Sanokaas nyt viisaat, millainen on hyvä sonta lypsävällä lehmällä. Aika pehmeäähän se saa olla, mutta tarttuuko kenkään vai ei? Luin juuri oppimateriaalia ja esim. Cow signals - kirjaa, joissa asioista esitetään täysin eroava kanta.

Entäs sulamaton aines kun sontaa tutkii tarkemmin. Kertooko se loppujen lopuksi kovin paljoa, jos ei tiedä mistä kaikesta dieetti koostuu? Meinaan jos vääntää vaikka appeessa sekaisin vanhaa säilistä (NDF = puuta) ja tuoretta heinää, niin näkyyhän tuo puutuneen tavaran määrä jotenkin  sonnassa jos vertaa vaikka suunnilleen saman energia-arvon rehustukseen missä säilis on aika sulavaa ja tasalaatuista.

Käykääs nyt joku ottamassa oikein valiopaskasta kuva ja laittakaa tänne ihmeteltäväksi.  

Ostaako arvon veljet sähkönsä pörssihintaan vai kiinteällä taksalla? Mielenkiintoista verrata hintoja, mutta mistä kaikkialta sitä uskaltaa mennä energiansa ostamaan. 

Nykyisen toimittajan jos vaihtais halvimpaan, nettoais aika helposti - ehkä. Nykyisellä firmalla kun laskutus ja asiakaspalvelu on pelannut loistavasti, niin siitä toisaalta pienen marginaalin raskii maksaakin.

Onko ollut ongelmia laskutusten yms. kanssa energia-asioissa? Kuluttajapuolella liikkuu vaikka minkälaisia juttuja, liekö osa tekaistuja.

Olen katsellut vanhempaa rullaäestä. Onko noissa laitteissa malleja, jotka kannattaa kiertää kaukaa? Näkyy olevan Wärtsilää, Nokkaa ja Tumea merkittyinä kylkiteippeihin. Yksi hyvä 60 Hankmo lähtis halvalla, mutta onhan kapea.

Vanhat Krohnokset kannattanee kiertää vähintään kahden kilometrin etäisyydeltä? 

Onko mitään järkeä? Typpenä näkyisi pärjäävän aika hyvin hinnassa, onko liiasta rikistä haittaa? Taitaisi sulaa paremmin kuin tavan Yarakakka.

Jos nuorison ulkoistusyritykset eivät tuota tulosta, tulee jonkinmoisen rakennuksen kyhääminen ajankohtaiseksi. Nyt osa vuosikkaista on ollut väliaikaisesti vanhassa suojaisassa lantalassa (kahden rakennuksen välissä, katos) johon lisätään kuiviketta ja tuuli ei sinne pääse. Ovat syksyn aikana kasvattaneet pitkän karvan ja pakkaset ei tunnu haittaavan.  Tilaa on vain osalle elukoista.

Koskapa rakennustilaa on rajallisesti, olisko mitään järkeä kyhätä pelkkä halli/ katos, joka toimisi ainakin suurimmaksi osaksi kestokuivikkella ja elukat ruokailisivat mahdollisesti ulkona? Esim. Betoni/asfaltti ja kattomallin ruokintahäkit tms. Samaan rakennukseen saisi poikiville tilaa. Mahdollisimman yksinkertaisella ratkaisulla olis tietysti tarkoitus välttää hukkainvestointeja, eli halli voisi myöhemmin palvella vaikka missä käytössä.

Nykyinen toiminta ei kovin kummoisia pistä investoimaan tuolle rakennuspaikalle, kun varsinaista lypsävien navettaa ei oikeastaan voi laajentaa. Navetan yhteyteen rakennettaessa olis kuitenkin vesi ja sähkö valmiina, ehkä lämpökin.

Jonkin pulpettikattoisen tai perus Tuhti- hallipaketin sais melko halvalla, valut varmaan toinen puoli?

Monellako tilalla noudatettaneen sopimuksen ehtoja.  Kuuluuko kaikkien maatalousalan työnantajien noudattaa sopimuksen sisältöä työnantajana toimiessaan, vai pitääkö olla liittoon kuuluva jäsenyritys?

Talossa 30 vuotta palvellut laahavannas Juko alkaa jo olla eläkkeelle pääsemässä. Maalajina kaikki mahdolliset, pääasiassa nurmea joka on uudistettu puitavaan suojaviljaan. Seoskasvustojen kokeilua tarkoitus jatkaa (herne tai virna ja apila). Amazonen pintalevitin löytyy, jolla on turvemailla levitetty myös viljan siementä.

Nyt pitäisi ruveta ratkaisemaan tilannetta ilman isompia hukkainvestointeja. Kovasti houkuttaisi hommata jokin käytetty rikkaäes nurmien herättelyyn keväällä, jälkiasennetulla pneumaattisella laitteella kai saisi samalla paikkakylvön tehtyä. Maschio Nina ei toisaalta ole kallis, mutta Hs -laitteesta saa maksaa useamman tonnin.

Urakoitsijoilla ei ole oikeastaan sopivia laitteita (pitäisi ehdottaa hankkimista) mutta nurmia on aika paljon ja siinä mielessä aikaiset paikkakylvötkin olisi her*****sta tehdä itse kevyemmällä kalustolla. Mille alkais?  Karjatila siis kyseessä.

Mikä olis hyvä investointi pidemmälle ajalle omaan käyttöön? Aika hyviä tarjouksiakin välillä, esim. Vamasta. Täyshydraulinen Esko 275 kiinnostais myös hintansa puolesta (vajaa 2500e), mutta missä lie Bulgariassa tinattu.. 

Mites Sami, onko leluja? Kevyitä ainakin ovat.

Kuinkas päin tulos nyt pitikään tulkita? Tarkoittaako positiivinen sitä, että nimenomaan beetalaktamaasia on löydetty eli tällaiseen kantaan ei penisiliini tehoa? 

Puupintainen pihatto on turvekuivituksen vuoksi hieman pimeä, katossa kiikkuu 2 X 58W loisteputkia ja lisäksi muutama elohopealamppu. Nuo jälkimmäiset on lähinnä yövalokäytössä.. 

Millaisiin valoihin kannattaisi satsata? Onko eroa monimetallilla ja suurpainenatriumilla? Mitään uudenaikaisia valonheittimiä ei voine asentaa, kun asennuskorkeus jää jonnekin 3,5m paikkeille. 100W suurpainenatriumit IP65 -suojauksella sais johonkin 250e kappale.

Vai lisäänkö loisteputkia? Äkkiä tulee virrankulutusta niistäkin.. 

Löytyykö kokemuksia? Noin 2 kilometrin aitaus kahdella/ kolmella langalla suunnitteilla. Kyse nimenomaan ulkoista akkua käyttävistä laitteista, 9V patterihässäköissä tuskin riittää potku. Elephant ainakin vaikuttaa tehokkaalta.

Onko minimivaatimusta leveydestä, tai mikä olisi käytännössä hyvä leveys? Kaksirivinen pihatto, jossa käytävät leveitä. Toista poikkikäytävää kaventamalla saisi muutaman parsipaikan väkerrettyä.

Entäs lannanpoisto, onnistuuko raapat jälkikäteen systeemiin, jossa ei ole mitään pudotuskuiluja? Kylmäpihatto, jossa lantakäytävien jatkeena kuormauslaatta ja lantala.

Pikkupankit mielellään tarjoavat Primea. Näkyy olevan monenlaista leiriä näissäkin asioissa, yksi uskoo että 1kk Euribor on aina halvin kun laina-aika ylittää 5v, toiset taas perustaa näkemyksensä siihen onko nousu- vai laskusuhdanne.

Tosiasia lienee, että spv -velkoja ei ihan lyhyessä ajassa runnota, joten korko menee pakostakin pitkäksi. Toisaalta, jossakin vaiheessa korot alkavat nousta, mutta ties kuinka korkealle.

Pitäisi perustella itselleen mielestänsä oikea vaihtoehto.. 

Paljon kuulee parjattavan likwiä. Mikä siinä mättää? Onko ongelma mallissa vai sen käyttäjässä?

Muutamia tulosteita ainoastaan katselleena tieten olen kiinnostunut, onko tuo oikeasti hyödyllinen työkalu vai onko se vain yksinkertaistettu laskelma, joka standardinsa vuoksi menee valtion portaassa helposti läpi? Vai onko hyvin laadittu oma laskelma jopa todenmukaisempi?

Kysymyksiä herää etenkin, jos konsultti ei osaa konsultoida. Varsinkin laajentavilla voi mennä sormi suuhun. Saako likwistä mitään herkkyysanalyysiä?

Lasketaanko näihin virstanpylväisiin, kuten 80t ja 100t pelkkä maitotuotos vai EKM?