Millaisia ratkaisuja raatilaisilla on maatalouden kevyemmässä ajossa? Onko auto kalustossa? Itsellä tulee ajoa 15-25 tkm vuodessa, josta liki puolet maataloudesta - vois tulla enemmänkin kuin puolet. Auto yksityinen ja epäkäytännöllinen. Lähinnä verotuksellisessa mielessä kiinnostaa, ei niinkään merkki ja malli.. 

Jos hankkii vaikka vanhan alvillisen pakun kalustoon, meneekö paperimielessä hankalaksi jos samalla pelillä tehdään myös muut ajot?

Näitähän taitaa nykyään riittää. Kysymys kuuluu, kannattaako tällaiseen tilanteeseen joutuessaan kontaktista vetäytyä vähin äänin vai pitäiskö tällaisista tehdä jotakin ilmiantoa? Poliisia sinänsä tuskin kiinnostaa ennenkuin mitään rikosta tapahtuu. Vai onko se vaan sitä kuuluisaa elämää?   



Edit. konekaupasta siis kyse

McHale, MP2 vai OXSA?  Alkaa vanhat ämpeeykköset käymään mopoksi 135 senttisten ja +/- tuhatkiloisten paalien puntaroimisessa.

Siinäpä uuta ärceetä. Ei kai noissa ole sama hytti kuin nykyisissä viistonnisissa? Näyttää kyllä kuitenkin isommalle. MC tulossa myös.

Kuinka kypsää tulee herneen olla että puinti onnistuu? Seoksena kauran kanssa. Kaura alkais olla parhaillaan murskeviljaan. Herneen siemen alkaa olla jo varsin kova, mutta palko ei hevin rakoile.

Kysymys voi olla tyhmä, mutta olkoon. Onko maajussin mahdollista tehdä diiliä rahoitusyhtiön kanssa koneen myynnin yhteydessä koneen rahoittamiseksi? Meinaan jotta vois tarjota ostajalle rahoitusta kuten konekaupat tekevät. Vai onko konekauppojen ja rahoitusyhtiöiden väliset sopimukset ainoastaan mahdollisia?   

Meidän seudulla pellot liittyvät aina hankalasti isoihin tai pienempiin metsäkiinteistöihin. Onko nykyään kuinka epäseksikästä erottaa mahdollinen pelto kantakiinteistöstä, jos joko myyjä ei tahdo luopua metsästä tai itsellä ei kestä persaus ostaa laajempaa kiinteistökokonaisuutta?

Tokihan suomen historiassa on maatilkkuja pilkottu liiaksikin asti. Mutta tällaista madollisuutta voisi harkita siinä tapauksessa, jos uusi määräala olis oman kiinteistön vieressä ja näin sulautettavissa järkevästi. Sinänsä muutaman pyykin iskemisen hinta suhteessa peltohehtaariin ei ole maata kaatava kulu.

Eller hur? 

Viikko sitten tehtyyn aumaan on tarkoitus tehdä jatkoa noin viikon päästä. Murskeviljasta tuli matalahko kiilamainen auma, johon olis kätevä tehdä uusi auma osittain päälle. Onko liian iso riski avata muovi ja esim jättää vakuumi paikalleen jos saa vaikka vuorokauden sisään uuden tavaran päälle vai pitäiskö jättää suosiolla kokeilematta, ja vaikkapa tehdä uusi satsi päälle muoveineen päivineen?

Tässä tälle viikkoa kolmatta kertaa säiliskorjuun katkaisseena, intouduin aloittamaan aiheen jossa voi ihmetellä koneenvalmistuksessa tapahtuneita kummallisuuksia ja järjettömyyksiä. Jokaisesta koneesta on erikseen omat topikkinsa, mutta olkoon tämä sellainen yleispätevä itkumuuri. 

Paalaus loppui lyhyeen (tällä kertaa) sen vuoksi, kun koneesta räjähti hydrauliletku. Letkua uusiessani huomattiin, että paineletkuna on käytetty 160bar yksipunosletkua ja kone on kuitenkin tarkoitettu käytettäväksi jopa 200 barin paineella.. lisäksi letkussa on pikaliitin kytketty käyttäen jotakin erikoismallin välinippaa, eli kun pikaliitin hajoaa pellolla, on koko 7 metriä pitkä letku kuorittava paalaimesta jotta saa sen pajalle sepitettäväksi - oikeanlaista nippaa ei joka marketissa tule vastaan. 

Samassa koneessa uusittiin uutena antureita: kokoonpanossa oli johdot vedetty nipeksillä liian tiukalle, jolloin kaapelit olivat menneet poikki. Lisäksi osa rungon kiinnityspulteista oli väännetty yli, eli kierteet korkanneet. No, rälläkkää peliin ja uutta pulttia tilalle.

Listaa vois jatkaa tämän koneen kohdalla melko pitkälle.. 

Törmäsin mielenkiintoiseen pähkinään, kun mietin urakointipalvelujen ostamisen lisäämistä. Omaa konekantaa on, maksettua mutta ei kaikilta osin poistettua. Lähes joka tilanteessa tullaan kysymykseen, jossa urakoinnin ostaminen lisäisi kannattavuutta mutta huonontaisi maksuvalmiutta aika tuntuvasti.

Nämä ovat tietysti tilakohtaisia asioita. Mutta jos oletetaan että urakointia olisi rajattomasti ostettavissa, kannattaako silti omasta kalustosta välttämättä luopua? Vai ostetaanko urakointia silloin kun se on mahdollista ja laitetaan omat koneet silloin kun urakointia ei ole mahdollista ostaa, hinnasta riippumatta? Kannattaisiko koneita käyttää enemmän "loppuun" ja siirtyä sitten urakoinnin ostoon, vai luopua niistä vielä kun niillä on markkina-arvoa?

Vai onko katsantoni liian kapea? 

Harkinnassa luopua omasta paalaimesta ja hankkia tilalle karhotin, jota vuokrataan myös muille. Samalla niittokone pitää päivittää. Urakoitsija hoitaisi paalauksen.

Markkinoilla on runsaasti erilaisia koneita. Murskaimissa ei taida olla ihan niin nuukaa kuin paalainten suhteen, monenlaisilla kamppeilla saa varmasti työn tehtyä? Entä karhottimet, onko niissä eroja? Hinnat menevät melko yksiin.

Meidän suunnalla Kesko yllättävän vahvoilla varaosissa. Tekeekö Discolla mitään, ainakin teknisesti mielenkiintoinen? Koneita oli ilmeisetsi ainakin ylivieskassa hyvin näytillä, en päässyt paikalle.

Ens kesäksi olis suunnitteilla muuttaa joitakin sarkapeltoja salaojiin. Onko operaatiossa jotain erityistä jolla homman saa varmuudella ryssittyä? Edellisen sukupolven 70- luvulla tekemät ojitukset ovat epäonnistuneet, kun sarkaojat on putkitettu niin pintaan että tarttuvat auroihin ja pellot asuvat märkinä. Maalajeina kaikki mahdollinen. Joillakin turvepelloilla sarkaojitus tuntuu toimivan hyvin, mutta sarat aivan hemmetin kapeita..

Jos sarat ovat kapeita (jopa alle 10m) riittääkö pelkkä ojien putkitus? Kuinka täyttäisitte ojat, pintamaatahan niihin ei kuitenkaan kannata upottaa eli pitäiskö ojan penkalta siirtää ensin täytöt ja sitten yrittää tasata pelto kokonaisuutena? 

Mikäs mahtaa olla Tilhillä närästyksen aihe? Satakunta tuntia sahattu FS 480 alkoi uupumaan lämpimänä. Pian meni sellaiseksi, että vartin sahasi ja sitten tuli uupelo. Pakopuolelta kun katsoi sisälle, pieniä hankaumia ja ajattelin että palanut se mahtaa olla, puristuksetkaan eivät olleet normaalit. Uus pytty ja mäntä paikoilleen, mutta sama homma. 

Voisko alakerta olla jotenkin syyllinen ongelmaan? Paikallinen huolto ei osannut auttaa. Ja kysehän on siis raivurista.

Mitä kaura oirehtii? Pieneksi ja vaaleaksi (jonkin verran kellertäväksi) jäänyt oras tekee sinipunertavaa väriä lehden kärkeen. Tällaisia oraita esiintyy lohkolla, jossa on puutetta ihan perusravinteista. Vai onko ilmiö seurausta jostakin muusta, ympäristötekijästä ehkä? On saanut NPK-S lannoitetta ja lisäksi Gramitrelia.

Edit. voiko olla peräti fosforin puutetta?

Milloin papu kannattais vetää pakettiin? Kauran puolesta taikina on varmaan sulavinta, mutta nyt kun kaura alkaa vasta tähkiä niin papu työntää jo kukkaa.