Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Pisimmät ajomatkat on n. 13 km sivu. Koitetaan tehdä emojen talviheinää kerran kesässä jos mahdollista. Aika iso osa pellosta on 5-10 km päässä, mikä lisää kyllä huomattavasti kustannuksia. Toisaalta kussakin kohteessa on kohtuullisen järkevä määrä peltoa, joten kaluston siirto hehtaaria kohti ei ole kovin iso kustannus, mutta sadon ja lannan siirto tietysti on. Lehmiäkin kuskaillaan jollekin etäalueelle, mutta pyritään siihen, että pärjäisivät yhdellä meno-paluu -siirrolla koko kesän. Kyllähän siinä euro poikineen säästyisi, jos pellot olisivat lähempänä, mutta kun ei ole.
Hiukan olen testaillut omatoimisen separoinnin vaikutuksia tuohon lietehommaan. Ainakin liru liete on siistimpi levittää lähinurmille. Kuivaosa ja kuivalanta sitten kärräillään edemmäs. Mitään tarkempaa laskelmaa en tosin ole saanut tehdyksi. Separaattosina kun toimii vanha metsäkone, niin työnjälkikään ei ole ehkä (jätetään tuo ehkä sana pois) ihan sitä mitä oikeilla vehkeillä eli kuivikkeena en ole vielä päässyt kuivaosaa testaamaan.
Mä pitäisin hyvänä mahdollisimman yksinkertaisia ja suoraviivaisia systeemejä. Jos hankitaan mahdollisimman paljon haavoittuvaa tekniikkaa, se ensinäkin maksaa, toisekseen vaatii paljon huoltoa ja korjausta, kolmanneksi kuinka järjestetään varasysteemi, neljänneksi onko järjestelmällä mitään jälleenmyyntiarvoa, jos tuotantoa muutetaan, lopetetaan jne.
Amerikkalaiset ja aussit suosivat yksinkertaisia ja tehokkaita lypsyasemia, traktorilla hinattavia tai kuorma-auton päälle asennettuja apevaunuja jotka lastataan kauhakuormaajalla, kaltevaa navettaa jossa huuhtelulannanpoisto ja separaattori, jolla kiintoaine erotellaan uudelleen käyttöön kuivikkeeksi ja neste uudelleen huuhteluun. Tuossa katellu paria videoo, jossa kahdella eri tilalla on 3000 lehmää kummallakin, toinen ison veden takana ja toinen down under. Aika samanlaiset systeemit on kummassakin paikassa. Yksi kaksiruuvinen apevaunu (parikymmentä satsia päivässä), karuselli (20 h lypsyä), huuhtelulannapoisto.
Toisella tilalla sanottiin olevan 15 työntekijää plus yrittäjä. Moni pitää varmaan työntekijää niin huonona ratkaisuna, että sen takia sijoittaa rahansa ylisuureen apevaunuun tai lypsyasemaan. Vai onko karjat kuitenkin liian pieniä yhden lypsäjän (palkattu) työpanokselle, jos ajatellaan järkevän tehoista asemaa ja 8h lypsyaikaa päivässä.
Peltotöistä ei puhuttu näissä jutuissa, joten niiden toteutuksesta en tiedä.
Säteilylämpötila (pallolämpömittari) kuvaisi paremmin kai paremmin tuota kylmän tuntua kuin perinteinen lämpömittarin lukema. Eli vaikutusta on ilmanvirralla, pintamateriaaleilla ja ilmankosteudella.
Lisäksi makuualustan materiaali vaikuttaa aika lailla. Voi vaikka kokeilla paljaalla kädellä olkipatjan ja betonin eroa, kumpaa kättä kestää pitää pidempään paikallaan.
Caterpillarilla on kerho johon muistaakseni tuo 50 tonnia on rajana ja tietty pitää olla oikean merkkinen kone. Joskus luin, että Yaran kaivoksella kaivoivat jotakin 7200 h vuodessa yhdellä koneella eli on vielä parkissa (huollossa yms) 1500 h vuodessa. Eli jos miettii maatalouskaluston käyttöastetta, niin melko vähillä ajuilla ollaan.
Joo ei ole koulutusta eläinten käsittelyyn lomittajat viranpuolesta saaneet, meillä kylläkin. Siinä on vaan se huono puoli, etten mä saa korvausta opetuksesta. Lomitusesimiehen tilakäynnin aikana sille piti selvittää, mikä on opettamisen ja perehdyttämisen ero. Sanoin, että mä voin opettaa enempikin, mutta haluan siitä rahaa tai muutoin opetus täytyy hoitaa muualla. Kyse ei tosin ollut silloin eläintenkäsittelystä.
Työturvallisuuteen ja työn sujuvuuteen on syytä tietysti kiinnittää huomiota, ja omia (täydellisiä?) toimintatapoja ja -ympäristöä olisi syytä tarkastella kriittisesti. Mutta joku tolkku näissä asioissa pitäisi kuitenkin olla, jos meinataan eläinten kanssa pelata. Täysin riskittömiksi niitä ei koskaan saada. Moni on sitä paitsi kuollut naidessaankin tai sen jälkiseuraamuksiin, joten kieltolistalle.
Ostanut 16-20 €/ha, keskelle karhottavia malleja, kolme karhoa yhteen.
Kumma, ettei meille ole vielä tullut mitään ukaasia lomittajan toimenkuvattomuudesta, kun hiehojen karsinaa joutuu kolailemaan, emojen karsinoissa ja laitumella (sonnikin on siellä) käymään. Kuulostaa vähintäänkin omituiselta, ettei lomittaja voisi moisia hommia tehdä. Kohta voi esittää kysymyksen, että mitä se sit saa enää tehdä. Istua robonavetan komentosillalla ja surffailla pornosivuilla, kun joku toinen tekee työt, vai...?
,siis paljonko on emolehmäpalkkio C-alueella??Kun on ihmetelty tuota naapurin touhua-ei se ainakaan oo lotossa voittanu-
Vuonna 2012 taulukon mukaan seuraavasti kansallinen tuki/emolehmä €/ey: C1-2: 300€, C2p 376€, C3p1-p4:451 € ja C4p4-p5 636€
Lisäksi EU-nautapalkkio C-alueet 72€ per ey.
Kannattaisi varmaan jonkun selvittää markkinoita vasikanlihalle ja alkaa kasvattamaan lehmävasikat teuraaksi, jos markkinoita löytyisi. Ainakin vasikanliha hyvää on. Enkä nyt tässä tarkoita mitään puukenkämaan eläirääkkäykseksi luokiteltavaa maitovasikan kasvatusta.
Ostin yhden DVD:n messuilta ja kersojen kanssa sitä tuossa kateltiin. Ukrainasta oli yksi tila, jolla oli kuvattu pätkä, vaivaiset 380 000 ha oli viljelyksessä, isoimmat lohkot tuhansia hehtaareja. Siitä huolimatta ukrainasta lappaa porukkaa tälle peräkylille töihin. Kummallista.
Joillekin on se suuruuden mitta toi viestilaskurin lukema. Viestien määrä vain ratkaisee, muusta viis. Mutta näkyy täältä asiavastauksiakin tulevan ja asiastakin voi keskustella ilman liian tiukkaa pipoa.
On tainnut jo pidempään tulla noi suurimpien koneiden ostajat idempää kuin meikäläiset. Ei ainakaan tuolla messulla ollu Suomen lippuja standeillä, missä suurinta kalustoa esiteltiin, lähinnä ukraina, kazakstan ja äiti-venäjä olivat edustettuina potentiaalisina ostajaehdokkaiden kotimaina.
Nautapalkkiossa on katto, joten sama raha jaetaan sitten vaan joka vuosi isommalle eläinmäärälle, siis Ceellä.
No A/B:llä nautapalkkio kyllä tuplattiin, pari vuotta sitten, tän tukieron vuoksi 
C:llä ei tuplattu 
Siis mitä, ei mitään palkkioita ole tuplattu ¨vaan tukirahat on kiintiöity alueittain, itekkin aika voimakkaasti lobbasin tota hommaa 
Siis rautalangasta; molemmilla tukialueilla on oma rahasumma, joka jaetaan kaikille alueen emoille tasan, siellä ceellä tuotanto nyt vaan on kasvanut paljon enemmän kuin täällä "suotuisalla" alueella ja sen takia emoa kohti tuleva summa on pienetynyt 
Se nyt perkelettä oliskin, jos pohjoisella tuella paisutettu emomäärä imurois vielä meidän peruspalkkiotkin, röyhkeydellä ei ole mitään rajaa kun on kyseessä jumalan valittu kansa
No muista sitä miten se rosessi oikein meni, mutta lopputulos oli se, että meillä jäi nautapalkkiot ennalleen ja teillä tuplaantui 
Selitys oli pitkä ja kattava, tyyliin "tarkoitus on kaventaa tukieroa eri alueiden välillä" 
Palkkiokatto on 200 euroa per emo, joten mieti siitä, miten tuotanto on räjähtäny käsiin..
Mahtaakohan olla enää meikäläisillä enää edes seittämää kymppiäkään.
Paljonko tuossa lajittelussa häviää alkuperäisestä määrästä?
Minttu-ohran hinta oli pudonnut 60 €/t alvi nolla.
