Kannattaa muistaa noista profin ja muidenkin lehtien kulutusmittauksista, että ei niistä traktoreista sitä moottoria irroteta tehomittausta varten, vaan pton kautta dynamometrillä ja/tai jarruvaunulla voimansiirron kautta tehot ja kulutus mitataan. Eli sama moottori voi antaa eri traktorilla erilaisen kulutuksen. Toki se riippuu myös virityksestä ja tehokäyrien muotoilusta. Esim. joskus tutkailin vanhemman Fendtin ja Deutzin kulutuksia ja eroa löytyi ensin mainitun hyväksi vaikka periaatteessa sama kone. Samanhan voisi tehdä MF.n ja Valtran kanssa. Sisudieselissä oli aikanaan ihan eri varusteet ja säädöt riippuen siitä asennettiinko motti traktoriin patonkilandiassa vai suolahdessa. Nykyisyydestä en tiedä.

En meinannut räjäyttää tuotantoa ainakaan omille käsille, lähinnä on suunniteltu hiehoille uudempaa rakennusta, jotta pääsis tuosta käsityölaitoksesta eroon. Kai se tämä nautapalkkion leikkaus liittyi tähän EU:n maksamaan kokonaispottiin, josta nyt sitten tietyn summan ylittävältä osalta leikataan. Modulaatio vai mikä se nyt oli.

Työnvölityksestä en tiedä, mutta kovin nuo tuntuvat vaihtavan työsuhdeasioista tietoa keskenään. Työmies alkaa emännän kanssa aina jankkaamaan jostakin asiasta, kun kaverikin saa -perusteella. Emäntä vaan tuumaa sille, että antaa saada. Eli kannattaa olla itse hyvin perillä näistä työsuhdeasioista ja palkanmaksuperusteista, ettei tule vuosien päästä yllätyksiä. Itse liityttiin aikanaan Maaseudun työnantajaliittoon, joka on osoittautunut erittäin kannattavaksi peliliikkeeksi.

Yleensä ne vaihdot joissa vaihtuu useampi kuin yksi pakkapari on vaikeampi tai mahdoton saada nykäyksettömiksi. Kalibroinnilla voi auttaa asiaa.

Nykyisin soitellaan jo britannian suuntanuemrosta tulevasta callcenteristä joko itäeuroopan aksentilla tai pakistanin englannilla. En ole saanut selvää, mitä ne kauppaavat, mutta sähköpostiosoitetta olisivat vailla lisätietojen lähettämistä varten, joten punaista korvaan.

Hihogin häkki on meillä ollut käytössä kuutisen vuotta. Ideahan niissä luukuissa on just se, että luukku auki siitä kohti, missä operoidaan. Lehmä ei pääse rimpuilemaan, kun sen saa puristettua tiukasti sivuilta. Eläinlääkärit ja semmarit (ja tietysti itsekin) antavat arvoa sille, että eläin on kunnolla kiinni toimenpiteitä varten. Ei tarttee alkaa miettimään, että mistähän saisi apuväkeä eläintä pitelemään, jos tilanne tulee päälle. Ei muuta kuin kohde kioskiin ja töihin.

Ainut lisä mitä häkkiin tehtiin, on trukkipiikeille nostokorvakkeet häkin pälle, jolloin se on helppo nostaa pois tieltä.

Riimun päähän voi laittaa sokan jolloin se ei putoa kokonaan pois porttia avatessa. Näin ainakin sisään päin avatessa.

Eläimen kokoskaala on melko laaja, kun käsittelyä on tehty vasikoiden vierotusläppien laitosta siitossonnin sorkanhoitoon.

Growhown aikaan tuli vielä haettua NK:ta irtona toiselle levitykselle eli käytännössä suoraan tehtaan siilosta pellolle -periaatteella. Nykyisin ei uskalla, kun toi rosvolaivan politiikka on sellaista helvetin poukkoilua, ettei yhtään voi tietää milloin ne pistää minkäkin hanan kiinni. Nyt on ollut viime vuosina kalkkihihna remontissa just syyslevityksen aikaan, joten kalkkia ei saa silloin kun sitä tartteis. Ammoniakkihana pistettiin lopullisesti tukkoon maajussien osalta, ettei voi olkia ammonoida. Lannoitevuosi vaihdetaan silloin kun pääosa kasvukauden levityksistä on pitänyt jo tehdä.

Lisäksi kun tuo EU-nautapalkkiokin (ainakin C-emolehmän osalta) kutistuu kohta olemattomiin, niin ei tarvii suunnitella verotusta eikä investointeja. Taas olis muutama tonni tehostamisen tarvetta entisten lisäksi.

Limusiinithan olis kuolleet sukupuuttoon, jos joka tilalla olis vain yksi neljästä sonnista toimiva. Eli joko helvetin huonoa tuuria tai sitten jotakin muuta ongelmaa. Mutta ei ole varmasti rodun syytä, ellei laita alle vuosikasta ranskalaisrodun sonnia astumaan.

Kokeilin viime syksynä ekaa kertaa jonkun firman ADE-seleeni -vitamiiniraetta kuuriluontoisesti normikivennäisen ja suolan lisänä. Otoskoko on vielä kovin pieni (25 syyslehmää), joten kovin pitäviä johtopäätöksiä ei voi vetää. Kahdeksasta siemennetystä tarttui kahdeksan, kun aiempina vuosina osumatarkkuus on ollut luokkaa kaksi kolmesta. Lisäksi sonnien astumat lehmät poikivat aikaisempiin vuosiin verrattuna tiiviimmässä poikimaryhmässä. Ainoastaan yksi, jolle tuli varhaisluominen poikii, muita myöhemmin, mutta sekin ehti tiinehtyä ennen sonnin poisottamista.

Kevätpoikivillekin annoin samaa evästä, tosin kuuri jäi vajavaisemmaksi, kun sen syöttöä ei laitumella tehty. Tuloksesta ei vielä tiedä muuta kuin, että vähintään normaali tiinehtyvyys on ollut painotetun tiineystarkastusotannan tulosten perusteella.

Itellä on kaksi vanhaa Taarupia silppureina. Toinen on varaosakone, joka tosin alkaa olla osin kaluttu. Ei ole kovin pitkiä katkoksia tullut töihin, kun pääkone on huollettu hyvin ja varaosat käden ulottuvilla. Eurojakaan ei näissä ole hyvin montaa tonnia kiinni. Ajomäärä on vuodessa n.160-180 yhteensä. Paksussa heinässä kaksi kolmekakkosta karhoa ja ohuemmassa kolme yhteen on sopiva. Karhotus ostettu ja lisäkärrymiehiä tarpeen mukaan. Päiväsaavutus on 15-20 ha.

Hyvää ja edullista, hyvin siiloon leviävää rehua. Säilöntäainekin sekoittuu silppurissa tasaisesti. Lumikauhalla helppo lastata ruokintavaunuun.

Ei se hinnanlasku välttämättä kosketa kultapossukerholaisia ja pienet tilat ovat jo asennoituneet lopettamiseen, joten ei sillä muutamalla sentillä niin väliä. Se on tuo is-A niin kuin vankileiri. Juuri kun luulit pääseväsi piikkilanka-aidasta äitien laittaman ruuan pariin polkaisetkin miinaan.

On tuo saksan kielen taito hiukan ruosteessa, mutta tuossahan olis hyvä motivaatio alkaa treenaamaan. Kyllä sen kauppa mikä kannattaa, nettikauppa itselle.

Mulla on ollut aurassa esiaurat, ilmat veitsiä ja takasiivessä kiekkoleikkurit kymmenen vuotta. Nurmikyntö onnistuu siinä missä sänkikin. Luomumiehet varsinkin tykkäävät, kun esiaura viiltää kunnon siivun viilun alle piiloon. Lähinnä rintapala kuluu tietysti nopeammin, kun se joutuu tekemään enempi töitä, kun joutuu "etulinjassa" taistelemaan. Kivisillä mailla joskus esiauran ja vantaan väliin jää kivi, jonka joutuu käydä potkaisemassa pois. Nurmella, jos esiaura ottaa liian syvältä, syntyy helposti sellainen palko, joka ei taivukaan viilun alle vaan lähtee puskemaan kynnöksen päälle. Hyvin kevyillä mailla voi käydä silleen, että esiaura ei pysty repäisemään nurmea rikki, koska maan vastus on pienempi, jolloin pinta lähtee laattana matkaan, näin myös juolavehnäisillä kevyillä sänkimailla. Mallina Kvernelandin yleis/nurmimallin esiaura. Ehkä englanninkieliset termit kuvaavat paremmin kuorimen (thrashboard) ja esiaura (skimmer) eroja.

Aura keveni reilu sata kiloa kun poisti ylimääräiset leikkurit.

Moottorisahalla on nopsa kaataa noi ojanpenkat, kun puut kaatuu pellolle päin itsestään. Käy homma kahvakuulailusta ja bodypumpista ja loppuverryttelyksi nakki-souvarilla risut kasaan ja hakeyrittäjälle myymään. Voi sit reippaan urheilun jälkeen sijoittaa risurahat vaikka kaljaan.

Mitä tuo maksaa? Vaikuttaa vähän kalliilta ,jos hinta on kuitenkin viellä kolmasosa hapoista.
Muutaman vuoden säilöntäaine kustannus ollut 1€/ tn  veroineen ja postikuluineen.

Oliskohan ollut 125€ pussi alv0 eli 1,25€ per tonni.