Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Se on monella luomutilalla miettimistä kun vuokraa tavanomaista peltua ens satokaudelle.
#aaliot........
Eihän tässä mikään muutu. Paikallinen luomulehmälä vuokraa 50 km säteellä kaikki pois á 600 / ha. Antakaa pojat mennä vaan, on notta komiaa.
Sadonkorjuu velvoitteen palautus yhdessä erikoiskasvien tukien järkeistämiseen kyllä auttaisi asiaan. Mutta tuskin tästä kannattaa alkaa vääntämään. Alpolla taitaa olla "säilistä" kasvamassa kun on noin kovasti hommaa vastaan...
Metalliverstas pointti ei selkeästikkään mennyt perille. Sanokaa nyt yksikään toinen ala missä vaaditaan samanlaista "tuotantopanosta" kuin pelto? Metsä tietysti, mutta sielläkin sama homma, että hinnat ovat karanneet käsistä. Itselle ei tule muita mieleen..
Millä sen pellon ostaa jos viljelyllä ei sitä pysty ostamaan? Eläinpuolikaan ainakaan sikapuoli ei pysty sitä peltoa maksamaan. Että siinä sitä ollaan. Ei taida alpon ajatus nyt oikein liikkua...
Oletko sä ihan oikeasti tosissasi? Sanoisin tähän, että kaikilla mahdollisilla aloilla ehkä jotain IT-puolen mies ja läppäri -tyylisiä firmoja lukuunottamatta. Toki niissäkin voidaan laskea firman perustamiseen liittyväksi vaihtoehtoiskustannukseksi opiskelu. Esim. nörtti N.N. opiskelee yliopistossa 5 vuotta tietotekniikkaa ja heti valmistuttuaan perustaa firman. Vaihtoehtona on ollut työskentely vaikka varastomiehenä, 5 vuotta x 30000 € / vuosi, opiskelun vaihtoehtoiskustannus on 150000 €, brutto.
Siinä olet oikeassa, että pellon ostamisessa sijoitetun pääoman tuotto on nykyisillä huippuhinnoilla heikohko. Tosin tukipolitiikka ja markkinoiden rakenne helpottaa tilannetta, koska bulkkiviljelyssä markkinointiponnisteluihin ei juuri mene rahaa tai aikaa, aivan kuten parit nimimerkit on sulle koittaneet selittää.
Oikeasti suosittelen sulle siirtymistä osa-aikaviljelijäksi tai luovu kokonaan viljelystä, kun se ruoho on niin hel*etin paljon vihreämpää sillä toisella puolella.
Miun pellot ryöstettiin! Keväällä juttelin vanhan isännän kanssa pellon laidalla vuokrista ja se sanoi "älä hätäile myöhemmin sitten". Puintiaikaan koitin jatkaa sopimusta ja isäntä heilautti vaan kättään ja sanoi "älä huoli katsotaan sitä sitten myöhemmin". Nyt salakavala vävypoika on päässyt ottamaan ohjat ja vanha isäntä on sivuutettu. Piti oikein lukea kahteen kertaan lehdestä kun omista pelloista oli tarjotaan vuokralle ilmoitus. Sanoivat toki ystävällisesti että olen edelleen tervetuloa tarjoamaan. Tarjosinkin ennätyssumman mutta jäin silti kolmanneksi.
Nyt olenkin 22 ha köyhempi ja lohkot mitä lähti oli parhaasta päästä vaikka oli luvattu suullinen jatko niin kauan kun vanha isäntä on elossa.
On tää homo laji kun yhtäkkiä aletaan pienviljelijää sortamaan. Lehdessä jeesustellaan että pitäisi saada nuoria allalle. Sitten kun olet alalla niin et saa peltoa mistään sen vertaa että pärjäisit pelkästään kasvinviljelyllä.
Sinähän tässä voittaja olet, kun sun ennätystarjouksesta huolimatta jäit tarjouskilpailussa kolmanneksi. Mä jätän pikkuhiljaa kaikki ylihintaiset vuokramaat pois. Ei tää niin mukavaa hommaa ole, että viljelisin viljaa jollain satasen-kahden katteilla.
Ostomaasta olen edelleen valmis maksamaan suht reilusti. Oma (ja pankin) on aina omaa. Ei tarvi nuolla vuokraisäntien p*rseitä ja olla aina valmiina tien aurauksiin, polttopuutalkoisiin, pihapuiden kaatoihin ym. lisähommiin, joita yritetään kiristää vuokrasopimuksen jatkamisen uhalla.
Käytättekö sitä tyhjennystä kaasu pohjassa?
Mulla on noita vanhoja Jontikoita mäki täynnä (430, 952, 1157) ja aina on tyhjennetty kaasu pohjassa. Ei ole vielä toistaiseksi mitään hajonnut. Kela-apu rytkäyttää tappurinkin päälle kaasu pohjassa, siitä meillä on kyllä "hieman" näkemyseroja.
No en minä ainakaan sen 146e/ha parempaan tukeen talouttani laske.
Varsinkin kun viljely ala kuminalla on joku 5-10ha, yksi pieni pellon kulma😊.
Varmasti vaatii oman opettelun tuo kuminakin, mutta ei niitä 7t ohra satojakaan ihan kylvä ja unohda periaatteella oteta.
Tuskin kukaan tällä tukikaudella tuon lisätuen varaan mitään on laskenutkaan. Satoa on saatava ihan niin kuin viljakasveillakin. Mun kokemukset kuminasta on ristiriitaiset, satotaso vaihdellut vuosittain 100-1500 kg / ha.
En päässyt selville kasvin sielunelämästä. Joinakin vuosina näytti vielä keväällä ja kesälläkin kuminakoiruiskutuksen aikaan erittäin hyvältä, mutta ilmeisesti näivettyi kuoliaaksi kesän kuivuudessa.
Maanparannusvaikutus ihan ok, mutta samaan tai parempaan vaikutukseen pääsee muilla syväjuurisilla kasveilla ilman pa*karuoho-ongelmaa. Ruiskutuksia riittää ja ylimääräistä päivystystä ruiskun kanssa. Kuminakoi voi syödä koko sadon suihinsa jopa parissa päivässä - nimimerkillä kokemusta on.
Ei tälläkään kasvilla pääse viljelijä rikastumaan, mutta köyhtyy nopeammin kuin viljakasveilla.
Käänsin kaikki kuminat ympäri, eikä jatkoa tule ihan heti. Tämän syksyn sadon perushinta 470 e / tonni. Kuivana vuonna on ihan täysi työ 500 kilon hehtaarisatoon. Suurempi hehtaarituki menee äkkiä jo kasvinsuojeluun. Lannoituskulut vähintään samat kuin viljalla. Sitten ylimääräistä vaivaa puimurin ja kuivurin putsaamisessa, säkittämisessä yms.
Ei jatkoon, ihan yhtä pas*aa kuin öljykasvien kanssa pelleily.
Tänään vehnät maahan...Kovaa sadetta,ei kiitos. 
Samoin, kylvin eilen ja tänään reilut 20 ha syysnisua. Pitkän kaavan mukaan tottakai, kyntö, äestys ja laahavannaskylvö. Näin helposti ei ole mun aikana saanut aikaiseksi syyskylvömaata. Näillä savikoillakin jopa kahdella äestyskerralla tuli riittävästi multaa.
Aika aikaisin suurin osa isännistä kylvää nykyään syysvehnät. Kela-apu jaksaa aina muistuttaa, että vanhan kansan mukaan 20.9. on vehnänkylvöpäivä.
Tiedä häntä, mutta ei tarvi enää miettiä etanoita, kärväsiä, gammaötököitä ja mitä näitä muita tuholaisia nyt onkaan.
Eli se siitä kuminasta sitten, kuminahypetys ja -buumi alkaa pikkuhiljaa olla ohi, meilläkin päin muutama innokas, jotka kuminan kanssa touhusi vielä muutamia vuosia sitten, ovat sen viljelyn lopettaneet.
Mä viljelin kuminaa melkein 10 vuotta putkeen. Joukkoon mahtuu sekä hyviä että huonoja vuosia. Kieltämättä viime ymppikaudella, kun siitä sai toista tonnia tukea hehtaarille, se oli paljon kilpailukykyisempi kasvi kuin nykyään. Kasvinsuojelu on kuminalla haasteellista ja ainakin kallista. Aineisiin menee äkkiä 200 euroa hehtaarille.
Syysvehnät (SW Magnifik) ja kuminat puitu. Vehnään voi olla tällasena vuonna suht tyytyväinen. Satotaso noin 4 tonnia, ennakkonäytteen perusteella laatu priimaa: valk. 13,4; sako 319, hlp 85,7!.
Kumina oli toista satovuotta ja erittäin heikko esitys. Alkukesästä näytti vielä ihan hyvältä, mutta suuri osa kasvustosta kuoli kuivuuteen. Muutenkin kumina jää nyt tauolle, laskeva hinta ja tukitaso ei kiinnosta, kun kuitenkin riskejä ja lisätyötä aika paljon viljaan verrattuna. Viljelykiertokasvina ihan ok.
Ens viikolla ehkä jo kauran kimppuun. Aivan älyttömän nopeasti vilja nyt valmistuu / kuolee pystyyn.
Tein sellasen päätöksen, että rikkatorjunta jää nyt kevätviljoilla kokonaan väliin. En halunnut viikko-pari sitten kiusata kuivuudesta kärsineitä kasvustoja. Nyt kvehnä tulee tähkälle ja kaurasta on monin paikoin jo röyhy esillä. Mulla on kohtuu tiheät kasvustot, joten tuskin ne p*skaruohot ihan kokonaan peltoja valtaa.
Moni naapuri on päätynyt samaan ratkaisuun. Kirvat ruiskutin viikko sitten Karatella. En ole ikinä nähnyt kasvustoissa niin paljon kirvoja kuin tänä vuonna.
Tässä Turun lähistöllä kasvustot ovat säälittävän ja naurettavan välimailta. Aivan karmeita "oraita", paitsi ne lohkot, jotka edelleen ovat täysin harmaita. Itse hätäilin taas kylvöt ensimmäisten joukoissa ja muihin verrattuna kestävät vertailun. Näin äkkiseltään sanoisin, että neljä tonnia on keskisatona tiukassa jos ei jo täysin mahdotonta saavuttaa.
Keväällä mahtavan tasainen syysvehnä alkaa kohta puskea tähkää näkyville, kasvustolla mittaa 20 senttiä. Toisen satovuoden kuminat kukkivat, tosin suurin osa kuivuu pystyyn eikä varmasti tuota satoa. Yhden pienen kuminalohkon kuminakoit pistivät käytännössä yhden vuorokauden aikana poskiinsa.
Onneksi on sentään pitänyt seksihelteitä. Ja onhan tässä takana monta ennätyssatovuotta, joten olihan tämä katovuosi jo odotettavissakin.
Uusimmassa KM:ssa oli myös vastaava "kauraranking". Suuntaa-antavia nämä lähinnä ovat, harvemmin täällä lounais-Suomen Saharassa on donien kanssa ongelmia. Itsellä ei ole ollut kahtena edellisenä vuotena mitään ongelmaa Avantin kanssa, aivan järjettömän satoisa lajike, jonka otin Ringsakerin tilalle. Eilen lähti viimeksi rekallinen satamaan, analyysit varsin mukavat:
HLP: 60,4
2 mm seulonta: 2,2
DON: 0,3
Eli hinta 145 € + lisät 9 € = 154 €. Voittaa mennen tullen rehuvehnät ja -ohrat.
Ei tautitorjuntaa, yhdellä ajolla rikka-aine, Moddus, Gramitrel ja Mantrac. Satotaso hieman alle 30 ha alalta valehtelematta > 6 t / ha.
Avenue vaikuttaa varsin lupaavalta, vois ottaa ens vuonna kokeiluun / lisäykseen.
TOS-Skagenia pantu maan poveen 17.-19.9. kynnön kautta lähes 20 ha. Kyllä tuon syysviljan työhuippuja tasoittava merkitys on urbaani legenda. Nyt on takki tyhjä yötäpäivää traktorissa istumisesta.
Ehditkö idättää?
Kyllä sen kohtaa näkee pellossa, miten iti! Kuivasin siemensatsin miedolla lämmöllä ja laitoin siementä melkein 350 kg/ha.
Mitämitä.. kylvit 350kg..huhhuh. 175kg tuli kylvettyä.
Pärskeles, iski älyluurilla panovirhepaholainen. Kylvin siis 250 kg / ha.
Skagen edelleen pellossa odottamassa tulevia korjuukelejä. Hieno kasvusto, mutta ei ole ollut mahdollisuuksia ottaa ylös. Iso jyvä->pitkä valmistusmisaika.
Mä puin Skagenit 4.-6.9. Olivat kyllä jo silloin täysin valmiita, kosteus 19-21.
Vehnän viljely on hieno laji, mutta sateisina syksyinä aika tuskasta hommaa. Vaikka kasvusto olisi kypsääkin, kestää vehnän kuivuminen puintikuntoon paljon pidempään kuin vaikkapa kauralla.
Ehdottomasti samaa mieltä. Työllistää aivan älyttömästi.
Jonkun 5 hehtaaria nyt ehtisi itsekin touhuamaan, mutta onneksi mulla on kyntö- ja äestysapuna innokas Kelamies. Joskus jatkossa edellyttää sitten lapsityövoiman käyttöä.
Mä kylvän syysviljaa ainoastaan multaville maille, kovien tinttasavien äestäminen vie syksyllä liikaa aikaa, vaikka juuri niille maille ne hyvää tekisivätkin.
Toinen homma, jossa olen oikaissut, niin laitan paripyörät ainoastaan pieneen kylvötraktoriin. Paripyöräjumpassakin menee yllättävän paljon aikaa.
