Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 273

Viestit - KJL

Vastaavalla tavalla jontikassakin saa toosan porsimaan, jos sitä kahvaa hämmentää liikaa. Jontikka kestää kuuleman mukaan kyllä, jos sen kahvan sahaa poikki, näin on muutamia tehtykin. Elikkä hienoja koneita, jos osataan käyttää asianmukaisesti.

Tuota kepin hämmentämistä mä en vieläkään ymmärrä, se vipu on pellolla 1 asennossa ja tiellä 2. Miksi sitä pitäisi koko ajan liikuttaa? Toki itsekin olen käyttänyt sitä niin, että esimerkiksi niittäessä olen päisteeseen tullessa hidastanut vivulla, mutta siinä puhutaan kumminkin alle 20 km/h vauhdeista. Jos tievauhdista vetää vivun taakse, niin varmasti hajoaa.


1 ja 2 "alueita" käytetään muistipaikkoina.
Eli kepukka edessä asenossa 2 esim sopiva niittonopeus ja keskellä asento 1 päisteajo. Ja näitä voi tarpeen mukaan rullalla muutella,tai vipua vetämällä myös,mutta muistiasento on lovien etuosissa. Toisen muuttaminen ei vaikuta toiseen,toimii reaaliajassa,ei tarvi kuitata mitään.
30 sarjassa lisäksi pakki mahdollista rastittaa riippumattomaksi jolloin muistaa edellisen peruutusnopeuden.
Eikä se loota moottorijarruun hajoa,hyvä esimerkki urpaanilekentasta.
Ne oli vaan yhteen väliin niin paskoja että huonoin hajosi pajasta ulos ajaessa.Ihan etuperin. Varmaan setähvän suurimpia laatumokia kautta aikain.

Mä en edelleenkään ymmärrä, miks niin helposta asiasta halutaan tehdä noin vaikeeta? Nopeuden säätely ajopolkimella on tähän asti riittäny mulle... 8)



Ei saksalainen osta sisun tekemää moottorii traktoriin,saksa on tiheään asuttu maa ei siellä  traktorin saa meluta niin kuin suomessa

 Eikä kuluttaa löpöä sikamaisia määriä.
Öö... tota... melua? paljon löpöä? Emmä vaan kesällä huomannu, kun betonimyllyksi parjattua sisuriisseliä niittomurskaimen edessä käytin. Homma hoitui ihan samoilla kulutuslukemilla kuin yli 5000 tuntia ajetulla perskiisselilläkin, mutta pienemmällä metelillä. Varsin kunniakkaasti sisuriisseli suoriutui tehtävästään, vaikken sitä ihan helpolla päästänytkään. Ainiin, en ajanu valtralla vaan 7480:llä, jonka konepellin tai oikeestaan konemuovin alla tuo kapistus oli. Kaikkiaan sivistynyt ääni eikä tehottomaksikaan voinut moittia. Paljon on muuttunut sitten deeässien ajoista.
Ihan pakko kommentoida tätä ketjua... Aikaraja? mikä helvetin aikaraja siä täytyy olla? miks ihmeessä? Fsitä, Ftätä, voi perkeles mitä paskaa.

Aijoo. luen agronettiä seuraavan kerran ehkä parin - kolmen kuukauden päästä, jos sittenkään...
Siipiluvulla ei mitään merkitystä, mutta takarenkaiden etäisyys toisistaan tuo 3x viilun leveys ja etuset 5-10 leveemmällä... jotenkin noin se meni... tai sitten ei. Raideväli sinänsä taidetaan mitata keskeltä keskelle mittana, mutta renkaiden väli on tässä se asia mitä haettaneen...
Kuinka vanhaksi te olette saaneet tän vuosisadan akut kestämään?

Jontikan akku -98-> -11 Ja noin 8000 tuntia.

Muuten vaihtelevia määriä, Deutzin akku alkaa prakaamaan nyt ja tunteja alle 3000 ja ikää vasta noin 8 vuotta. Käyttämättömyys ja säilytys näyttää syövän, kylmässä talvet vähällä käytöllä.
Auton akku täyttää elokuussa 14 vuotta, jos ei sitten nämä pakkaset vie sitä ::)
Öö-ö... enemmän noi akut taitaa kesähelteistä ottaa itteensä.
No niin. Eilen sitten hajosi moottorisahan laipasta kärkipyörä. Ei ole sahalla sahattu kuin joku 30-40 tankkia.  Muuten on mennyt jo kaasuliipasin ja pensaletkut vuotaa. Tiski - ja pesukoneita poksahtelee kolmen vuoden välein. Hamstrattuja 60w sähkölamppuja palaa vähän väliä. Ei ole millään mitään väliä. Kaikki tuotanto alkaa olla sellaista skeidaa, että kaikki rahansa saa työntää teollisuuden persijeen kelvottomien tuotteiden takia. >:( >:(

Kommentiksi aiheeseen riittää pieni linkki... kaikkihan tuon ohjelman katsoivat - toivottavasti.

http://tv1.yle.fi/juttuarkisto/tasta-puhutaan/tavara-tehty-hajoamaan-hehkulamppuhuijaus
Koko varavoimaverkko tarvisi rakentaa ajatuksella, että tärkeimmät systeemit saa pelittämään. Monelta jää äkkiä tekemättä.
Navettassakaan ei tarvi saada toimimaan muuta kuin valot, robo, tankki ja ilmastointi. Paskakonehan on sitten sama jättää ilman sähköä.

Vai miksei voi tehdä kerralla kunnolla ja laittaa sellaista, että kaikki toimii kotonakin?

Nii-in... Tarpeeseen oli tälläkin kertaa. Kesken lypsyn meni sähköt ja palailivat vasta tarkalleen 3 tunnin ja 21 minuutin kuluttua. Katkon alkaes meni viitisen sekuntia ennenku homma taas jatkui.

Ainiin, laitos on joku Ivecon pyörittämä Stamfordin (140kVa tjsp) härpäke, jonka peräs on kaks tupaa ja navetat (vanha ja uus). Mitään toimintoa ei tarvi rajoittaa jonkun toisen toiminnan takia.

Mekin joskus kuviteltiin, että kun tila on niin lähellä keskustaa, ei voi olla pitkiä sähkökatkoja... Joo ei tosiaan ollu pitkä, mutta maidon lämpötila olis vaan ilman generaattoria ollu turhan pitkään liian korkea.

Varavoimajärjestelmän kannattavuuden laskenta on siis varsin yksinkertainen toimenpide, ainakin maitotilalla... Eli montako litraa maitoa pitää pilaantua, että olis kannattanu laittaa generaattori? Montako utaretulehdusta, jos sähköä vaativat ilmanvaihtojärjestelmät ei toimi?

Asiahan ei mua kiinnosta pätkän vertaa miten muut asiansa järjestää, mutta sen verran on tuota pakko ronkkia, että vaikka sähköyhtiö lupais toimittaa virran kolmes tunnis on kokonaan eri asia pystyykö lupauksensa pitämään... Ja jos katkos tulee kesken lypsyn, ehtii maito kaiketi sen kolmen tunnin aikana ehkä hieman saada makuvirheitä itseensä... ehkä. Mutta säästyipähän generaattorin hinta...
Puhutko sä nyt mittarin päällä vai sivulla päädyssä olevasta kalvosta jonka kanteen menee ainakin meillä punainen ilmaletku? Kerran joskus pari vuotta sitten oli siellä sivussa olevan kannen alta se pieni silikonikumikalvo rikki ja teki just samaa eli irrotti vaikka maitoa tuli siis en lukisi kick-offin viaksi vaan kalvovika... Laitoin uuden kalvon ja taas homma pelas niinku pitääkin.

Ja aseman määräaikaishuolto on tehty milloin? (kaikkine kumiosien vaihtoineen tietenkin)

Se mittarin päällä oleva anturi, mihin menee sekä sähköjohto, että (en nyt muista, minkävärinen) ilmaletku. Joka kerta se on kumminkin korjaantunut, kun kickoff on vaihdettu. Eihän se toimisi tuolla umpikannellakaan, jos se kalvo olisi rikki. Määräaikaishuolto tehdään kerran vuodessa, jolloin vaihdetaan maitomittareiden ja tykyttimien kalvot, ja itse vaihdetaan nännikummit, lypsimen letkut yms. Kyllä KJL joudut nyt vain myöntämään, että Westfaliakin vanhenee joskus! ;-)

Ok sitten, kuinkahan huonosti nykyvehkeet kestäis, jos ei määräaikaishuoltoja tehtäis kerran vuodessa ollenkaan... Vanheneehan se joo. Tosiasiahan on se, että kauppa se on joka kannattaa... nimittäin varaosakauppa.
ota kick-off johdot irti,toinen mahdollisuus joka myös ottaa koneet pois on jotain töhnää sähkön johtokyvyn anturissa.

Otin jo.  :D Tai siis otin kick-offin pois maitomittarista ja laitoin tavallisen kannen sen kalvon päälle.

Onhan noita mystisiä vikoja aina joskus. Viimeksi vaihdettiin käyttöpaneelin piirikorttia, maitomittaria yms., kun ei suostunut mittaamaan maitomääriä. Lopulta syyksi paljastui yksi kolmejohtoinen riviliitin, mistä oli yksi karva poikki, eikä siksi yhdistänyt.

Puhutko sä nyt mittarin päällä vai sivulla päädyssä olevasta kalvosta jonka kanteen menee ainakin meillä punainen ilmaletku? Kerran joskus pari vuotta sitten oli siellä sivussa olevan kannen alta se pieni silikonikumikalvo rikki ja teki just samaa eli irrotti vaikka maitoa tuli siis en lukisi kick-offin viaksi vaan kalvovika... Laitoin uuden kalvon ja taas homma pelas niinku pitääkin.

Ja aseman määräaikaishuolto on tehty milloin? (kaikkine kumiosien vaihtoineen tietenkin)


Lypsyasemailmasto ei varmaankaan ole parasta elektroniikalle. Kannattaakin harkita, mitä sinne asentaa. Kalusto itse varmaankin kestää lähes ikuisesti.
Ei kai ilmastossa mitään vikaa ole. Ennemminkin ratkaisevaa on boksien tiiveys ja ruikitaanko niihin painepesurilla vettä...

(poikittainen vinokolaketjuvenymäkolinakuljetin on muuten vaihtunu Elevatorin tekemään mattokuljettimeen kesän aikana

Meilläkin on noita kolinakuljettimia kaksi markilla, toinen ei toiminu ja toista ei ole kokeiltukaan. Tuo matto vois olla paree vaihtoehto, laitatko kuvia, vai käynkö kattomas? ;)
Tuunko mäki?

Kuvatusta löytyy netistä, tosin kapeampi malli, kun toi meidän 80cm levyinen... sopii tulla kattomaankin.

http://www.pesuosa.fi/galleria/category/13-siirtoelevaattori.html
Appeen teossa kuluvaan aikaanhan ei näköjään tunnetusti lasketa sitä aikaa, joka kuluu sen pelkän ensimmäisen jakeen lippaamiseen sinne sekoittimeen...

Tuskinpa sitä säilistä sieltä laakasiilosta kovin paljon nopeammin apevaunuun lastaa kuin mitä mä flyykeliä täytän ja senkin kuorman tekemiseen tuppaa uppoamaan melkein tunti aina joka toinen päivä... mutta mähän kuormaankin niin hitaasti, että kyllähän tosimies lastaa sen 13-15 mottia apevaunuun kerran päiväs viides minuutis... toiset viis minuuttia sekoitetaan ja lisätään muuta jakeet ja viimeset viis minuuttia jakoon...

Mä nyt sinänsä näistä mitään tiedä, kun en koskaan oo apetta tehnykkää saatikka juuri mitään kuormannu... mutta kellosta ja ajan kulumisesta joihinkin töihin jotain ymmärrän.
niin onko sulla siilot kaukana navetasta,vai toimiiko tuo flyykeli täyttöpöytänä vai???  toinen lastaa 15 mottia tupla-ajan,mutta rehurintaus jää siistiksi ja lastattu rehu on vaunus,eikä siinä lähimaastos :)nää "kellottamiset" on vähä niin ja näin,mutta 30-40 min menee 6500-7000 kg appeen  teos ja jaos ja joka toinen pv *2

Tämähän on aiheuttanut melkein samanlaista kritiikkiä kuin Helunan askareiden tekeminen...  ;D

Meillä siis ohrarehu ja rapsirouhe tulevat kierukalla pystysiiloista, aikaa menee noin minuutti. Kivennäiset, suola, kalkki ja vitamiinit laitetaan käsin kauhaan, jauhot saa otettua suoraan kauhalla samoin kuin olki ja säilörehu. Säilörehu otetaan siilosta lumikauhalla á noin 500 kg. Rankki tulee valuttamalla säiliöstä. 12 vuoden aikana on jo oppinut välttämään turhia liikkeitä appeen teossa. Toki meillä päivittäinen seos on vain puolet Turkan tekemästä määrästä. Tottahan aikaa menee enemmän, kun satsin koko kasvaa, mutta silti aion pysyä aperuokinnassa laajennushaaveista huolimatta.

Nojoo... vähän kärjistin/kurjistin... asiahan on niin, että hiukan systeemeistä riippuen appeen teko vie aikaa sen minkä se vie ja turhia liikkeitä on vältettävä. Flyykeli ei sinänsä toimi täyttöpöytänä muuten kuin sattuu olemaan ainut toimiva perävaunu varsinaisen täyttöpöydän saamiseksi täyteen oli rehu sitten laakasiiloissa tai aumoissa pellolla. Tosiasiahan on, ettei tällä hetkellä kotomarkilla ole kuin kaksi laakasiiloa, jotka toimii lähinnäkin kelirikko-/kurakeliajan käsivarastona, toinen näin syksyllä ja toinen keväällä. Matkaa laakasiilolta rehustamoon on tarpeettoman paljon eli noin 100m eli ei kannata paakku kerrallaan kanniskella täyttöpöydälle. Täyttöpöydältä rehu menee pyttyyn (joka on täyttöpöydän alla) muutamas minuutis, muuten samoin kuin Maalaispojallakin eli rypsirouhe ja ohrarehu spiraaleilla soppakattilaan. Vilja menee valssimyllyn kautta sekoittimeen. Myllytyksen aikana voi tehdä muita töitä sen 9 minuuttia. Rehu on noukkaritavaraa, joten sen paloittelu pystyruuvilla ottaa jonkin aikaa, joskin vähemmän kuin paalirehuilla (paalirehuja ei enää käytetä lehmien ruokintaan vaan ainoastaan hiehopihaton asukeille). Viljan jälkeen on käytännössä valmis 1300-1700kg soppa-annos jaettavaksi mattoruokkijalla (poikittainen vinokolaketjuvenymäkolinakuljetin on muuten vaihtunu Elevatorin tekemään mattokuljettimeen kesän aikana)... Tämä soppa-annos siis tehdään ja jaetaan neljä kertaa päivässä. Varsinaisia ajastettuja jakokertoja on enää 6-8kpl vuorokauden aikana eli reilu puolet sopasta jaetaan heti ja ajastuksella loput.

Rehurintaus pidetään mahdollisimman siistinä ja suorana riippumatta siitä otetaanko aumasta vai siilosta. Siilotavaraa on syötetty nyt pari viikkoa ja kestänee vielä muutaman viikon, toivottavasti pakkasiin asti... tähän mennessä on pari pientä lapiollista heitetty sivuun.
Appeen teossa kuluvaan aikaanhan ei näköjään tunnetusti lasketa sitä aikaa, joka kuluu sen pelkän ensimmäisen jakeen lippaamiseen sinne sekoittimeen...

Tuskinpa sitä säilistä sieltä laakasiilosta kovin paljon nopeammin apevaunuun lastaa kuin mitä mä flyykeliä täytän ja senkin kuorman tekemiseen tuppaa uppoamaan melkein tunti aina joka toinen päivä... mutta mähän kuormaankin niin hitaasti, että kyllähän tosimies lastaa sen 13-15 mottia apevaunuun kerran päiväs viides minuutis... toiset viis minuuttia sekoitetaan ja lisätään muuta jakeet ja viimeset viis minuuttia jakoon...

Mä nyt sinänsä näistä mitään tiedä, kun en koskaan oo apetta tehnykkää saatikka juuri mitään kuormannu... mutta kellosta ja ajan kulumisesta joihinkin töihin jotain ymmärrän.
Mä en tiä onko tääkin jo joskus aikasemmin ollu tää, mutta rätkäistään se ny kumminki tähän...


Poliisi oli hevosensa selässä odottamassa ylittääkseen kadun kun pikkupoika uudella kiiltävällä pyörällään pysähtyi hänen viereensä.

'Kiva pyörä,' poliisi sanoi, 'saitko sen joulupukilta?'

'Jep,' pikkupoika sanoi, 'juuri niin!'

Poliisi katsoi pyörää antaessaan pojalle 20 euron sakon ja sanoi,'Pyydä joulupukkia ensi vuonna laittamaan heijastin pyörän perään.'

Poika matki poliisia ja sanoi, 'Kiva hevonen sinulla herra, saitko sen joulupukilta?'

'Kyllä, juuri niin,' sanoi poliisi.

Pikku poika katsoi poliisia ylös ja sanoi, 'Kerro joulupukille ensi vuonna, että laittaa mulkun hevosen alapuolelle, eikä yläpuolelle.'
En ole paikalla tuossakaan tapahtumassa... poikotti on kokonaisvaltainen tänä vuonna.
Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Dyna-VT
: 16.10.11 - klo:12:32
Mä en sano muuta kuin, että kovasti yhtä jonnumiestä tuntui kiinnostavan Dyna-VT, kun päästin kerran kokeilemaan...

Moni topikissa moitittu Dyna-VT:n ominaisuus on säätökysymys ja jos ei säätää osaa tai viitsi, on parempi tyytyä keppilootaiseen... nimittäin taitaa kuitenkin suurin osa autopowerinkin kuskeista ajaa kaikki ajonsa samalla "full auto" säädöllä... mikä ei arvaukseni mukaan suinkaan ole paras mahdollinen joka tilanteeseen.

Mutta... kyllä tuntui ihan hyvin kummankin urakoijan 7530 avtopowr hoitavan hommansa, kun rehut tuli kasalle ja lietteet meni pellolle... kumpikaan ei lähteny pajalle kesken sesongin...

Ja tuo kuuluisaakin kuuluisampi pysähtyminen kilpikonnapuolelle vaihdettaessa... voi ***** mikä itku noinkin mitättömästä asiasta, joka ei oo mua koskaan häirinny... ja tuskin kovin montaa muutakaan Dyna-vt kuskia...

 ;D

Itse asiassa kyl se pelaa joka paikassa. Koetin itse säätää....Ihmettelin kun lietteen ajussa kipusi saman rinteen 5km/h hitaammin... Ei lähteny oma säätö...
Joo kyl se varmaan lietteenajoon sopiikin parhaiten tuo "full auto", mutta... onhan tuolla säädettävyydellä jokin merkitys oltava. Tuskin se siinä turhaankaan on.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 273