Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 148

Viestit - wolfheartscry

Kasvintuotanto / Vs: Syysohra
: 27.07.21 - klo:21:50
2005 syksyllä kylvin kokeeksi, mutta ei talvehtinut. Lajiketta en muista. Tuli Saksasta maissin siementen kanssa.
Kasvintuotanto / Vs: Apulannan hinta
: 24.07.21 - klo:12:49
Yaran hinnat on nousussa ja maksuehtojakin ehkä kiristetään. Toistaiseksi tarjotaan korotonta maksuaikaa lokakuun loppuun, mutta huhuja liikkuu muutoksesta.

Mielenkiintoista nähdä, miten Berner ja Cemagro peesaavat hintarallissa. Nyt olisi tilaisuus ottaa markkinaa pidättäytymällä korotuksista.

Paskapuhetta nämä "huhut". Vuosia on ollut käytäntö että eräpäivä käytännössä kaikilla myyjillä on 15. tai 31. joulukuuta, pienen koron kera tai jopa ilman korkoa. Tää perustuu siihen että tuista valtaosa tulee maksuun vuoden lopussa, ja kyllä silloin viljelijöillä rahaa on, joten uskalletaan antaa maksuaikaa vuoden loppuun asti.

"Huhu" voi olla paskapuhetta, mutta se oli myös myyjän argumentti tänään kun väänsin lannoitekauppaa. Eipä napannut siihen liikkeeseen tällä kertaa.

Eikä oo korollisia tai korottomia maksuaikoja meikäläiselle tyrkytetty ennen tätä vuotta. Lienenkö jotenkin epäilyttävä??

Ehkä ne kauppiaat tietää  ketkä  ei tarvitse ylimääräistä  maksuaikaa. Ja toisaalta ne, joilla on viellä edellisetkin maksamatta.  ;D

Cemagro oli ensimmäistä kertaa oikeasti Yaraa halvempi, niin otin sitä. Yleensä tässä Yaran tehtaan varjossa on hintaero sulanut kalliimpaan rahtiin, mutta nyt jäi semmoinen "pitkä viikonloppu Rukalla" hintaeroa.  ;D
No mulla meni toisinpäin. Cemagrosta yksi tarjoaja ilmoitti heti, että menee kalliimmaksi, jos ottaa seleenipitoisia lannoitteita. Eräkoko on sellainen, että rekkamies tykkää. Loput lannoitteet otan syksymmällä, kun ehdin/jaksan miettiä ensi vuotta tarkemmin ja nääkee, mitä jää tältä kesältä käyttämättä. Näillä näkymin jää aika paljon.
Kasvintuotanto / Vs: Paljonko satoi vettä
: 22.07.21 - klo:08:39
Laidunkausi alkaa olla taputeltu. Pitää odotella sen verran, että hyvinvointituen laidunnusaika tulee täyteen ja alkaa keräilemään porukka navettaan tai ainakin lähemmäksi navettaa, jotta paaliruokinta onnistuu vähän helpommin. Pitkä ennuste näytti just ainakin kaksi viikkoa poutaa ja ensi viikolla taas lämpötila hellelukemissa. Vasikat pitänee vierottaa etuajassa ja säästää niille parhaat eväät ennen vasikka-autoon laittoa. Emot sitten umpeen ja talviheinälle. Kylläpä tuli totaalinen floppi tästä kesästä. Kuivaa on ollut aiemminkin, mutta tämä on tähän astisista pahin ja pisin kuivuusjakso.
Hinnanalennus kai tämä ABC-kiintiökin jollekin tuottajalle on, mutta olisko ollut parempi sitten vetäistä vaikka juustohöylällä 5 senttiä perushinnasta kaikilta pois tai 7 tai jotain muuta, että tuotanto laskee tarpeeksi. Varmaan velkaisimmat olis keikahtaneet pois ekana, jolloin maitomäärä olis laskenut nopeasti, mutta (paikallis)pankkisektori olisi saattanut hiukan kakistella konkurssipalatsien kanssa. Liian pitkään on annettu maitomäärän pysyä tarpeeseen nähden ylisuurena, joten nyt on sitten vähän tuskaisempaa sopeutuksen kanssa. Samaa on ehkä havaittavissa loppukasvattamoiden kanssa.
Hiukan takki tyhjä tässä vaiheessa. 83 emoa poikinut seitsemässä viikossa ja 15 jäljellä kevätpoikivia. Yksi epämuodostunut vasikka lopetettu ja yhdet kaksoset kuoli, kun oli yöllä emo poikinut. Muutamat korvat paleltui kolmekympin yöpakkasilla. Kolme virheasentoa, jotka klaarasin omin avuin, lisäksi jonkin verran avustamisia. Sukupuolijakauma melkolailla tasan. Keinosiemennykset ei oikein parhaalla tavalla viime keväänä onnistuneet varsinkaan yhden sonnin osalta, mutta neljä lehmävasikkaa kuitenkin syntyi. Muutama sonnikin, mutta isoilla syntymäpainoilla. Tiineyden keston arviointi tiineystarkin yhteydessä ei oikein kaikilta osin onnistunut eläinlääkäreiltä viime syksynä, joten tuli jonkin verran vääriä valintoja myytyihin ja jääneisiin eläimiin. Tyytyväinen pitää kuitenkin kokonaisuuteen olla. Voisi tämä paljon huonomminkin mennä. Pankista haettu työmotivaatio vähenee mukavaa tahtia. Nykyisen kanssa otetaan välillä yhteen, mutta pääpiirteissään varsin sopuisaa menoa.
Viime keväänä tein Bernerin tentin. Hyvin ehti tekemään ja muutaman kohdan katsomaan netistä. Muistaakseni olisi saanut kolme kertaa samaan rahaan yrittää, mutta ei tarvinnu onneksi varapatruunoihin turvautua. Oliskohan sähköpostiin tullut todistus. Sieltä voi tulostaa, jos haluaa.
Maailmalla on monenlaista kauhaa eri kokoisiin kuormaajiin,  joilla perunat sun muut juurikkaat saa pienemmiksi. Toki jos määrä on pieni, niin silloin ei kannata investoida. Lapsena tuli perunoita pilkottua lehmille ihan veitsellä just tuon tukehtumisvaaran takia. Määrät oli pieniä. Mutta se oli sitä aikaa se.
Kasvintuotanto / Vs: 2-tahoset ohrat
: 28.01.21 - klo:16:22
Altian tärkkelysohra tai A-rehun vastaanotto samalla suunnalla. Siinä ohran parhaat ostajat tällä hetkellä. Ei tietysti sovi johonkin Kymen suuntaan, kun matkaa tulee liikaa. Jos ei noita olisi, niin minulla taitaisi ohra-ala olla aika vähissä. Mallasohrat ovat liian vaikeita tällä hetkellä, kun lajikkeiden jyväkoot kasvavat koko ajan, samoin kasvuajat pitenevät. Isojyväisen kakstaho-ohran kuivaaminen on yhtä tuskaa, kun märällä viljalla kuivaaminen kestää ja kestää. Mielestäni vehnää paljon pahempi kuivattava. Ohran tjp ei saisi mennä yli 50g tai tulee useimpina vuosina vaikeuksia, kun kuivuri on tukossa. Sitten jos laadun kanssa tulee sakkaamista, eikä menekään maltaaksi, niin kyrsii laittaa halvalla eteenpäin.
Mulla on tjp 50 alaraja kun valitsen lajiketta. Viimeiset muutama vuotta ollu Hankkijan Melius lajikkeena. Sato alkaa vitosella suojavilajanakin ja jyvät messevän kokoisia. On muutakin kuin kaksi kuorta vastakkain. Murskattuna menee tuubiin, niin ei kuivausajasta ole haittaa. Hyvin kestää ränsistymistä eli urakkapuimuri ei tarttee olla pellolla ihan just. Sopii hyvin myös koviljarehuksi.
Eihän yksikään tuotantoeläin syntyisi, jos sitä ei olisi tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön. Nautoja, sikoja, kanoja yms. olisi huomattavasti nykyistä vähemmän, jos ollenkaan, jos niitä käytettäisiin lemmikin asemassa. Syntynyt eläin/ihminen kuolee jossain vaiheessa. Onko se luonnollinen kuolema tavoiteltava asia vai onko teurastajan oikein tekemä lopetus se armeliaampi. Kun tuntuu se kuoleminenkin olevan kovin pitkä ja tuskallinen prosessi tässä "tehomaataloudessa". Sen mitä itse olen tehnyt viimeisiä palveluksia omille eläimilleni, niin nanosekunnissa on se viimeinen uni tullu. Maailma ei ole valmis, eikä taida valmiiksi tulla, mutta jokaisella on aina jotain parannettavaa ja uusi tieto johtaa uusiin käytäntöihin. Onhan kirkkokin sentään kehittynyt mooseksen ajoista lähtien. Nyt ei sentään kivitetä konkreettisesti, henkisesti korkeintaan.
Iso A oli vissiin syksyllä nostanut ternivasikan hintaa uudestaan, mutta hiukan niistänyt välityspalkkiota, jottei myyntihinta nousisi niin paljon. Lähenee perushinta kahtasataa ilman alvia. Pihvivasikan hinta on kyllä huono suhteessa tuohon.
Oikeassa tai ei, niin ei karjankasvattajat ole syypäitä tilanteeseen, niinkuin tuossa jutussa annettiin ymmärtää. Syyllinen on jokaisessa meissä asuva ahneus. Jokaisen pitää saada enemmän ja kaikki pitää saada halvemmalla. Siitähän tässä maailmassa on kaikkinensa kysymys. Olis kirjoittanut siitä näkökulmasta.
Ei ole pääpiispa tai muukaan vastaava, mutta kun katsoo, minkälaisessa julkaisussa kolumni on, niin sitä kautta sen painoarvo kasvaa. Lehti on Helsingin, Vantaan, Espoon ja Kauniaisten seurakuntien julkaisu eli kohtuullisen iso lukijakunta ja lukijakunnan tietämys tästä alasta on keskimäärin varmaan aika rajallinen. Kaikki julkisuus, mikä vaan alentaa eläinkunnan tuotteiden kysyntää, on meille vahingollista. Ei Valionkaan tartteis ostojaan rajoittaa, jos kulutuskäyrät sojottaisivat ylöspäin.
On se kumma, että tämä ruuantuotanto on niin saatanasta olevaa hommaa. Olis nyt ens alkuu haukkunu vaikka lemmikkieläinbisneksen. Se on menny vielä pahemmin metikköön. Ruttukuono-Lennukin häipy vähin äänin julkisuudesta, kun emäntänsä tajusi, minkälaisen jalostuksen kukkasen on itelleen hommannu ja samalla muita tuominnu. Mutta ei. Eihän sitä voi. Saattaa loppua kohta ne vähätkin veronmaksajat. Tällä varmaan yritetään kalastella cityvihervasemmiston rahakasta porukkaa pysymään maksajien listoilla, kun sateenkaariporukkaa on solvattu kirkon toimesta.
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 20
: 20.10.20 - klo:11:52
Ohrasadot ovat olleet suuriakin, riippuen siitä, onko saanut kylvöt ihmisten aikaan tehdyksi, tai sitten kylvänyt vasta juhannuksen alla. Räntäsateinen toukokuun puoliväli toi harvimmat oraat.

Samoihin olosuhteisin joutuneissa kasvinviljelyluomupelloissa  ei puitavaa välttämättä ole ollenkaan. Aina pitää verrata samaa tuotetta, eikä verrata massatuotettavaa viljaa eläinten aineenvaihduntamiseen.

"...myöntää, että silmä lepää hyvinvoivilla, terveillä, rikkakasveista puhtailla tavanomaisilla viljapelloilla.

Mutta kun tietää, miten paljon niiden eteen joutuu tekemään työtä, miten isot ovat riskit ja että tuki ja hinta ovat huonompia, aika äkkiä alkaa katsoa toisella tavalla.
"

Niinpä, viljelijä, joka on ollut kummallakin puolella aitaa.

-SS-

Suurimmat huonon sadon kiroojat , oikeutetusti , löytyy teho puolelta . Keväällä ja alkukesästä näytti luomupellot kehnoilta . Vilja sekä rehunurmet . Loppukesästä paremmilta eikä rikkakasvit vaivanneet .

Luomu vaatii paljon työtä onnistuakseen .

Mulla päinvastoin. Keväällä ja alkukesästä näytti hyvältä sitten tuli sateet ja pilas sadon..

Eihän sieltä luomupellolta hyvänäkään vuonna mitään ihmeitä tule.
Ei pudotus huonona vuonna paljoo ole.
Niin kevätvehnää tänä vuonna ehkä tonni hehtaarilta. Viime vuonna 4 tonnia.. Eihän se ero tietysti paljoakaan ole..  ;D

Ei Kohorin koskaan. Joku valittaa runsaita sateita ja loput kuivuutta. Ens kesänä sitten taas tekemään uudet virheet ja ottamaan vastaan sään epäkohdat. Valitus jatkunee :)
Valitus on vakio. Oma kommentti nyt liittyi tuohon sorkkahoitajan kommenttiin et millo näytti huonolta ja milloin ei. Samoin kuin yllä oleva "tehoviljelijän" kommenttiin sadon määrästä.. Kai sitä kommentoida voi vai pitääkö tyyty siihen et kun yks sanoo että "keväällä luomuviljat näytti huonolta" ja toinen et "ei sieltä satoa kuitenkaan paljon tule" että nämä ovat ainuita totuuksia?

Tottakai saa olla mielipiteitä, jokaisella omansa.
Jos sit ensvuonna osuisi kelit paremmin kaikilla kohdilleen. Idästä niitä sateita tänne etelä länsi akselille enemmän.
Aika harvoin ne sateet mielestäni idästä tulee. Se kesäinen korkeapaine joka nostaa lämpötilan hellelukemiin tulee kyllä idästä tai kaakosta ehkä tarkemmin. Sateet tulee yleensä aina lounaasta kesäaikana.. Voin toki olla väärässäkin..

Olisihan sitä vettä saanut siinä kesäkuussa tulla enemmän ja hellekkin olisi voinut jäädä tulematta noin viljojen kannalta. Meidän seudulla nämä kuivat alkukesät ovat kyllä enemmän sääntö kuin poikkeus, eikä tämä kesä edes sademäärällä mitattuna ollut edes kuivimpia kesäkuun osalta. Sen vuoksi viljat ehkä juhannuksen tienoilla näyttivätkin niin hyviltä. Enkä oikein allekirjoita sitäkään, että se parin viikon hellejakso mikä siihen juhannuksen ympärille sattui olisi vielä pahasti häirinnyt viljoja. Jopa härkäpapu joka on herkkä helteelle jatkoi edelleen kukkimista. Mutta sitten tuli heinäkuu ja loputtomat sateet.

Näihin kuiviin alkukesiin ainakin itse aiemmin on tullut reagoitua niin, että muokkaukset minimiin jotta kosteus säilyy paremmin ja mahdollisuuksien mukaan enemmän syysviljoja jotka pystyvät hyödyntämään kevään kosteuden paremmin. Luomussa nämä sitten hieman hankalampia toteuttaa..
Kaakosta kun tulee sadealue, niin usein se tulee rintaman pituussuuntaisesti ja sataa siksi paljon, mutta kapeammalle alueelle. Lännestä/lounaasta tulevat rintamat ylittävät leveyssuunnassa ja sademäärät ovat silloin vähempiä. Pahin on tietysti, jos sadealue jää paikoilleen.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 148