Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
[
Muutenkin tukirähinä ja huittisten napina on hieman huvittavaa nyt, varsinkin kun katsoo kirjanpitotilojen tuloksia... Olisi ymmärrettävissä jos nyt elettäisiin vuotta 2012 ja kannttavuus koko suomessa olisi sama ja sitten olisi muodostumassa merkittävä tukiero.. mutta nyt miehet tekee itsestään narreja...
MTK valtuuskuntakin oikein kokoontui YLIMÄÄRÄISEEN kokoukseenkin asian tiimoilta ja päätti lyödä lukkoon NAUTATUET, etelään matalat ja pohjoiseen korkeat. Sikatukieen ei osattu ottaa kantaa kun kokonaistuet tiloilla etelässä ja pohjoisessa ovat lähes sentilleen samat..
Jos valitus alotettaisiin vuonna 2012 Jopihopi ihmettelis: miksi nyt vasta kiukuttelette asihan päätettiin jo 2009
Taloustohtorin systeemissä on joku häikkä. Koittakaas verrata A-alueen ja C1-alueen maitotiloja. Kotieläintuotto A 66500 € ja C1 31500 E. Ei voi pitää paikkaansa. C1 alueen maitotiloilla on puutarhatuottoa 8820 €.
Eiköhän traktorimarssista oo enemmän haittaa kuin hyötyä.
On Valteemilläkin ollut teknistä edistystä.
Valmetin satasarjan malleista ensimmäinen oli vuonna 1967 esitelty 900. 700-1100 olivat monessa suhteessa edistyksellisiä traktoreita. Ohjaamo oli tehdasasennettu, kumiholkein vaimennettu ja lämmityslaitteella varustettu. Ohjaamo oli kylläkin kovin kapea ja näkyvyys puutteellinen.. Ohjaus oli hydrostaattinen. Vaihteisto oli täysin synkronoitu ja vaihdevivut oli sijoitettu sivulle. Vetovastustunnustelu toimi vetovarsien välityksellä. 900:sta ja 1100:sta oli saatavana myös nelivetomallit, jotka oli suunnattu lähinnä urakointikäyttöön.
Syksyllä 1971 korvattiin 500 edistyksellisellä 502:lla. Sen ohjaamo oli aikanaan markkinoiden hiljaisin ja kuljettajan työskentelyoloihin oli muutenkin kiinnitetty huomiota. Lämmityslaite oli tehokas, mutta tuuletus puutteellinen. Muita muutoksia 502:ssa olivat pidempi välirunko, täysin uusi nostolaite ja hydrostaattinen ohjaus.
Lähde on myös Konedata
Ominaisuuksia, joissa 05-sarja edusti aikansa kärkeä oli nostovoima (4000 kg) ja välirunkoon sijoitettu peräti 180 litran polttoainesäiliö. Vaihteisto oli monen kilpailijan tavoin 8+4 -vaihteinen. Lisävarusteena toimitettiin malliin 705 alentavaa pikavaihdetta
Ihan talouden perusopinnot jos osaa niin voidaan aika helposti osoittaa että olet väärässä. Otetaan kaksi samanlaista tilaa AB-alueelta ja C1-alueelta, 50 lypsylehmää ja 50 hehtaaria peltoa. Molemmissa osaava isäntäväki ja investoinnit tehdään harkiten ja tehdään ahkerasti töitä ja hoidetaan tilaa hyvin. Nurmisadoissa ei merkittävää eroa eikä kustannuksissa kuten lämmitys jne. Jos laskettavissa ja tosiasioilla osoitettavissa oleva ero on 5% luokkaa liikevaihdosta niin hyvä on. Liikevaihto maidosta 50 * 9000 * 0.35 = 157.500. Josta 5% olisi 7.875. No, jos C1-tila saa tuon liikevaihdon päälle 20.000 euroa tukia niin sille jää palkaksi 20.000 euroa enemmän kuin AB-alueella. Mitä veikkaat että tapahtuu noille tiloille jotka siis sinun mukaasi eivät kilpaile keskenään jos maidon hinta tippuu ja onkin vain 0.30. Tällöin liikevaihto maidosta = 135.000. No, C1 tila saa 20.000 tuohon päälle ja jatkaa tuottamista. Mitä tekee AB-alueen tila? Alkaa ajaa taksia. Siis ihan näin yksinkertainen talouden perusasioiden tietämys ja yksinkertainen vertailulaskelma riittää osoittamaan sen että tukiero AB-alueen ja C-alueen välillä johtaa AB-alueella tilojen lopettamiseen. Joka ei sitä ymmärrä ei mielestäni voi paljon muiden taloustietämystä tai yleensäkään tietämystä arvostella.
Just näin.
Näin tullee todennäköisesti jollakin aikavälillä tapahtumaan. Se mistä se ongelma syntyy onkin se että tällä hetkellä olemassa olevan tiedon perusteella AB-alueen sikatuottajat asetetaan tukipolitiikalla huomattavasti huonompaan kilpailuasetelmaan C-alueen tiloihin nähden.
>>>Kerroppas nyt Jakke että mistä ne c ja a/b alueen sikatuottajat kilpailee..Maantieteellisesti kuitenkin päätuotantoalueet aika kaukana toisistaan. Eli yleisestä infrasta(pelto ym tuotannontekijät) eivät ainakaan ole kilpailuasetelmassa keskenään, johtuen etäisyydestä, vai tiedätkö sikalanomistajaa joka kulkee c-alueella viljelemässä ja nasula on a-alueella??Toisinpäin tiedän kyllä muutamia olevan, kun siellä etelässä kasvaa vilja paremmin.
No entäpä yksimahaisten rehu..Ei varmaan siitäkään, koska viljan sisäänostohinnassa ei taida olla kovin suurtakaan eroa, muuten kuin rahtien osalta, mutta se on jo tilakohtainen juttu. Kuinkas energia,palkat tms..Ei tule kyllä mieleen siitäkään osa-alueesta mitään. MINUSTA on alkanut kuulostamaan siltä, että oletkin huolestunut VÄLIKÄSIEN tileistä ja taidat ollakkin teurastamon DESANTTI, joka täällä kylvää eripuraa. Ei kai se c-alueen tuottajien vika ole, että te ette osaa osuuskuntianne hoitaa ja bisnes on kuralla, eikä tilityskykyä löydy...
On sitten ihan ookoo, että A-tuottajat saa ostaa sikansa reilusti subventoitumpana?
Mula on tuo Agromaticin Kubotan kolmonen samanlainen. Siellä on vettä tankissa. Siivotaan kun tankki tyhjenee.
Niin se vaan on notta voorti on auto..
Piika ei oo ihminen ja Voorti ei oo auto.
Kaks Voortii ollu ja enää ei tule.
On hyvä kun pidät laskelmillasi asian esillä, ettei se unohdu samallalailla kun nautapuolella. Teillä etelän sikamiehillä on vielä jotain sananvaltaakin sianlihapuolella.
Pidemmällä tähtäyksellä olisi varmaankin parasta kun nämä kansalliset kotieläintuet ajettaisiin pääosin alas. Tälläkin hetkellä niistä hyötyvät pääosin muut kuin jatkavat tuottajat itse. Peltotukea voisi sitten huonommille alueille lisätä.
Ei ole ainakaan meikäläisen silmään osunut tutkijoiden tutkimusta näistä eroista kustannusrakenteesta eri tukialueilla. Tutkija saisi paljon enemmän tietoa käyttöönsä kirjanpitotiloilta kuin nämä nettiversiot.
Vai onko tutkimukset laitettu samaan paikkaan Vieremän maitotilatutkimuksen kanssa.
Taitaa olla Eemelin naapurusto pääosin puimuritehtaalla töissä.
no on-ko ton-ni hinta sama vai ei?
tuollaasessa isommassa otannassa aattelis tulojen ja menojen muttuvan likimain samassa suhtessa jos ei olis jotain ulkopuolista häiriötö (kuten laiskuus ..)
Luulis sellaisten laiskuusgeenienkin olevan aikojenkuluessa sekoittuneen tukialueiden yli.
Jossainvaiheessa oli ongelmia lämpöantureiden kanssa. Jos lämpömittari alkaa näyttää kummallisia lukemia kannattaa mitata maidon lämpö jollain muulla mittarilla. Pesuainepumpun letkut joutuu sillointällöin vaihtamaan.
