***Jospa yrittäisit kuitenkin kohdentaa sen energian oman alueen etujen ajamiseen kuten esitin. Muutos ehdotuksen takana on juuri kaventaa tuota tukieroa.

Jos esityksesi c-alueen tukileikkauksista ajettaisiin läpi, tietäisi se todella kovaa kyytiä Valiolle ja sitä kautta koko maitosektorille. Maidontuotanto nimittäin romahtaisi C-alueella.

En ole tässä ketjussa esittänyt C-alueelle leikkauksia. Esitin myös maidon ottamista täystukiremonttiin.
Jos olen noiden herrojen (ja rouvien ) puheista oikein ymmärtänyt on nyt tarkoituksena neuvotella yksimahaisille EU:n kanssa koko suomeen pidemmän päälle yhtenäinen tukijärjestelmä, eli käytännössä kai pitäisi neuvotella kerralla sekä 141 että 142 tai yhdistää ne jotenkin muuten. Haluaisin myös märehtijät tuohon samaan tarkasteluun.
Jos tätä umpikujaa ei muuten hoideta niin sitten on vaihtoehton kaikien kansallisten tukien poisto.

Taisin aloittaa mielipiteeni vähän epäselvästi.

***Lukekaa nyt noi teidän vastaukset uusiksi. Ei kannata lobata oman alueen vuoksi, jos satuis vastapuolikin hyötymään.   

Lue tuo alkuperäinen esitykseni uudelleen. Tämä koko kansallinen tuki on mennyt sellaiseksi tilkkutäkkien paikkamiseksi, että se kaipaisi täysremonttia. Nyt jos pakettia alettaisiin kokoamaan saatettaisiin olla valmiita vuonna 2015. Yksimahaisille uudistusta on jo esitetty usealta taholta. Esitin uudistuksen laajentamista myös märehtijöille.
Ilmeisesti nykyjärjestelmä on C-alueen maidontuottajien mielestä niin ylivoimainen, että pelkkä muutoksen esittäminenkin ajaa takajaloilleen.

***Ottakaa nyt hyvät herrat lusikka kauniisti omaan käteen. Unohtakaa C-alueen karehtiminen ja alkakaa lobbaamaan etelään joko lehmäpalkkiota tai verohelpotuksia. Vain sillä tavalla pystymme turvaamaan maidontuotannon myös etelässä.

Pelkästään etelään lehmäpalkkio ja verovapaus? C-alue alkaisi samantien kitisemään samat edut entisten lisäksi myös itselleen.


Jaaha ilkalla oli nopeammin samanlainen ymmärrys. 

Tukiuudistuslinjoilla oli myös Anttila eilen Seinäjoella ja Halkilahti tänään SalonSeudun Sanomissa. Tarkemmin kun noihin uudistushaluihin tutustuu niissä tarkoitetaankin pelkästään yksimahaisia.    Maidon  ja naudanlihan tukipolitiikka meinataan edelleen pitää ennallaan. 
Tämä tukisysteemi pitäisi kerran kahdassakymmenessä vuodessa rakentaa uudelleen kokonaan puhtaalta pöydältä tai sitten lopettaa kokonaan ja katsoa ketkä pärjäävät omillaan.

eikai olosuhde haittoja etsitty pullonpohjia katselemalla

Pääosin vasta illan pimennyttyä. 

Me etelän maidontuottajat kävimme C-alueella tutustumassa olosuhdehaittoihin. Kolmen päivän etsiskelystä huolimatta emme sellaisia kuitenkaan havainneet. 
Suurkiitokset isäntäväille kun pääsimme tutustumaan mielenkiintoisiin kohteisiin.

Maalattu 6" raakalauta.

Jos ruotsalaiset ja baltit tulevat vahvemmin Suomen maitomarkkinoille ne alkavat lobbaamaan enemmän Suomen kansallisia tukia vastaan.

Autonvaihto on halpaa emännänvaihtoon verrattuna. 

Comfort hyttiseen Natikkaan mahtuu 15 hyttiin. 

Eiköhän kuitenkin tarvitse hyväksyä jäähdyttelijöiden saattohoito. Vaikea on viisikymppisen viljelijän enää muutakaan työtä saada. Rakennemuutosta tuo tietenkin jonkinverran hidastaa.
Laajentaneiden tilojen pitäisi pidemmälllä aikavälillä saada kustannuksensa kuriin eikä tuudittautua ikuisiin tukiin.

Eikös se oo juuri alkamassa uudelleen lapsiperheelliseksi?

Naapurissa siiryttiin parresta robotille keväällä. Isäntä meinasi, että ensimmäiset kaks viikkoa oli yhtä helvettiä. Oli tullu useemman kerran mieleen, että kaikkeen hulluun sitä ryhtyy. Lehmät seisoi parsissa ja huusi ruokaa ja lypsyä. Kolme miestä repi lehmiä pois parsista, ajoi lypsylle ja syömään. Hiehot oppi nopeasti, mutta vanhojen lehmien kans oli runsaasti työtä. Tuola lehmät ei ollu laiduntanu, joten ruhjeita tuli paljon välien selvittelyn johdosta. Siirto pihattoon onnistuis luultavasti parhaiten kesällä, kun lehmät on laitumella neuvotellu arvojärjestyksen ja jalat on tottunu liikkumiseen. Ensimmäisen vuoden aikana puolet vanhoista lehmista tuntuu menevän teuraaksi/Honkajoelle, joten hiehoja pitää olla runsaasti. Nyt kun lehmät ollu robotilla reilut puolivuotta ongelmia on lähinnä vanhoilla lehmillä, joiden jalat aristaa. Vahvemmat ajaa nämä pois syömästä, joten niitä pitää ottaa sairaskarsinaan syömään lypsyn jälkeen.

Meillä ulkoilutettiin parsinavettalehmiä laitumella viimeisenä talvena kun pihattoa rakennettiin. Viimeisenä iltapäivänä lehmät olivat pitkään ulkona, sitten viimeinen lypsy parsinavetassa ja lypsyn jälkeen yöksi pihattoon. Ei ollut pahemmin välienselvittelyjä pihatossa.
Viikonpäästä tuosta päivästä tulee kuluneeksi 8 vuotta. 

Mistä se Junkkari oikeen hajoo, kun mulla on ollut semmonen jo 6 vuotta, ei vielä ole tarvinnu esabbia tarvinnu mihkään kohtaan. Tosin oon ajanukki vasta n. 3000 ha. Ainut särkynyt kohta on huuhtelusäiliön kahva, joka jääty pari vuotta sitten. Triankkeli puomit on kuin uudet. Katastuskin oli pelkkä läpihuuto, melkein pyysi ostaa.

Tää Junkkari oli vuodelta 2001. Triangelipuomi saattaisi kestää, jos se olisi saumoista muutakin kuin heftattu. Kolmantena käyttövuotena alkoi jatuva saumojen paikkailu. Viimekesänä repesi koko puomin nostosysteemi. Koskaan ne puomit ei oikein ole osuneet niihin kuljetustukiin. 6 km/h tuolle puomille sopiva vauhti, senjälkeen alkaa lepattaa.

tilatuen tasatuki jääny näköjään kokonaan huomijotta

jostae syystä 

a= 247

b=196

c=153

/ha  vähä vaehtellee riippuven kasvista

oesko näessä näköjään vähä viilaamista

LFA:

a=169

b, c1= 219

c2-4 = 234

Oikeasti peltotukien pitäis nousta enemmän pohjiseen mentäessä, siellä se luonnonhaitta on.