Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2]

Viestit - Vaahtera

Metsätalous / Vs: Metsänhoitomaksu
: 19.02.12 - klo:09:42
Voihan siitä maksusta nykyisinkin hakea vapautusta, eli homma ei muutu mitenkään ja MTK vain kalastelee suosiota keinolla millä hyvänsä...
Laki metsänhoitoyhdistyksistä  - http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980534:

Lainaus
10 §

Metsänhoitomaksusta vapautuminen

Metsänomistaja vapautetaan hakemuksesta suorittamasta metsästään metsänhoitomaksua enintään kymmenen vuoden ajaksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

1) metsästä on laadittu voimassa oleva metsäsuunnitelma;

2) metsää on vähintään kolmen vuoden ajan hoidettu ja käytetty hyvän metsänhoidon ja -käytön vaatimusten mukaisesti;

3) metsässä ei ole selviä metsänhoidollisia puutteita;

4) metsän hoidossa ja käytössä on käytettävissä muu kuin metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oleva metsäammattihenkilö, jos metsänomistaja tai hänen puolisonsa ei ole metsäammattihenkilö taikka suorittanut metsätalousyrittäjän tutkintoa vastaavaa tutkintoa tahi vastaavan tasoista näyttökoetta; sekä

5) metsänomistaja ei ole jäsenenä siinä metsänhoitoyhdistyksessä, jonka toimialueella metsä sijaitsee.

Vapautusta metsänhoitomaksusta haetaan siltä metsäkeskukselta, jonka toimialueella metsä sijaitsee. Vapautus koskee myös sellaista metsää, joka tulee vapautuksen saaneen metsänomistajan omistukseen vapautuksen voimassaoloaikana, jos vapautus on myönnetty kaikille metsänomistajan hakemuksen tekoaikana metsäkeskuksen toimialueella omistamille metsille. Päätöstä, jolla oikeus metsänhoitomaksusta vapautumiseen on myönnetty, sovelletaan ensimmäisen kerran hakemuksen tekemistä seuraavan vuoden metsänhoitomaksuun.

Metsäkeskuksen tulee metsänomistajaa kuultuaan lakkauttaa vapautus metsänhoitomaksusta, jos 1 momentissa tarkoitetut edellytykset eivät enää täyty. Päätöstä, jolla vapautus metsänhoitomaksusta on lakkautettu, sovelletaan ensimmäisen kerran päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavan vuoden metsänhoitomaksuun.

Maksusta voi vapautua, mutta vapautuminen on maksullista. Voit vapautua MHY maksusta, mutta sinun pitää sitten maksaa toinen maksu.

En ymmärrä, että miksi metsänhoitovaatimukset ovat vapautusta hakeville rankemmat kuin MHY:n jäsenille. Jos olet jäsen, saat hoitaa metsiäsi miten haluat (=jättää hoitamatta). Mutta jos haluat erota yhdistyksestä sinun on täytettävä ehto:"metsää on vähintään kolmen vuoden ajan hoidettu ja käytetty hyvän metsänhoidon ja -käytön vaatimusten mukaisesti."


Metsätalous / Vs: talven tuhoja
: 16.02.12 - klo:11:24
Tänä talvena lumi oli jotenkin erilaista kuin viime vuonna. Lumi ei ota kiinni koivuihin, mutta ottaa sitten kuusiin / mäntyihin senkin edestä. Kuuset tuntuvat kantavan lumikuormaa ilman ongelmia, mutta kuviolla missä ensiharvennus on myöhässä männyt tykkäävät nojailla toisiisa. Jännittää katsoa, että miten paljon siellä on tuhoja tiedossa.
Vaan onko tuolla niin väliä sitten kun metsäteollisuus on siirtänyt tehtaat muualle ja metsät on merkitty kaavassa virkistys- tai luonnonhoitometsäksi.....
Kyllä meillä on vielä sahoja sekä vaneritehtaita. Kuidun osuus on alhainen puukierron kokonaistuloista - muutaman sellutehtaan menetys ei kaada koko suomen metsätaloutta. Sen jälkeen kun viimeinen sellutehdas on lopettanut voimme polttaa kuidut hyvällä omalla tunnolla (ja saada parempaa hintaa puusta).

 
Mulla ihmetyttää keskustelussa muutama asia. Ensalkuun yleinen ilmapiiri on että koneella tulee auttamatta huonompaa jälkeä kuin raivaussahalla. Toki on totta että jotain uria joutuu tekee että pääsee kulkemaan mutta ei nekään kovin isoja ole. Kysehän ei ole mikään tukkikärry tai ajokone yhdistelmä. Sen taas tiedän kaivinkoneurasta että puomi menee juuri sinne minne haluaa että itse raivaustulos muuten on sellainen mitä haluaa.
Mitä tutkimuksia tullut luettua niin koneellisen taimikonhoidon laatu on ollut aina huonompaa kuin raivaussahatyön. Päinvastaisia tuloksia rummutettaisiin varmasti innokkaasti koneellisen taimikonhoidon lisävälinevalmistajien toimesta. Tilanne missä koneellinen työ olisi kalliimpaa, mutta parempilaatuista ohjaisi laatua arvostavia asiakkaita koneellisiin menetelmiin.

Laatuero on helppo käsittää miettimällä varsinaista raivuutyötä. Raivausahalla näkee aina suoraan hoidettavan kohdan metrin päästä, koneelliselle menetelmällä tulee aina enemmän välimatkaa ja risut voivat jäädä katveeseen. Taimikonhoidossa tulee jatkuvasti tilanteita missä risuja pitää poistaa aivan jätettävän puun vierestä. Raivaussahallakin saa olla todella varovainen.

Koneellisella menetelmälläkin jää kasvatuskelponen metsikkö. Metsään tulee jokatapauksessa urat ensiharvennusvaiheessa ja parempi kohtuullisella laadulla tehty taimikonhoito kuin taimikonhoidon väliin jättäminen. Jos investoit traktorivälineisiin niin ota ihmeessä kuvia ja laita niitä tänne esille.
Mä taas istun paljon mielummin siellä kopissa kuin temuan päivät pitkät raivurin kanssa.
Olisiko siellä seudulla mitään urakointimahdollisuuksia traktorille? Traktorilla voi kuitenkin tehdä montaa rahanarvoista hommaa ja sitten niillä rahoilla voi ostaa taimikonhoitoa metsäpalveluyrittäjältä.
Vapaa sana / Vs: Helsingin ydin seisahtui
: 16.12.11 - klo:12:19
Mistä ne mamsellit nyt tietää missä niiden pitää shoppaamaan tahi kaffelle pyrkiessä tavata?
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/helsingin_keskustan_stockmannin_kello_pysahtyi/
Heseläiset sopivat tapaavansa Stockan kellon alla. Ei se kello ole mihinkään kadonnut vaikka onkin pysähtynyt.
Metsätalous / Vs: Joulukuusijobbareita
: 15.12.11 - klo:17:26
Myyntikelpoista latvakuusta kaadon jälkeen ei hehtaarilta satoja kappaleita löydy Ovat liian harvoja tai oksat poikki.

Ja on helpompi luvata välittäjälle myyvänsä 1000 kuusta pellosta ja pitää lupaus kuin luvata 1000 latvakuusta metsästä ja sen jälkeen pelätä korjuuolosuhteita. Sesonki kuitenkin taitaa loppua aika jyrkästi jouluaattona.
Metsätalous / Vs: Metsänhoitomaksusta
: 15.12.11 - klo:16:58
Miten paljon tuosta tulee yhteensä kuluja? Laki metsänhoitoyhdistyksistä 10.7.1998/534 mainitsee vaatimukset, mutta ei kustannuksia. 
Lainaus
10 § Metsänhoitomaksusta vapautuminen

Metsänomistaja vapautetaan hakemuksesta suorittamasta metsästään metsänhoitomaksua enintään kymmenen vuoden ajaksi, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:
1) metsästä on laadittu voimassa oleva metsäsuunnitelma;
2) metsää on vähintään kolmen vuoden ajan hoidettu ja käytetty hyvän metsänhoidon ja -käytön vaatimusten mukaisesti;
3) metsässä ei ole selviä metsänhoidollisia puutteita;
4) metsän hoidossa ja käytössä on käytettävissä muu kuin metsäkeskuksen tai metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oleva metsäammattihenkilö, jos metsänomistaja tai hänen puolisonsa ei ole metsäammattihenkilö taikka suorittanut metsätalousyrittäjän tutkintoa vastaavaa tutkintoa tahi vastaavan tasoista näyttökoetta; sekä
5) metsänomistaja ei ole jäsenenä siinä metsänhoitoyhdistyksessä, jonka toimialueella metsä sijaitsee.

Metsäkeskuksen tulee metsänomistajaa kuultuaan lakkauttaa vapautus metsänhoitomaksusta, jos 1 momentissa tarkoitetut edellytykset eivät enää täyty. Päätöstä, jolla vapautus metsänhoitomaksusta on lakkautettu, sovelletaan ensimmäisen kerran päätöksen lainvoimaiseksi tulemista seuraavan vuoden metsänhoitomaksuun.

Viestiketjussa on mainittu tarkastuksen hinnaksi vitonen per hehtaari. Tuleeko tuosta vielä muita kustannuksia? 
Summa summarum Itse teen (reikä)perkauksen heti terpeen vaatiessa, yleensä tarvetta ei ole koko aluella. Seuraava vaihe on normaali taimikonhoito melko aikaisessa vaiheessa kemera-tukineen, kuusikossa 1600-1800 r/ha tiheyteen. Kuusikossa ei kasvu saa vesakon takia heikentyä. Riittävän harvaa alusta asti, niin konemiehet pääsevät isoihin runkoihin käsiksi heti ensimmäisessä hakkuussa. Pienten puiden käsittely on aina kalliimpaa kuin isojen.
Meillä päin hirvet hoitavat taimikkoa niin kovalla innolla, että taimikkoon pitää jättää syötävää hirville. Kuusikko on vielä ollut turvassa, mutta kuusissakin näkyy välillä hirvivahinkoja rungoissa. Muuten edellä mainittu resepti on nykytiedolla kannattavin.

Koneellisessa taimikonhoidossa ongelmaksi tulee koneiden koko (ajourat) ja taimikonhoidon liian korkea hinta. Tuolla on juttua koneellisesta taimikonhoidosta: http://www.puuntuottaja.com/taimikonhoidon-koneellistuminen/. Menetelmiä on kehitettynä paljon mutta niitä ei ole kovinkaan paljoa käytössä. Jos lopputuloksena asiakas saa kovempaan hintaan huonompaa jälkeä niin markkinat voivat olla tukossa palvelun tarjoajille ja välineiden valmistajille. 
Biowatti ei tainnut olla toivottu kultakaivos heti alkuun:
Lainaus
Lassila & Tikanoja kirjaa vuoden viimeiselle neljännekselle Uusiutuvat energialähteet -toimialan liikearvosta ja muista omaisuuseristä yhteensä 17,8 miljoonan euron arvonalentumisen. Arvonalentuminen johtuu puupohjaisten polttoaineiden pidemmän aikavälin kilpailukyvyn heikkenemisestä sekä metsäenergian hyödyntämistä edistävien valtion tukien merkittävästä alenemisesta.
Lähteenä http://www.lassila-tikanoja.com/fi/sijoittajat/Porssitiedotteet/Sivut/LT_kirjaa_17,8_milj_e_arvonalentumisen_Uusiutuvat_energialahteet_toimialalle.aspx

Summa on suuri maassa missä Kemera-tuet ovat yhteensä 80 miljoonaan euroa ja tuleva pien energiatuki alle 20 miljoonaa.
Metsätalous / Vs: Joulukuusijobbareita
: 14.12.11 - klo:08:07
15-18 euroo jos osaa hommansa
Kiitos tiedosta. Ei tuossakaan ole ilmaista rahaa jaossa, mutta homma on tuolla hinnalla kannattavaa. Markkinariski on kyllä melkoinen, mutta varsinaiseen metsänkasvatukseen verrattuna kierto on lyhyttä. 
Metsätalous / Vs: Joulukuusijobbareita
: 13.12.11 - klo:22:18
hinta lienee kympin paikkeilla
Jos latvakuusen hinta on kympin paikkailla niin miten paljon viljellystä / leikatusta kuusesta saa tukkumarkkinoilla?
Elämme epävarmoja aikoja, joo. Mitäs ALV-muutokset teollisuuden viihtymiseen vaikuttaa? Sorkkis-ekonomiaa?
Arvonlisävero nostaa kuluttajahintoja => Kiihdyttää palkankorotuksia => Työvoima- ja muutkustannukset nousevat. Inflaatio on iso mörkö. Tarkoitin kylläkin viestissäni muita kuin arvonlisäveroa vaikuttamaan teollisuuden karkaamiseen. Esimerkiksi energiaverotuksella on helppoa ajaa paljon energiaa vaativaa teollisuutta pois Suomesta. Jos täällä energian kokonaiskustannus (sisältää verot) on korkeampi kuin kilpailevassa maassa koko valmistuskustannus niin tehostamisella on haastavaa kilpailla heitä vastaan. 

Lainaus käyttäjältä: road runner
Siinäpä taitaa olla villakoiran ydin, että tuulesta temmatulla sähköllä voitaisiin korvata ulkoa tuotua energiaa, kuten öljy ja kivihiili. Tveestä tuli vastottain ohjelma, missä valotettiin tuulivoimapuistojen kannattavuutta. Myllyt kuolettavat kymmenenessä  vuotedessa hintansa, ja sitten seuraavat kaksikymmentä vuotta tahkotaan rahaa. Pienien yhden talouden myllyjen vastustuksen ymmärtää, kun sähköyhtiön mittarin pyöriminen hidastuu, alkaa kapuloiden heittely rattaisiin.
Kauppatase ja valtion menot eivät ole sama asia. Korvaisin ulkoa tuotoa energiaa mieluummin metsäenergialla kuin tuulivoimalla. Jos tuulivoimalat olisivat kannattavia niin ne eivät tarvitsisi syöttötariffeja, lähtökodin tukeen perustuvan tuotantomuodon aloittaminen tuntuu todella hölmöltä. Tuulivoiman kustannuksien ei odoteta laskevan tulevaisuudessa joten kyseessä ei ole edes myöhemmin parantuva tilanne. Tuulivoimaloiden tukeminen ei ole mikään Suomi-speciaali - juttelin Hollantilaisen tutun kanssa ja kertoi myös siellä tuulivoiman perustuvan valtion tukeen.
Luulenpa että kaikki megaluokan voimalat perustuvat syöttötariffiin joka on 83,5 €/MWH 12 vuoden ajan. Kiitos Suomen ympäristöbyrokratian, ei 105,3 tasoista bonustukea vuoden 2015 loppuun taida päästä monikaan propeli tienaamaan.
Kun valdella alkaa kukkaro käymään tyhjäksi niin muitakin lupauksia joudutaan perumaan. http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2012/he_2012.html sivuilta voi käydä katsomassa mihin kaikkeen käytetään rahaa. Menojen viimeisellä rivillä lukee 52.3 miljardia - tulojen viimeisellä rivillä pitäisi olla sama summa. Hallitus on päätynyt laskemaan tulopuolelle 7.3 miljardia lainaa. Omassa taloudessa en osaa laskea uusia lainoja tuloiksi - korot kylläkin osaan laskea menoiksi.

Samalla kun vientiteollisuutta ajetaan maasta pois niin tulevaisuuden ennustaminen on helpompaa kuin tavallisesti. Miltä riviltä menopuolelta lähdemme karsimaan? Tulojen kasvattaminen 7.3 miljardin verran ei ole helppoa huvia. Verot ovat muutenkin taivaissa ja vaikuttavia veroja nostamalla (kuten arvonlisävero mikä on 33% tuloista) saadaan kauppa ja teollisuus karkaamaan ulkomaille.

Uuden ometan vääntäminen on kyllä iso investointi - muutamia voimannäytteitä on sitten taidettu myydä sitten huutokaupalla pois.
Tuulimyllyinvestoinnit ovat kokonaisuudessaan noin miljoonan per megawatti (MW). Parhaimmilla paikoilla on päästy Saksassa noin 30% tuottavuuteen - käytännössä miljoonan investoinnilla saadaan 0.3MW tunnissa sähköverkkoon. MWh:n tukkuhinta on ollut 45€ luokkaa - miljoonan investoinnilla saadaan alle 15€ liikevaihto. Kuinka moni teistä investoi miljoonan 15€ tuntilaskutus mielessä?

Lisäksi tuulivoimaloita pitää huoltaa ja niiden korkeudesta johtuen huoltotoimet ovat kalliita. Sähköntukkuhinnan päälle voi saada myös poliittisista tuulista riippuen syöttötariffista tukea. Tai voi olla saamatta - siinä sitten olet investointien kanssa kun tuet lähtevät. Tuulesta on vaikea temmata rahaa. Kun tuottaja ei saa itsekään rahaa, tuottajan on vaikea lähteä jakamaan rakaa myöskään maanvuokraajalle.
Sivuja: 1 [2]