Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 131 132 [133] 134 135 ... 148

Viestit - wolfheartscry

Ei kai tuollaisessa kokeilussa mitään peruuttamatonta voi tapahtua, korkeintaan oma maine "parempien viljelijöiden" silmissä voi mennä, mutta mitä siitä. Tämä suomalainen asenneilmasto valtakoneistosta lähtien ei suosi kokeilua ja tervettä uteliaisuutta uusia ideoita kohtaan. Virkamiehellekin on huomattavasti helpompi piiloutua sinne pykälien taakse omaan (ahtaaseenkin) valtalokeroonsa kuin pöllytellä sahajauhojaan ja koittaa keksiä keino, millä tätä pykälää voisi tulkita yrittäjän kannalta edullisemmin saati, että sitä koitettaisiin muuttaa. Siitä huolimatta tai juuri sen takia tarvitaan niitä rohkeita ja kovapäisiä, jotka edes yrittävät. Pystyypähän sitten arkajalat sanomaan, että mitäs minä sanoin...
Leikkasin tannoin lehdestä vuorineuvos Jorma Elorannan "aforismin" ja laitoin sen jääkaapin oveen, jotta se olisi siinä usein luettavissa. "Yritys ei tee kunnon voittoa siksi, että sen tulostavoitteet on asetettu korkeiksi, vaan siksi, että sen strategia ja sen toteutus ovat onnistuneet"

Aina puhutaan tuotannon laajentamisesta. Kannattaisi ensin laajeentaa omaa osaamista. Se ei tosin näy välttämättä naapurille tai siitä on vaikea ottaa lehteen hienoa kuvaa, mutta sitä ei konkurssikaan vie pois.

Suomessa tilat ovat vielä pääosin perheviljelmiä, joten yksilön, puolison, yhtymän osakkaiden ominaisuudet, yhteistyökyky, yhteisen strategian löytäminen ja kunnolla toteuttaminen ovat avainasemassa menestykseen. Sama koskee tietysti sitten palkattua työntekijää.

Yhteistyö eri tilojen välillä, siten että kaikki osapuolet hyötyvät siinä suhteessa, jolla siihen osallistuvat. Tässäkin pitää nähdä pidemmälle ajanjaksolle, esim viiden vuoden liukuva keskiarvo, jotta mahdolliset yhden satovuoden tai vastaavan epäonnistumiset eivät torppaa muuten hyvää hommaa.

Kunnon yöunet. Niinkin yksinkertainen asia kuin sudokun tekeminen on aikamoista tervassa kulkua kun yrittää sitä iltamyöhällä töiden ja lasten nukkumaan menon jälkeen ratkaista. Hyvien ja riittävien unien jälkeen ajatus on moninverroin kirkkaampi ja tuloskin sen mukainen. Kyllä jokainen tarvitsee lepoa ja unta. Toiset ehkä hiukan vähempi kuin toiset ja toiset eri vuorokausirytmillä kuin toiset. Näitä ominaisuuksia voi myös yrittää hyödyntää. Ite kun on enempi sellainen illan eläjä, joka aamupäivällä ei saa mitään aikaan ja vaimo taas hiukan päinvastoin, niin poikimakauden valvontarytmi sitten määräytyy sen mukaan ja on molemmille luonnollisempi ja siten myös kevyempi, kuin jos pakolla tehtäisiin toisin päin. Tämäkin on testattu.

Niin ja se ydinprosessi meinasi unotua. Aika moni tila taitaa olla käynyt laatukoulutuksen ja siellä ymmärtääkseni (ainakin meille) puhuttiin ydinprosessista prosessikaavioita tehtäessä. Itelle ja lomittajille ja työntekijälle (osa-aikainen) on tehty selväksi, mikä on meidän tilan ydinprosessi (vasikka) ja sen ja siihen liittyvien työvaiheiden ehdoilla mennään. Sivubisnekset ja toisarvoiset prosessit hoidetaan vasta ydinprosessin jälkeen, jos aikaa ja energiaa riittää. Tämä tuntuu monella olevan hukassa. On liikaa erilaista toimintaa tai sitten on kiire (mielenkiinto) aina ydinprosessista niihin muihin hommiin.
Käyttääkö lypsykarjatilalliset tilasonnina liharodunsonnia? Saisi rupusakista paremman välityshinnan, eikä varmasti jäisi ne huonot lehmävasikat jatkamaan sukua.

Kestokuivike pelaa hyvin hiehoilla ja varsinkin jos tilaa on riittävästi. Eikä se kuivikemenekki ole mikään järisyttävä. Ei ole kintereet auki ja on hyvä eläimen pötkötellä. Korvaahan se hyvinvointitukikin tätä kuivikemenekkiä.

Kattelin jostain lehdestä ihan tässä lähiaikoina yhtä kuvaa lehmistä. Olivat kyllä helvetin puhtaita, mutta kintereet karvattomia. Eli ei ollut ihan optimaalinen parsi lehmän kannalta. En edes muista mihin aiheeseen kuva liittyi, mutta kyseinen asia kiinnitti huomioni.
Mmmmmmm........ Betonilla jos valaisi jonkun 600mm rumpuputken täyteen. Ennen valua akseli keskelle, siihen laakeri ja runko. Sitten rakentelis etuladan ja ostais piensiemmen kylvökoneen siihen. Saiskohan tuohon 30000€ menemään? ;D

Saa menemään, mutta voi käyttää vaikka yksityispuolelle vaikka 20000€. Nord Millsin (APV) pneumaattinen kylvöyksikkö maksoi joitakin vuosia sitten 3200 € verolla. Siihen muut päälle.
Kalsiumkloridilla saadaan lisää painoa pelkkään veteen verrattuna. Huomioitava, että suola lisätään veteen, EI koskaan toisinpäin. 0,6 kg kalsiumkloridia litraa vettä kohti saadaan -46 asteen pakkasen kestävyys.

Voihan sinne pankkojen väliin, jos mahdollista, hitsailla jotakin koukkuja tai telinettä ja laittaa vaikka ylimääräiset lumiketjut tai traktorin etupainoja lisäpainoksi, jos ei halua nestetäytön kanssa pelailla.
Aikasempina vousina tais kesänen kestää enemmän pakkasta, nyt muuttaa väriä jo muutamassa asteessa?
Kesälaatujakin on monentasoista pakkasen kestävyydeltään. Voi olla, että sulla on jotakin -5 kestävää ainetta nyt farmarissa. Kannattaa kysäistä ennen tilausta, mitä tavaraa on tulossa, jos meinaa pitkälle talveen ajella kesäpööllä.
Eiköhän se starttaa tuossa maaliskuun ekalla viikolla, ellei nyt mitään yllätyksiä satu.
Vasikkasaanto oli hyvä 110 emoa poiki 112 vasikkaa syntyi elävänä, kaksi kuoli ja yhden lopetin ennen vierotusta eli kokonaiskuolleisuus oli 2,7 %. Keskihinta per vasikka hiukan edellisvuotta parempi. Lisäksi sattui syntymään hiukan sonnipainotteisesti. Raatoauto ei vieraillut.

Konerikkoja oli jonkin verran. Osa meni vakuutuksen piikkiin ja osa omasta kukkarosta. Tähän sektoriin pitäisi paneutua tänä vuonna. Mitään pahempaa työtapaturmaa ei sattunut, mikä on positiivista.

Satovuosi oli hyvä, vaikka laitumet meinasivat mennä alkukesästä vanhaksi.

Työmiehen kanssa välillä henkistä painimista, joka loppuvuodesta vaikutti johtavan parempaan tulokseen kaikkien kannalta.

Kuivikkeet hyviä.

Työtunnit pitäisi vielä summata, joten näkisi onko suunta ollut oikea ja saisi tuntipalkan selville.

Kerrankin voi sanoa, että oli hyvä vuosi. Aina ei ole ollut näin. Tätä vuotta sitten jännityksellä elellen.
Täytyy lähteä testaamaan käynnistyykö koneet. Ajastimella lohkolämmittimet, joten lähinnä akun kestosta kiinni tähän asti olleet liikkeellelähdöt. 7840 Ford pelaa paremmin heti kylmiltään, TM ei anna isoimpia vaihteita käyttöön ennen kuin lämpiää. Toisaalta annan koneiden pyöriä ennen kuin lähden liikenteeseen, jotta hiukan vetristyvät.
Helpiä on tänä talvena ollut ja tulee olemaan kuivikkeena. Ei tosin tällä hetkellä.  Kuivikkeena ok, mutta paalisilppurilla tahtoo mennä niin pieneksi, ettei jää yhtä kuohkeaksi kuin olki. Kylmillä keleillä vasikat ei pääse "kaivautumaan poteroihin" samalla tavoin kuin oljen kanssa.

Punnailin noita olkipaaleja. n. 5,5 kg olis keskimäärin kevät- ja syyspoikivien oljen kulutus meikäläisten kestopatjalla päivää ja emoa kohti kyseisen päivän kuivitusmäärällä. Lisäksi n. 20-25 l turvetta, hiukan vaikeampi mitata tarkkaa määrää. Pitäis katsoa sitten pidempi ajanjakso muuttuuko määrät mihinkä suuntaan. Syyspoikiville menee noin näppituntumalla 1,5 kertainen kuivikemäärä kuin ummessaoleville. Eli olisko vajaa 6,5-7 kg olkea päivässä ja ummessa oleville 4,5. En jaksanut alkaa ihan karsinakohtaisesti nysväämään tuota kuivitusta, niin tästä tuli hiukan epätieteellinen tulos.
Arvioisin että 8 kg olkea ja 40 l turvetta menisi tällä hetkellä syyspoikivilla (laktaatiokauden puoliväli) emoilla per päivä per emo+vasikka. Korostan, että tuo on arvio. Pitäisi jaksaa ihan punnita/mitata, jotta saisi varmaa faktaa. Lehmät tosin sontivat osan jaloittelualueelle syömään mennessä/tullessa. Voin kyllä sanoa, että lehmät ovat oikeasti puhtaita, elleivät ole sotkeutuneet tässä loman aikana.
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Elho
: 17.01.14 - klo:18:40
Siinähän se ny oli postilaatikkoon tipahtaneessa mainoksessa: Elho 2100 uutuussilppuri hinta 14900alv0 + toimituskulut...

Voe taivas, se siitä fiksusta kokoviljan korjuukoneesta. Kalliiksi on nämäkin menneet kun vertaa siihen mitä maksoi ysärillä. Jos tuo veroton olis verollinen niin alkaisi olla siedettävä.
Suomalaisen keskipalkka on noussut kahesta tonnista kolmeen vuodesta 2000 vuoteen 2010 eli 50 prosenttia. Se selittää jo aika paljon tuota hinnannousua. Ei riitä, että hitsarille maksetaan enempi, pitäähän koko muukin organisaatio myyjää myöten elättää. Lisäki kate lasketaan prosentteina päälle, eikä kiinteänä eurosummana.
Ei sinne säkin alle saa mennä, vaikka ois miten hyväksytty nostin keulalla. Kai tämä pitäis jumalauta jokaisen jo tietää.

Vanhemmassa mp-liftin nostimessa oli suoraan oleva koukku, mutta onneksi se vääntyi sivulle paalihäkkiä nostettaessa, jolloin säkin saaminen koukkuun muuttui helpommaksi.

Suursäkkinostimella on myös nopea nostella happotynnyrit rehunteon aikaa silppurinaisalle. Sopiva nostoliina vaan kahvaan.

Sivutukia ei mun mielestä tarttee, koska ei säkkejä voi yleisellä tiellä kuljetta koukussa. Haittaavat vaan muuta käyttöä.
Kestokuivikepatjaan kannattaa laittaa turvetta ja olkea sekaisin. Sekoitussuhde riippuu ilmakosteudesta ja lämpötilasta. Olki tekee kantavuuden ja pehmeyden, etenkin pakkasilla. Turve ottaa kosteuden ja vuoraa sontakokkareet kuin korppujauho eli sonta ei ole niin tarttuvaa. Jos patja on liian märkä ja/tai ylitäynnä, se tiivistyy, eikä pala. Kuivikemenekki nousee eksponentiaalisesti eläintiheyden noustessa tietyn pisteen yli. Patja pitää lisäksi perustaa lämpinänä aikana, jolloin se alkaa palamaan.
PTO:n nopeuden valinnan vaijerin säätö kannattaa ekana tarkistaa. Voi olla joskus hiukan hankala saada kaikki vaihteet kohdilleen. Voi kokeilla myös irrottaa vaijerin traktorin peräpäästä ja vaihtaa vaihteet jakarilla vipua kääntämällä. Jos se ei auta vika jossakin sisuskaluissa.
Sivuja: 1 ... 131 132 [133] 134 135 ... 148