Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Suorakylvö on todella haastava laji. Pitää todellakin malttaa odottaa oikeaa olosuhdetta, ja joinakin vuosina oli pakko kylvää liian kosteaankin.
Kaikissa viljelytekniikoissa on omat ongelmansa. Suorakylvö vaatii aikansa, että maa oppii siihen. Sama on kyllä tilanne myös muissakin tekniikkamuutoksissa.
Näkisin, että muokkauskylvöissä tuo 10 - 20 cm pidetään väkisin kuohkeana. Ongelmat voivat virheellisin toimin muodostua lähinnä tuon kerroksen alapuolelle. Suorakylvössä, jos viljellään vain matalajuurisia viljoja, kuten itse aluksi tein, pellolle tulee n. 10 cm kerros, jossa multavuus ja kasvukunto on hyvä, sen alla maa on varsin kovaa, eikä pieniä juuria paljonkaan löydy muualta kuin madonrei'istä. Madot kyllä lisääntyvät. Siksi näkisin viherlannoitusnurmet hyvänä viljelykierrossa suorakylvössä. Tietysti myös muut syväjuuriset kasvit kierrossa auttavat. Siis ruis, syysvehnä, syysrypsi.
Jos kerääjäkasviksi sallitaan vaikkapa retikka, voisi se toimia erinomaisesti syvemmältä kuohkeuttavana, jolloin siitä saataisi paljon hyötyjä.
Maalajit ovat lisäksi oma asiansa.
Minulla oli suorakylvöjä aloitettaessa 2000- luvun alussa selviä kyntöanturoita muutamilla hankalammilla lohkoilla. 10 vuoden suorakylvöaikana ne ovat käytännössä hävinneet. Oliko syynä roudat, vl nurmet vai suorakylvö yksin, en tiedä, mutta positiivisia muutoksia tuli. Jos vielä viljelisin tavanomaisesti, olisin ehdottomasti suorakylväjä, mutta käyttäisin myös viherlannoitusnurmia syväjuurisin kasvein, syysviljoja ja kerääjäkasveja maan kunnossapitoon.
Jos muuten retikkaa tai vastaavaa ei erityisesti kielletä käyttämästä kerääjäkasvina, kai sitä voisi lisätä seokseen vähän. Minulla ei ole retikasta vielä kokemusta. Kiinnostaa kyllä tulevaisuudessa, että toimisiko kerääjäkasvien seassa.
Skn:hän kokeili retikkaa aiemmin, olisiko neuvoja?
Mikä sai luomuun siirtymään?
Raiheinät ovat tehokkaita ravinteiden kerääjiä. Lisäksi yksivuotisista parhaita maanparantajia. Esim persianapilan läpikasvuriski on kohtalaisen suuri. Puna-apilat ja mailaset parantavat maata kunnolla vasta toisena vuonna, jolloin juuristo vasta kehittyy kunnolla. Yksivuotisina viljeltäessä tärkein vaikutus on lisätä maahan humusta ja kerätä ravinteita talteen. Ei monivuotisten apiloiden typentuottoon kerääjäkasvina juurikaan kannata laskea. Mailaset, ruokonata ja puna-apilat ovat erinomaisia maanparantajia - toisena ja kolmantena vuonna. Siis viherlannoitusnurmessa. Toki jotain vaikutuksiakin maan rakenteeseen on, mutta ei kovin tehokkaita. Itse suorakylvöaikoina aloin pitää viherlannoitusvuosia ensin huonon viljan hinnan vuoksi, sittemmin, koska huomasin maanparannusvaikutuksia.
Suorakylvöllä pilattua maata ei korjaa kun jankkurointi.
Puoliksi totta kyllä. Suorakylvetyt maat muuttuivat hämmentävän koviksi, ja veden sieto heikkeni pahoin. Kuitenkin ruokonadalla vahvistettu timotei - puna-apila viherlannoitusnurmi auttoivat tilannetta kohtalaisesti. Jos en olisi luomuun siirtynyt, olisin ehtinyt tutkia asiaa enemmän.
Jankkuri ensimmäisen vuoden viherlannoitusnurmeen tehtynä, ja ruokonadalla ja mailasella vahvistettuna olisi kyllä kova kuohkeutuspaukku. Aion kuitenkin toistaiseksi säästellä maata jankkurilta, ja kokeilla ensin muutaman vuoden pelkkien hyvien nurmien tehoa. Muutamana viime vuonna vat tulokset olleet hyviä. Jankkuri lienee hyvä kapine, mutta sillä on todella helppo tehdä myös pahoja virheitä.
Eikös suorakylvön pitäisi maan rakennetta parantaa, koska koneilla ajelu pellolla vähenee?
kysyy nimimerkki 1 vuosi suorakylvöä takana.
Pitäis pitäis, ku jaksaa vaan odottaa että se maa kuivaa ennen kuin tunkee sinne. Vaíkeetahan se on kun naapurit suhaa jo viimesiään ja omat on viel märkiä
.
Tuli toisessa yhteydessä esiin apilan ominaisuudet. Apila on luonteeltaan pioneerikasvi. Tästä seuraa, että se kasvaa parhaiten ravinteiltaan vaatimattomassa maassa. Erään viljelijän kokemuksien mukaan korkea ph aiheuttaa apilan taantumisen. 6,3 kasvaa vielä ok, 6,5 selvästi heikentynyt, 7 ja apila ei enää juurikaan kasva. Tällaisilla ainakin yli 6,5 tasoilla kannattaisi jättää apilat pois kerääjäkasveista ja käyttää vain raiheiniä. Jossain yhteydessä sanottiin, että kasvustoa tulee olla tasaisesti, joten huono apila ei ehkä täyttäisi vaatimuksia, vaikka osoittaisi sitä kylvetyn.
Sitä paitsi on toki turhaa käyttää rahaa siemeniin, jotka kasvavat huonosti tai ei ollenkaan.
Tuo apilan säilyttäminen ylivuotisena viljakasvustossa on puna-apilalla tuhoon tuomittu. Minulla epäonnistui apilan lopettaminen keväällä, ja pellolla kasvoi seuraavana vuonna lähes pelkkää puna-apilaa.
Valkoapila on sen verran lyhytkasvuisempaa, että saattaisi onnistua. Siemenmäärä yksin kylvettynä on kyllä tosi pieni. Tästä ei ole minulla kokemuksia.
PH:t on siellä 6,3-7 paikkeilla ja ajatus olisi ollut juuri puna-apila sinne kylvää syvä juurisuuden takia, kuohkeuttaisi maata kun suorakylvöllä ja lietevaunulla sotketaan. Niin eli ylivuotisena valtaa keväällä kylvetyn ohran???
Mitenkö tää kerääjäkasvi toimii suorakylvössä? Aattelin että jos kylvää apilan piensiemen laatikosta kylvön yhteydessä ja antaisi sen olla vuodesta toiseen siellä aluskasvina, vai valtaako se paikkansa viljalta? Joo tiedetään että täytyy kylvää ehtojen mukaan joka vuosi uudestaan mutta jos nyt vaan tekis näin. Onko ajatus ihan päätön?
Nyt kun on eksytty aiheesta kysyisin, että tuleeko tuosta viljelykiertosuunnitelmasta sitova. Aiempi lisätoimenpide "viljelyn monipuolistaminen" sisälsi vastaavan suunnitelman ja se tosi hankala, koska pöydän vieressä ei voi tietää mitä pystyy keväällä kylvämään.
http://www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/Documents/Ty%C3%B6paja%203,%20ymp%C3%A4rist%C3%B6sitoumukset.pdf
Heti ykkös sivulla sanotaan:
"Viljelysuunnitelma:
Viljelijän on laadittava sitoumuskautta koskeva viljelysuunnitelma, jota tarkennetaan vuosittain ennen jokaisen kasvukauden alkua.
Viljelysuunnitelma on aiesuunnitelma ja sen sisältö tarkentuu kylvöjen yhteydessävuosittaiset viljelyolosuhteet, markkinatilanne ja ympäristön tilassa tapahtuneet muutokset huomioon ottaen."
.
Täytyykö suunnitelma lähettää tukihakemuksen yhteydessä, saavat sitten tehdä tulevia hinta ennusteitaan kun me näytämme korttimme maailmalle.
Kompensoinnilla pyörimään moitteetta 25A:lla. Pyydä paikallinen sähkäri laittamaan.
Evissähän on tuo vakaus omaa luokkaansa siitä ei pääse mihinkään ja tukijalat eivät ota pyöriin.
Mistä sää ton olet keksinyt? Mulla on 10tn evin kärri, jossa evin värkkäämät sammakkojalat ja nosturipukki (pilkkinä kylläkin Patu 655). Ei sitä nyt yhtään sen vakaammaksi voi kehua kun mitään muutakaan kärrypakettia...
Lueppa koneviestin testi siinä osa kärryistä meinas kaatua vaikka oli tukijalat maassa.Tyhjänäkään Evi ei horju vaikka aisan kääntää toiseen ääriasentoon ,tuota liikettä ei passaa kaikilla tehdä.Hyvä konsti on laittaa peräpalkkiin pehmuste kuljetinhihnasta siellä kouran on hyvä lepäillä eikä jurnuta palkkia puhki,toki muistaa nostaa pois sieltä jos keskellä uraa paljon korkeita kiviä ja kantoja.Tuolla kun pitää kouran tyhjillään kun ajelee niin vaukauttaa kärryä mukavasti.
Palmsissa tuo telekooppijalkojen laitto on epäonnistunut
kun katsoo kuvaa,tukijalat ovat liian kapealla ylhäältä eli tukipiste tulee todella alas pystytorniin katsottuna,paljon on oppimista palmsilla Suomalaisista valmistajista ja onhan tuon toisaalta ymmärrettävää kun palms on vasta 95 alkanut kyhämään metsänostureita ja kärryjä.Minusta ensimmäiset Palmsit oli Nokan kuormaimesta kopioitu.
Paljonko tuo Evi tekee kuormaimia vuodessa, aika harvoin näkee vaihtokonerivissä?
Vaihtokone rivissähän on yleensä ne ongelma kuormaimet ,vientiinhän ne niitä tekee,itävaltaan ,sveitsiin,norjaan ym.
Katsoin ko. firman liikevaihtotiedot, 200-300teur vuodessa, ei siinä kovin montaa kuormainta vientiin tai kotimaahan tehdä, 15-20 kpl / vuosi? Sarjatuotannon edut ovat noilla määrillä kyseenalaiset.
Monta Evijärveläis perhettä saa tuon Evin teosta leivän ja maidon ostoon niitä kirottuja euroja.
Tuon Palmsin tehtaan työntekijöistä on suurin osa Venäläisiä kuten koko Viron kansasta ja tehtaan pääomistajan äiti on venäläinen jollei isäkin,näiltäkö ostat ennemmin kuin Suomalaisilta firmoilta Evi,Kesla,Nokka ym joiden työntekijät usein ovat maaseudun poikia ja hyvin useasti sivutoimisia maajusseja.
Odotan nyt innolla mitä vastaat!
Pikkusen kannattaa näinä aikoina miettiä mistä ostaa ja mitä,
on meinaan tulossa todella ankeaa aikaa Suomeen lähivuosina.
Juurikin näin, ja toisekseen suomalaiset osaa kuitenkin tehdä meidän olosuhteisiin paremmat koneet. Vielä tuohon alkuperäiseen kyssäriin niin teleskoopit on kyllä paremmat vaikkakin niillä on tyhjällä kärryllä kiikkerämpi työskennellä, mutta ongelmaa saa aisaohjauksella pienennettyä kun kääntää aisan nostettavaa kohdetta päin. Sammakoilla on mukavaa kun on pehmeä maa ja tassut painuu juurakon läpi, sitten alkaakin aika talkoot että saa tassut ylös, teleskoopeilla olisit jo seuraavassa pisteessä. Itsellä nykyään teleskoopit, enkä sammakoihin vaihtais.
Meillä kylvettiin sahanpurun kanssa heinät aina, eikä ollut mitään ongelmia kasvustoissa.
Kuullut joskus sanottavan että typensitoja kasvit ei siedä typpilannoitusta, mutta tais olla ihan väärää tietoa. Syksyllä itänyt härkäpapu hävis ainakin syyslevityksen jälkeen.
Sietää kyllä lannoitusta, mutta muut kasvit hyötyvät siitä enemmän ja siitä on syntynyt luulo siitä ettei sietäisi typpilannoitusta.
Eli mitäköhän tapahtuu jos vetää 3kymppää lietettä ja ohran kylvö perään, jääkö apila kitumaan ja kiusaamaan puintia vai valtaako itsensä ohran läpi. Tarkoitus olisi vähentää glyfon käyttöä kun on saanut juolan jo kuriin.
Kuullut joskus sanottavan että typensitoja kasvit ei siedä typpilannoitusta, mutta tais olla ihan väärää tietoa. Syksyllä itänyt härkäpapu hävis ainakin syyslevityksen jälkeen.
Hieman ohi aiheen mutta missä kohtaa menee raja sianlietteen määrässä, että apila nurmi kuolee? Olis tarkoitus lopettaa yks apila pelto ja ajattelin josko onnistuisi lietteellä. Kyse siis keväällä tehtävästä pinta levityksestä ennen suorakylvöä.
Vipu-karttoihin on kyllä merkitty jos oja onkin vesistö.
Mutta ne eivät välttämättä pidä paikkaansa. Maaseutuasiamiehen toimistosta löytyy kyllä sitten kartat joissa vesistöt oikein jos niitä ei kotiin ole tullut tai varmassa tallessa...
Näinkö on 
Pitääkin soitella asiasta tsto:on
Soittelin asiasta maaseutu sihteerille, eipä tiennyt mut lupasi laittaa asian eteenpäin. Omat pellot rajoittuu kaikki vipukartan mukaan vesistöön, mut vesilain mukaan ne eivät täytä vesistön vaatimuksia. Kartassakin lukee OJA. Saas nähdä miten käy.
Nyt olis hyvä piirtää salaojakartat, kun ei vehnä oikeen muualla kasva ku ojien kohdal. Olis saanut kyllä jättää senkin vähän mitä sai kylvettyy ni kylvämättä. No paikataan s-vehnä peltoo sitten rehuohralla keväällä, vai antaisko vaan olla? Ei anna kyl silmä oikeen peräks, et jättäis kylvömaan puoli tyhjäks.
