Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 1130

Viestit - Terminator II

Vapaa sana / Vs: Sinipunakakolismi
: 27.05.18 - klo:07:45
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005695512.html

Se kannattaa kaveerata näiden Tampesterin kaupungin johtajien puolueiden kanssa Veetinkin. Saattaa tulla torpasta ajolähtö.

Ei nuo asiat puolukannasta johdu . Samanlaista se on kepu kunnissakin .

  Voihan sitä käytä kurkkaamassa, kuinka asiat hoidetaan Seinä Joessa. Siellä otetaan väkisten ,pakkolunastuksella. Ja se on hyä.

Että sen sortin sosialisti, mitähän jos tultais sun kämppä noin vain ottamaan, saisit ite maistaa sitä rakastamaasi sosialismia.

Meillä demareissa koetaan että sosialismi on ihana asia.
Kepulaasistakin oli ihana asia, kun oli maanhankintalaki. Täydellistä sosialismia. Kukas kepulaanen sitä tällä vuosituhannella kaipaili takaasin.

No niinhän se on muuallakin eu:ssa. Mää ja metsätalous on sellaista ettei sinne tönöjä ihan heti pykätä ja eipä muuten sosialisoida. Demarit on jotain ihme porukkaa kaikki pitää saada ilmaiseksi, itsellä pitää olla kartelli tai monopoli ja kaikki pitää tehdä tehottomasti.
Ympäristökorvauksetkin maksetaan korotettuna ns.. kohdentamisalueille, etelään. Esimerkiksi suojavyöhykkeistä saatte reippaasti ylikolmenkertaisen korvauksen kuin luomusta ja suojavyöhykkeet ovat käytännössä viljelykelvottomia lohkoja keskellä metsää.

Niille vois pistää etelässä 10 tonnin hehtaari pakon kipsille.
Nämä nykyiset pihatot ovat niin helpon näköisiä hoitaa että 2-robon pihaton hoitaa pariskunta+lomittajat. Muu resurssien tuhlausta.

Lomitus kyllä loppuu jossain vaiheessa. Sen varaan on turha laskea mitään.
Työntekiälle pitää käytännössä huomioida se 50-60k€ vuodessa. Meillä laskettiin 2 robon yksikköä ja siihen sisällytettiin työntekiä isäntäväen lisäksi. Ilman luomua ja EHK:ta homma piti päällään ennen maidonhinnan tiputusta 8000 litran maitotuotoksella 140 lehmällä ja 37,5 sentin hinnalla. Tuotos olisi noussut 3 vuotena investoinista siihen 140 lehmään ja kahtena viimeisenä vuotena 5 vuodesta keskituotos olisi ollut 9500 litraa.
Kerro toki lisää, että miten maataloustyöntekijään voi saada menemään noin paljon rahaa vuodessa? Siis niillä sun 40 viikkotunnilla.

No jos on ajateltu että virallisena palkataan että se sisältää sivukulut ja sen että on koko ajan työntekijä 5 päivänä viikossa+ ne viikonloput kun isäntäväki on lomalla.
tappiollista asuntolaina bisnestä.

Perustele nuo tappiot, pankkiryhmät ovat tehneet tulosta asuntolainoituksella.

Esimerkiksi Osuuspankin 82,2 miljardin lainakannasta luottotappioita 0,06% (v. 2017).
50 miljardia on kotitalouksien lainoja.

Korkokate oli 1 miljardin, noin kolmasosan kaikista (palvelu- sijoitus ym) tuotoista,
ja noin sama osuus tuloksesta.
(OP-ryhmän tilinpäätös 2017)


Koko valtionmaatalouden  korkotuki- ja valtionlainamääräkantaa on vuosittain myönnetty keskimäärin
200 miljoonalla. Ja onhan noissa valtiontakaus ja lainan mukana tuleva avustusmääräkin ollut
noin 90 miljoonaa vuosittain. Eli koko maatilalainalainakantaa lienee selvästi alle 4 miljardia. Vaikka
kaikki nuo lainat olisivat Osuuspankista, se raha nyt vaan tulee asuntolainoista ja normi yrityslainoista
sekä palveluista.

(Makera vuosikertomus, Maatilojen rahoitusjärjestelyjä valmistelevan
työryhmän loppuraportti, MMM)

Väite siitä, että kiuruvetisillä navettamaatilalainoilla rahoitettaisiin muuta pankkitoimintaa, on harhainen.

-SS-

Inflaatio kun huomioidaan, niin asuntolainoitus on tappiollista. Ainut asia että Suomessa se on suhteelisen riskitöntä. Valtion takaus, korkovähennys, asumistuki omistusasuntoon ja ynm. asioita. Melko vähän oli asuntoja myynnissä lopulta vaikka parhaillaan tuli 100000 uutta työtöntä Suomeen ja laskusuhdanne kesti 5-6 vuotta.
Kiitos vaan kannustavista viesteistä😁. Ei tässä kokonaan uutta oliskaan tehty vaan osittain uutta ja vanhaa hyödyntäen, eikä rakenneta pellolle vaan purettavan ulkorakennuksen tilalle, mikäli tämä edes koskaan toteutuukaan. Onko nyt oikeasti niin että tämä työntekijä asia on koko tuotannon kynnyskysymys? Miksi puhua jo työntekijästä kun tuotannon laajentamisesta ei ole vielä tietoakaan? Ihan rahoituspäätösasialla kyselin muilta miten sen saamisessa/ neuvotteluissa on edetty? Jos rahoituskeskusteluissa työntekijä tulee mukaan niin tulkoot vaan jos se niikseen on. En tiennyt onko se ihan niin yleistä että ihan kaikilla on jo tänä päivänä työntekijät? Me ollaan sitten ihan poikkeus tällä alalla vielä. Tällä lomitusalueella on ainakin niin että jos on kahden yrittäjän tila ja tilalla on vielä työntekijä niin toinen yrittäjä menettää lomaoikeutensa. Sitten jos lomitus katoaa Suomesta nii häviää meidän ruoan omavaraisuuskin. Sen takia siitä kai koitetaan pitää kiinni. Jos suuremmat tilat yleistyy ja työntekijät niissä ja pikkutiloja vähenee niin kyllä lomitustarvekin romahtaa niin että lomitusyksikköjen ylläpito on vaarassa.

No juu ei tietysti ensimmäisenä se työntekijä ole siinä listalla, mutta kannattaa ottaa mukaan niihin laskelmiin mitä palkkaaminen maksaa. Ja kyllä itse pitäisin sitä aika kynnyskysymyksenä. Vaikka nyt tuntuu, että kyllähän sitä omalla porukalla tehdään, mutta sitä kun tekee päivästä toiseen niin alkaa äkkiä tulemaan toisiin ajatuksiin. Aluksi voi tietysti tehdä omineen ja käyttää lomitusta jos vielä on lomitus voimissaan, mutta jatkossa lomitus varmaan ajetaan alas tai ainakin sen saamista rajataan tai vaikeutetaan. Mutta ehdottomasti tulevaisuudessa kannattaa työntekijää miettiä. Asiaa auttaa tietysti jos omistaja pariskunta voivat lomailla erikseen niin silloin joku apulainen kun vain on apuna niin varmaan onnistuu.

Kaikilla ei todellakaan ole työntekijöitä, mutta itse olen huomannut, että voi kumpa olisi. Kokoluokka ei vain riitä kokopäiväiseen työntekijään. Ja niinkuin aiemmin kirjoitin niin tuplata varmaan pitäisi niin sitten voisi sen työntekijän palkata. Tosin tuplauksesta saatava tulo menisi työntekijän palkkaan ja investointikin pitäisi vielä maksaa jollain. Eli pakkoraossa ollaan.

Työntekiälle pitää käytännössä huomioida se 50-60k€ vuodessa. Meillä laskettiin 2 robon yksikköä ja siihen sisällytettiin työntekiä isäntäväen lisäksi. Ilman luomua ja EHK:ta homma piti päällään ennen maidonhinnan tiputusta 8000 litran maitotuotoksella 140 lehmällä ja 37,5 sentin hinnalla. Tuotos olisi noussut 3 vuotena investoinista siihen 140 lehmään ja kahtena viimeisenä vuotena 5 vuodesta keskituotos olisi ollut 9500 litraa.
Mitä verotukseen tulee, niin persut haluaa leikkimökit ja koirankopit kiinteistöveron alaiseksi.
Kyl net muutkin yrittää oikein hyästi. Ja mikäpä tuossa, helpottaa rahavainukoirien töitä tulleissa.

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/249169-alahdys-sdpn-veroideasta-tavoite-muuttaa-suomeen-syntyminen-vankilatuomioksi

Minä alkaisin sitten lähteä siitä että jokaiselle Suomalaiselle luodaan tili mistä näkee paljonko on käyttänyt sosiaalietuuksia ynm. verovaroista rahoitettavia palveluita. sITTEN KUN NÄMÄ ON MAKSETTU NOLLILLE, niin saa muuttaa tai matkustaa Suomesta pois.
Vapaa sana / Vs: Sinipunakakolismi
: 26.05.18 - klo:08:39
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005695512.html

Se kannattaa kaveerata näiden Tampesterin kaupungin johtajien puolueiden kanssa Veetinkin. Saattaa tulla torpasta ajolähtö.

Ei nuo asiat puolukannasta johdu . Samanlaista se on kepu kunnissakin .

Kepukunnissa ostetaan maata hehtaari hinnoin kun ei tonttina saa sen enempää siitä maasta.
Vapaa sana / Sinipunakakolismi
: 26.05.18 - klo:08:20
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005695512.html

Se kannattaa kaveerata näiden Tampesterin kaupungin johtajien puolueiden kanssa Veetinkin. Saattaa tulla torpasta ajolähtö.
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.

Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.

Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.

No jos ajattelee että työntekiä olisiu 5 päivää viikossa, niin silloinkin se tarkoittaa 1,5 työntekiää käytänössä. Maitopuolella se tarkoittaa 3-4 robotin yksikköä. Kyllä se melkein se 2 on jos ajattelee että voi isäntäväki pitää myös lomaa, viikkovapaita tai sairaslomia.
Niin ajattelin, että jos työntekijältä löytyy joustavuutta ja hän tekee arkena työt ja omistajat sitten viikonloppuna. Välillä sitten työntekijä tekee sen 7 pvä viikossa ja välillä taas omistajat. Tuolloin tulee omistajillekkin sitä vapaata, mutta tietysti eria asia löytyykö sellaista työntekijää ja selviääkö enää yksi töistä. Pääsääntönä kuitenkin, että ei ilman ulkopuolista työntekijää kannata edes harkita.

oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.
  Jaahas terminator2.............. Palkollisen työtunnit voivat olla myös n40tuntia/vk/ 161tuntia kk. ja ylityöt max 250tuntia vuodessa ja työntekijän suostumuksella sopimalla +80tuntia lisäksi eli max ylityöt ovat 330tuntia vuodessa. Itsellä tähän mennessä 190 tuntia ylitöitä, yleensä tehnyt kaikki tunnit, osan otan palkkana ja osan vapaana. IKINÄ ei pitäisi yleistää yhden firman mukaan kaikkia. Toki vaivanpalkkaakin pitää olla palkassa, jos paljon ylitöitä.

Mitään yleistä. Toin vain esille että miten menee jos palkkaa työntekiän. Käytännössä yksi kokoaikainen on kaksi työntekiää kun vapaat ja muut huomioidaan.
oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.

Tuo Terminatorin mainitsema työaika tekisi vain noin 28 viikkotuntia. Ei tuo ole mikään lain vaatima maksimityöaika, vaan olisi k yllä tehtaan itse tekemä päätös ampua itseään nilkkaan. Lohjalla on useita firmoja, jotka tekevät 12,5-tuntista siten , että ma-ke toinen vuoro ja to-la toinen vuoro. Siinä tulee 37,5 viikkotuntia keskimäärin, ja sunnuntait väistetään.

Edit. Terminator muisti väärin. Se vuorojärjestelmä menee näin
Esim.
Päivä 1. 06-18
Päivä 2. 06-18
Päivä 3. 18-06
Päivä 4. 18-06
Päivä 5. Lepo
Päivä 6. Vapaa
Päivä 7. vapaa
Päivä 8  Vapaa
Päivä 9. Vapaa
Päivä 10. Vapaa

Tätä kiertoa tehdään jatkuvana ryhmät vuoroin aamu/ilta ja vuoroin ilta/aamu ja vuoroin vapaavuorolla , entisen 5-vuorojärjestelmän sijasta

Työtunnit 10 vuorokauden aikana  48. Kuukaudessa 144
5-vuorojärjestelmässä työtunnit ovat 144 kuukaudessa.

-SS-

Kyllä siinä on lepo 2 ja 3 välissä.
Kokoomatilaa ei tarvita alle 60 ammun yksikössä. Samankokoisessa yksikössä lypsyn pystyy hoitamaan ilman työntekijää. Tässä kohtaa kannattaa toki laskettaa nämä ulkopuolisella että mikä kannattaa. Tosiasia on että tämä ala ei nyt kannata millään laskelmalla niinkun pitäisi, mutta kun ynnää asioita että ei se iso yksikkö olekaan niin tuottava jos siihen tarvitaan kallista automatiikka tai työntekijät. Toki oma jaksaminen ja terveenä pysyminen on tärkeää. Siihen voi vaikuttaa varmaan monilla lypsyergonomiaa parantavilla jutuilla. Asemalypsyllä lehmien laiduntaminen on helpompi järjestää. Lomittajiakin voi varmaan käyttää entiseen tapaan.

Meillä on jalostuksessa ollut pääpaino solut, rakenne ja pitkämaitoisuus. Tällä hetkellä tuotos ei ole mitenkään hyvä. Viime vuosina on alettu jalostaa enempi tuotosta ja lypsettävyyttä rakennetta unohtamatta.

En ole lehmiä työkseni lypsänyt, mutta kouluaikoina tuli sitäkin tehty eli tiedän vähän enemmän lypsämisestä kuin tavan kulkija. Minusta jos mitään laajennusta ajattelee niin lähtökohdaksi on laskettava se, että siihen voi palkata vähintään yhden työntekijän. Muuten siinä palaa itse äkkiä loppuun ja kiireaikoina ei tahdo kellossa riittää tunnit. Lehmäpuolella tämä tarkoittaa kai sitten käytännössä sitä, että joko työntekijä tai robotti lypsää. Työntekijä hoitaa muutenkin hommat navetalla niin itselle ei jää sitten kuin viikonloput. Jos taas robottilypsää niin muu navettatoiminta jää sitten vielä itselle.

Meillä kun on noita töpselikärsiä niin koko luokka on sellainen ongelmallinen. Ei oikein pysty palkkaamaan työntekijää, mutta näin kiireaikana sikalassa tehtävät työt on pakko olla minimissä ja työt tehdään joskus aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Itse ainakin jos joskus erehdyn jotain laajentamista ajattelemaan niin lähtökohta on se, että yksi työntekijä täytyy pystyä palkkaamaan eli niin iso laitos täytyy tehdä.

Kyllä se laskenta on lähdettävä siitä että voi olla 1-2 kokoaikaista työntekijää. Lomituksen varaan hommaa ei voi tulevaisuudessa laskea. Käytännössä kun palkkaa 1 työntekijän, niin pitää palkata toinenkin että työntekijä on myös silloin kun toinen työntekijä on lomalla, sairaana tai muuten vapaalla.

Totta aina parempi jos pystyy palkkaamaan 2, mutta tarkoittaa silloin jo kohtuu isoa yksikköä kaiketi? Oman 1 työntekijän ajatus pohjautui siihen, että saa itselle edes joskus vapaata vaikka edelleen joutuu osallistumaan 2 työntekijällä ei pitäisi tarvita itse enää osallistua.

No jos ajattelee että työntekiä olisiu 5 päivää viikossa, niin silloinkin se tarkoittaa 1,5 työntekiää käytänössä. Maitopuolella se tarkoittaa 3-4 robotin yksikköä. Kyllä se melkein se 2 on jos ajattelee että voi isäntäväki pitää myös lomaa, viikkovapaita tai sairaslomia.
Niin ajattelin, että jos työntekijältä löytyy joustavuutta ja hän tekee arkena työt ja omistajat sitten viikonloppuna. Välillä sitten työntekijä tekee sen 7 pvä viikossa ja välillä taas omistajat. Tuolloin tulee omistajillekkin sitä vapaata, mutta tietysti eria asia löytyykö sellaista työntekijää ja selviääkö enää yksi töistä. Pääsääntönä kuitenkin, että ei ilman ulkopuolista työntekijää kannata edes harkita.

oot äkkiä sen joustavuuden kanssa linnassa Suomessa. Tuo 7 päivää tekee 56 tuntia. Eli 16 tuntia ylitöitä. Tarkoittaa käytännössä 4 paivää vapaata. Altialla tekevä 12+12+1 vapaa+12+12+6 vapaata systeemillä. Eli 13 päivässä 6 päivän tunnit. Eikä tämä ole katkeruutta, vaan sen takia että voi vähän suuntaviivoja miettiä miten menee kun palkkaa työntekiän.
Käytännössä suomessa menee joka torpasta 2 kilometrin säteellä valokuitu jo nykyään. ja meni ennen tätä valokuituhanketta. Se vain ei sopinut Telian, Soneran, Elisan, DNA:n, Nokian omistajille että otetaan tapsista 100 megan liittymä joka tönöön.
Minkälaisia on raatilaisilla ollut korkomarginaalit? Nyt kun markkinakorot ovat alhaalla niin tuntuu että pankit nostavat marginaaleja aina kun uutta lainaa hakee. Isännän kanssa on oltu tällä alalla viitisentoista vuotta ja 2% korkotukilaina joka alussa on otettu on nyt muuttunut prosenttiseksi kun korko on sidottu op-Prime joka on nyt 0,25. Eli silloin kun olimme uran alussa oli korko korkeampi mutta marginaalit oli alle yhden. Kohta kymmenen vuotta on siitä kun korot alkoivat pudota ja samalla automaattisesti uudemmat korkotukilainat ovat 1%, mutta marginaalit on näissä 1,5 ja 2% nostoajankohdasta riippuen. Maatalousihmiset ei mielellään sano omia korkojaan mutta alkaa joka tuotantosuunta olla siinä tilanteessa että ei liene keltään pois jos kertoisitte omia marginaalejanne. Marginaalihan ei ole marginaalinen kulu silloin kun lainaa alkaa olla sadoissa tuhansissa/miljoonaluokassa. 0.1% on miljoonassa jo tonni ylimääräistä kulua/vuosi eli ihan turhaa maksaa liikaa. Yksityispuolella marginaalit on yleensä kuitenkin pienemmät kuin maataloudessa vaikka suurin osa viljelijöistä huolehtii ennemmin tai myöhemmin maksunsa eli luottotappiot on aika pienet. Nyt kun saataisiin puhallettua yhteen hiileen niin saataisiinko liha/maito/viljakiloon säästösentti pankkien kilpailutuksilla. Markkinoilta saatavaan hintaan on nyt vaikea ainakaan saada lisää:(

Maatilojen omaisuusmassa on yleensä suhteelisen iso velkoihin nähden. Eli pankkien vakuudet on sitä kautta hyvät ja vakavaraisuus kunnossa. Yleensä viljeliät maksaa myös luottonsa hyvin, jolloin voi normaalissa kilpailutilanteessa marginaalia tiputtaa. Nyt vuoden 2008 jälkeen marginaalia on järjestään hinattu ylöspäin. Tällä rahoitetaan näitä luottotappio lainoja ja tappiollista asuntolaina bisnestä. Yhdenkään pankin ei tällä eurobori/prime+asuntolainan marginaali alle 1% kannata lainoittaa asuntoja. Sitä vain tehdään kun asiakaskunta on iso ja äkkiä asiakas vaihtaa pankkia ja vie rahansa myös.
En kyllä hirveästi maksaisi tukioikeuksista. 5 vuoden sisään homma menee taas uusiksi.
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 1130