Hallaharsoa on käytetty reikälevystä tehdyissä timotein kanssa, nadat ei välttämättä tarvitse joten tuskin kuminakaan.

Suosittelisin kuitenkin tekemään suomulevystä vaikka onkin hieman kalliimpaa, reikälevyssä kuitenkin aika isot ne reiät noin niinkuin viljallekin tai sitten siitä viirasta.
Viira tosin taitaa vaatia tiuhempaan tuennan alle, ainakin ne viirasta tehdyt mitä olen nähnyt pahasti notkolla tukien välistä.
Joka tapauksessa kannattaa jättää takalaitaa vasten tuleva osa avoimeksi jolloin pohjan alle menneet tulee suurimmaksi osaksi kipatessa pois ja puhdistaminen helpompaa koska se tulee joka tapauksessa joskus eteen.

Nyt on puintiporukassa neljät kiinteäpohjaiset ja yksi irtokasetti käytössä, ensi syksyksi varmaan tehdään ainakin yhdet lisää.

Irtokasetti?? Siis vaihtolava vai puhallin laitteisto irtonaisena? miten toteutettu, nostetaanko puhallin laitteisto paikalleen vai miten?

Lainaus käyttäjältä: Von Göpel - 05.02.13 - klo:09:56

Niin ei siitä fentin painosta ole mitään hyötyä kun paino on edessä eikä lanan päällä.

Mites toi sitten on mahdollista? kun ei oo sitä isoa fenttiä eikä tiehöylää.

http://www.youtube.com/watch?v=6_EGINK3ors

Lieneekö sillä traktorin merkillä niin merkitystä?? iso on iso!!!

Pelkällä takakoneella niittäny just 415 F:llä, sillon kaipasin etukonetta... Jos hiukankin epätasainen pelto niin 15 alkaa olla jo liikaa vauhtia!!! Ja vauhti syö turhaan polttoainetta...
Ja jos tolla yhistelmällä ajaa 10km/h niin pelkällä takakoneella pitäs ajaa se 30km/h ni vois olla lähellä samaa tehoa... ja sitten alkaa taas tulla vastaan murskaimen murskaus teho, jos ajaa koneesta voimalla paljon tavaraa läpi niin onko murskausteho sama??

http://www.youtube.com/watch?v=GMw_xWKXW9s&feature=related

Lainaus käyttäjältä: Jerry - 29.12.12 - klo:23:46

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 29.12.12 - klo:19:43

Sellaistakin on kai tehty, että apulantasäiliöstä ajetaan pelkkää typpeä ja piensiemenlaatikosta starttifosforia. Kahdella apulantalajilla koko hoito.

Itte oon nyt pari kesää ajellu tuolla tyylillä ja onhan helppoa. Ennemmin oli ongelmia, kun aina ei saatukaan lietettä ajettua ennen kylvöjä ja sitten olikin apulannassa liian vähän fosforia. Muutenkin neljän-viiden erilaisen apulantaseoksen kanssa pelaaminen oli työlästä, aina oli jonkinlainen kompromissi fosforin suhteen.

Mutta ennenkaikkea helppoa. Salpietarit ja startit voi tilata suurinpiirtein ja sitten keväällä laskeskelee suunnitelmat, kun tietää ajetun ruikun määrän. Ja kiertokokeita ei tarvitse apulannan suhteen montaa tehdä, kun on vain 1 laatu per laatikko.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 29.12.12 - klo:23:02

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 29.12.12 - klo:19:42

Ei siinä mitään vaakaa tarvita! Ostat sen horschin. On tarkka syöttölaite ja voi ajaa säiliön tyhjäksi

Siinäpä vasta erikoinen kylvökone ja syöttölaitteisto kun oikeen säiliön voi kylvää tyhjäksi!!

Kerro toki lisää tästä Horssin maailmoja mullistavasta atomikellon tarkasta järjestelmästä?

Tuollaisella perinteisellä koneella, niinkun mullakin on, jää ensin sieltä täältä kylvämättä, kun alkaa olla siemenet vähissä. Horschissa on yksi syöttötela ja suppilo, mistä tavara jaetaan vasta putkille. Tavara loppuu siis kerralla, eikä mitään raitoja jää.

Ahaa, eli tulee siis täysin tyhjää eikä raitaa? No jopas onkin fiini keksintö..........

Mitäs pintavahdit? Sou last siison??

Jos rypsin saa kylvettyä niin että kilo jää pohjalle, eikä raitaa missään niin mielestäni suht hyvä kone!! 4m normaaliin koneeseen kun laittaa hehtaarin tavarat niin puolet menee jo syöttölaitteiden väleihin, siinä ei paljon pintavahdit auta!!!
Ja tuo säiliöön puhaltaminen johtuu siitä ettei säiliö ole tarpeeksi tiivis, jossain on siis puutetta tiivisteistä!!

Lainaus käyttäjältä: Urakoottija - 26.01.13 - klo:16:48

Lainaus käyttäjältä: SKN - 26.01.13 - klo:16:30

Tyhmä kysymys nevamörköille. Miten näillä pysyy pinnalla??? Teilläpäin näitä tehdään pajalla.

Yksillä tuossa kuvassa olevilla kärryillä tänäkin vuonna ajanu rehua ja viljaa ilman ongelmia 
Aina jos vaan mahdollista valita niin käyn sen jyväkuorman hakemassa noilla kuorkista tehdyillä kärryillä, ei tule tiellä sellasta paikkaa missä tarttis kärryn takia hidastaa.
Ja näyttävät nykyään varustavan aika monet noista kärryistä ns. pallopyörillä, toki kuorkin pyörätkin saa jos haluaa.

Onko käsitystä mitä nuo tuon firman tekemät kaatosuppilot pohjaruuvilla maksaa?

Nii noist  kärryist... pallopyörillä voi pellon puolelle ajaa mutta tuo parirengastus tuo kuraa
mukanaan.

Pirun kuraset tiet timpalla jos pellot kurastuu kärrynpyöristä!! 

Katastusasemille alkaa tulla ruuhkaa kun kaikki lähtee raktoreita ja kärryjä katsastamaan!! 

Lainaus käyttäjältä: bouli - 19.01.13 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: fendt - 19.01.13 - klo:00:57

Samsungissa joku karttaselain (olisko ollu juuri tuolla nimellä) Näyttäisi olevan samat kartat kuin kansalaisenkarttapaikka.fi ssä!! Ja ainakin omiin metsiini on riittävän tarkka näyttämään rajat!!

Eikö oman metsän rajat pitäisi olla niin selvät ja tiedossa ettei niihin tarvitse mitään paikanninta? 

Vaikka periaatteeessa raja oli hyvin tiedossa, ja linjalla kulki vanha piikkilanka-aitakin niin vuosi sitten piti silti etsiä GPS:n kanssa linjauksen kulmia ihan tosissaan. Isoja kuusia kun kaatuu nurin sikin sokin toistensa päälle niin maisema muuttuu aika tunnistamattomaksi. Ilman moottorisahaa ei päässyt edes kävellen pahimman alueen läpi.

Ja tarpeeks usein kun ostaa metsää niin ei niitä kerkee oikein oppia!!! 

Lainaus käyttäjältä: Arra - 18.01.13 - klo:22:16

Tarttis hankkia kyseinen laite. Kannattaako hankkia joku älypuhelin(Nokia) ja siihen Nokian maastokarttasovellus,vai varsinainen gps-paikannin (Garmin tai vastaava)? Tilusrajat tulis näkyä omas käyttötarkoitukses.En tiedä näkyykö rajat Nokian kartoissa.

Nokian kartoissa tilusrajat?  No jos näkyy niin onpa paras syy pitkään aikaan nokian hankkimiseen   Ei noita maastokarttoja kuitenkaan muuhun kun nokiaan saa toimimaan, enpä usko että näkyy rajoja

Samsungissa joku karttaselain (olisko ollu juuri tuolla nimellä) Näyttäisi olevan samat kartat kuin kansalaisenkarttapaikka.fi ssä!! Ja ainakin omiin metsiini on riittävän tarkka näyttämään rajat!!

Lainaus käyttäjältä: bouli - 07.01.13 - klo:18:38

http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Uusi-kasvinsuojeluainelaki-tuo-muutoksia-koulutusjarjestelmaan-ja-tutkintoihin-/

Tuollai sanoo viranomaistaho.

Mikäs se onkaan mukavampaa kuin taas nöyränä kumartaa uusille säännöille 

" Uusi laki edellyttää, että ammattimaisille käyttäjille, jakelijoille ja neuvojille on tarjolla kasvinsuojeluaineiden asianmukaista ja turvallista käsittelyä ja käyttöä koskevaa koulutusta. Lisäksi kasvinsuojeluaineiden turvallisen käsittelyn ja käytön hallitseminen tulee osoittaa tutkinnolla. Tutkinnon suorittaminen on pakollista ammattitoiminnassaan kasvinsuojeluaineita käyttävälle henkilölle."

Eli jos et ruiskuta, et ole käyttäjä!!!
Näin itse ainaki tämän ymmärrän, ja ostamisesta ei tuossa puhuta!! Tuohon käsittelyyn en sitten ota kantaa, pitääkö aineet sitten sopia urakoitsijan kanssa että hän hommaa ne...

Lainaus käyttäjältä: sorjone - 27.12.12 - klo:22:02

   Ventti itsellä etusijalla jos vuoden päästä sais määrärahan kokoon.

 Eikös sulla ole justiin Tyrjän betonille 300000 tonnin mursketilaus odottamassa? Kyllähän sillä jo ostaa yhtä sun toista.

Eikös se ollut vaan 300-400 tonnia se tilaus, vai kuulinko väärin?

Elikkä kertokaas kokemuksia vaunu kuivurista, yms mikä vaunukuivuri teillä on ja vikoja ja hyviä puolia.. Myös kiinnostaa erilaiset ratkaisut.. esim kaatosuppilo rakennelmat. yms! Eli tieto näistä. Ja hinnatkin kiinnostaa. JA tarvistetteko syksyisin 7perävaunua vain kuivurin takia.. ?

300hl mepu, vikoina voisin sanoa tomivuus (nykyään ovat parempia, tämä vielä punainen) rikkoo pohjakuljettimen murtopultit!! Kaatosuppilo aivan liian pieni, käytännössä vaatii jussiruuvin luukun tai vastaavan kärrystä... (meillä toteutettu tuomalla vanhan kuivurin elevaattorilta putki, jolloin voidaan käyttää vanhaa elevaattorin suppiloa)
Lisäksi kun ulkona, on lämpöhukkaa, tosin määrästä en tiedä, enkä usko kovin suuri olevan (liekkö tästä tutkimustakaan...) mutta todennäköisesti kova viima kyllä jäähdyttää jo kaappia... (huomattavasti mukavampi käyttää kun tekee edes jonkinlaisen katoksen päälle...)

Toisaalta asentaminen helppoa kun tulee tehtaalta suht valmiina pakettina (kokoamisen jälkeen nyt ei usein viitsi siirrellä ellei ole pakko...)
Kalliimpi hinta häviää kyllä hyvin pitkälti rakentamis kuluihin vrt. stand alone tyyppisiin kuivureihin...
plussana myös siivoamisen helppous kun tuuli kuljettaa pölyt pois!!

Tälläkin hetkellä ostaisin vaunukuivurin (en tarvitse lisää siilo tilaa) joka on huomattavasti helpompi asentaa toimintavalmiiksi kuin tuollainen stand alone

Mitäpä jos se kone olis semmonen, jolla voi karhottaa vasemmalle, oikealle, tai yhtä aikaa molemmille sivuin.. tai keskelle, tai keskelle ja sivulle... samalla koneella...

Mitä hyötyä karhottaa sivulle ja keskelle, tai molemmille sivuille, tai toiselle sivulle? Kun edellisessä kommentissa juuri sanottiin että keskelle karhottaessa tulee melkein automaattisesti hyvä karhe?
Kuinka leveänä rocin nykyään saa?

Lainaus käyttäjältä: Aulis Anttila - 30.12.11 - klo:16:42

Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 30.12.11 - klo:16:37

Siis on se kumma että etelässä on pitkiä sähkökatkoja, toisin kuin täällä Tundralla. Muutamaa tuntia pidempiä katkoja en muista vuosikymmeniin.....Jotain täällä siis osataan paremmin..... Kaapeleita laitettu maahan ainakin meidän tilan tuntumassa ihan kivasti ja onhan se ihan kiva kun ne pylväät katoaa pihapiiristä ja pelloilta....

Ei meil oo rahaa tommoseen ku pitää elättää ittemme lisäks viel puolet Suomen lois- ja paskasakistaki perkele, joo 

Siis mihin? Nää sähkökatkot ei jostain kumman syystä piinaa meitä Tundran asukkeja kovinkaan paljon.....

Tundralla ei ole puita mitkä kaatuis linjojen päälle, pelkkiä risuja...

Oli heti puintien jälkeen tilattuna kolme rekkaa mut ei maistunu levittää ja talvella en ota, enkä keväällä joten katellaan ens syksynä uudestaan

Miksei muuten kuin syksyllä??