Meillä koneena tuollainen 965 Fermec, vm. 2000, sähköinen se esiohjaus ei ole, proportionaalisuudesta ei tietoakaan. Liekö saanut tuolloin vielä länkkäriinkään sähköllä ohjausta. Sähköisellä esiohjauksellahan tarkoitetaan siis jonkinmoista väyläohjausta. Muttei ole mekaaninenkaan. Itse ainakin aina hydr. esiohjauskesta puhunut, jollain voi olla toisenlainen termi tuohon. Mitä siihen häntään tulee, eipä ole häirinnyt kun on pystytassut ja sivusiirto(puomi siis konetta vasten nipussa). Nelisen tonnia tuolla suurinpiirtein nostaa, joten menee kyllä reilusti yli traktorin kuormaajien nostotehot, eikä lumihommissa aisoja mutkalle saa. Ei tule kyllä heti mieleen ainuttakaan kaivurikuormaajaa jossa puomi olisi mennyt töissä mutkalle

Mitä traktoriin tulee, en ilman turbiinia lumikonetta ottaisi.

Itsekin tuota ergonomiaa sen verran arvostan, etten kaivurikuormaajaani traktoriin ensimmäisenä ole vaihtamassa. On se kuitenkin mukava hydraulisella esiohjauksella, joka tuossa käsinojassa sijaitsee, kuormaajaa käyttää ja vaihteisiinkaan ei tarvitse työpäivän aikana sekaantua muuten kuin siirtoajossa, ja tietenkin suunnanvaihdossa. Ketteryyskin aivan eri luokkaa. Yksi päivä tuli tehtyä traktorilla+2,5m takalanalla, aikaa kului tuplasti enemmän ja illalla tunsi kyllä töitä tehneensä.

Ketjun aloittelija oli kiinnostunut siipien teosta omaan olemassaolevaan kauhaan. Ilmeisesti suurinosa on pihoja tai vastaavia, jos kauhalla on toimeen tullut. Siihen kauhaan kun siivet lisäät, niin tehokkuus kasvaa huomattavasti. Todennäköisesti kannattava teko, niiden siipien teko ei vähänkään osaavimmissa käsissä vaikeaa ole. Kannattaa varmaan jotkut tikut siipien kärkiin laittaa, että tiedät missä ne liikkuvat. Varmasti halvin toteuttaa noin, kannattavaakin jossain määrin. Itse jos jaksaa rakennella niin mikäs...

Meillä tuollainen siipikauha kiinni nelipyöräohjatussa kaivurikuormaajassa, eipä ole polanteet ainakaan epätasaisuudellaan häirinny(hammastettu huulilevy). Etuset ylhäällä kun voi pahiten polannetta keränneet paikat ajaa niin sillähän tuosta selviää, sitten toisaalta kyllä minä 55€ tuntihinnalla tulen mielelläni niitä polanteita keväämmällä poistamaankin...

No, omat aurattaviin alueisiin kuuluu sellaisia paikkoja että joutuu lunta kantamaan/siirtämään pitkiäkin matkoja, joten kauha ainoa vaihtoehto. Auralla ei huvittaisi ruveta siellä leikkimään, ja ilman kauhan siipiä olisi toivottoman hidasta.

Traktorissa tuo polanneongelma ratkennee polanneterällä, jos häiritsemään käy. Kauhana toimii Vama EPS250 vm. 2002tj.

Netistä en minäkään ole löytänyt kasausohjetta, mutta vamalta ainakin löytyy sivuilta käyttö/huolto-ohjeet joista selviää aika pitkälle rakenne. Samanlaiset ohjeet löytyvät myös rotelta.

Kyllä ne siivet käyttökelpoiset ovat, ja toimiihan tuo tavan kauhana siivet supussa(no, kasaan tunkeutuminen heikompaa).

Jossain luki, että neljän led-polttimon lamppi vastaisi yhtä h3:n valoa. Varmasti hyviä vekottimia, varsinkin kestävyydeltään. Hinnat vain toistaiseksi melkoisen korkeita, toisaalta jos 10000 tuntia kestää niin kannattava sijoitus. Eikös niissä valon värikin ole parempi vrt. halogeeni.

Kuten edellinen kirjoittaja kirjoitti, ei varmastikaan ledit ksenoneja parempia ole valoteholtaan, mutta lisävaloina varmasti hyviä esim. kaivurin puomiin sekä muihin täriseviin paikkoihin.

Kyllä Sony on melkeinpä se paras vaihtoehto, sitä voi vahvasti suositella. Jos muutaman satasen tahtoo säästää, on Samsung hyvä valinta. Komponentit pääasiassa samat kuin Sonyssa, vain muutama tavan käyttäjälle merkityksetön ominaisuus jää puuttumaan. Panasonicilla varsinkin isommat tv:t myös huippuluokkaa, erityisesti plasmapuolella. Philipsin jättäisin kauppaan, itsellä ollut useammasta kys. merkin laitteesta huonot kokemukset. Oikeastaan itse laite toiminut hyvin, mutta muutamia ärsyttäviä ominaisuuksia kuten kaukosäätimen huono toimivuus, volume ei toimi yms. pientä, mutta ärsyttävää. Lähinnä kyse laadukkuudesta. Muista merkeistä ei oikeastaan mitään sanottavaa, kolmea ensin mainittua merkkiä katselisin ensimmäisenä.

Kaivetaanhan koneviesti esille ja katsotaan. Koneviestin nr. 5 ilm. 4.4.2008

Bigab 10-14,  hydr. jarrut, 15 550€
Bigab 12-15 , hydr. jarrut, 18 160€
Bigab 14-17, hydr. jarrut, mek. jousitus, 24 710€
Evi-14kl, hydr. jarrut, 21 250
Junkkari J14-vl, hydr. jarrut, 24 170€
Metaka 16500, hydr. jarrut, 19 886€
MT-Länsikarhu OY MT12-15(Trejon), mek. vetopuomin jousitus, hydr. jarrut, 18 300€
Rote KLK16/21, hydr. jarrut,renkaat 500/60-22,5,  26 750€
Tech PH12, hydr. jarrut, perälaidan toiminta manuaalinen, 16 700€
Tech PH15, hydr. jarrut, perälaidan toiminta manuaalinen,  23 600€
Tempo T 12-15 Pro, hydr. jarrut, 17 900€

Vaunut 12-15 tonnisia pl. Rote 15 500kg, perälaita hydraulisesti toimiva, renkaat 500/50-17 pääasiassa

Riippuu myös paljon hommasta, jos lapiomieheltä pitää kokoajan ohjetta kysyä niin kyllähän sitä ovi auki silloin on. Vastaavasti jos pitää itse hyppiä koneesta paljon ulos...

Tuleepahan sieltä asiantuntevaa lausuntoa, "muutamalla urakoitsijakaverilla sellainen ollut ja kauheasti sähkövikaa". Itsellä omana JCB:n kaivurikuormain ja tällä hetkellä paras vekotin lajissaan IMO. Länkkärimiesten on ihan turha tulla nyt tähän avautumaan, sillä rotjakkeella on ihan turha alkaa tekemään töitä pienemmällä pihalla. Vaikka loistava kone muuten onkin kaikin puolin... Hintakin +200 000€, pahempi kuin Fend

Mitä muuta olen JCB:n koneita seuraillut, on kaikilta käyttäjiltä tullut pääasiassa positiivistä kommenttia. Toki vikoja ollut, itsellänikin muutama, pääasiallisesti kuitenkin toimineet. Fastrackit, ainakin hieman vanhemmat tiettävästi melko pomminvarmoja koneita. Ja kun kunnon jarrut ja jousitus joka kulmalla, mikäs sillä kurvaillessa.

Mikäli tuota kieltä oikein tulkitsen niin JCB:n fastrackiin olisi tulossa fendteistä tuttu vario-voimansiirto.

http://www.trekkerenwerktuig.nl/nieuws/detail.php?nodeid=1&id=570

Welgerin sm 450S löytyy talosta. Hihnan pituus 2500mm jos tuon oikein muistan. Manuaalista tahi varaosakuvastosta ei hihnojen mittoja löytynyt, vanhan perusteella hankittiin ja hyvin on pelannut. En osaa kylläkään sanoa onko sm4 samanpituinen hihna.

Sanotaanko nyt näin, että vielä en varsinaisesti mitään huonoa noista koneista ole kuullut. Eiväthän ne tietenkään hydrauliikan tarkkuudessa, huollettavuudessa ja mukavuudessa yllä isompien merkkien tasolle, mutta tuolla hinnalla ei ole tarviskaan. Eli kyllä uskaltaisin suositella tuota konetta, kyllä se länsimainenkin antaa periksi jossain vaiheessa. Käytettynä kun sen ostaa, se hetki on huomattavasti lähempänä. Varmasti hyvä vaihtoehto ei-urakointiin, jos urakointiinkin.

Vertailepa huviksesi muihin kiinan koneisiin, esim. Yachaihin ja Silverstoneen. Yachailla jotain tekemistä Volvo ce:n kanssa, puimistot samasta raudasta tms.

Kyllä minäkin impulssinaulaimen kannalle kallistun, on ehkä helpoin ja monikäyttöisin. Ihan oikeaita rakennusmiehiä kun seurailee, niin noin 60-70% töistä tehdään juurikin impulssinaulaimella(runko), paineilmalla toimivia vehkeitä käytetään sitten lähinnä tuulensuojalevyissä ja viimeistelyssä, sekä kaikkein järeimpien naulojen lyöntiin.

Eli kun tuossa aloituksessa puhuit rungon rakentamisesta, niin siihenhän tuo impulssinaulain sopii parhaiten. Miettimisestäkään ei siinä hommassa suurta haittaa ole.

Meillä käytössä tuollainen primeron kuormain-kärri -yhdistelmä, ja tyytyväisiä ollaan oltu. Käyttö lähinnä polttopuun ajoa omasta tai jonkun naapurin metsästä.

Sermi hieman kolhuilla, kun isompien puiden kanssa tullut hätäiltyä. Tolpat jokseenkin vääntyneet samasta syystä. Eli ne saisivat hieman järeämpiä olla. Onhan siinä paikkoja hajoillut, mutta yleensä syypää löytynyt penkin päältä. Omasta kuormaimesta ei hydraulista jatketta löydy, joka on lievä miinus. Nostovoimat ovat hyvät, tassut saisivat olla pidemmät, ei anna tarpeeksi tukea tyhjällä kärrillä painavaa nostettaessa. Korostuu erityisesti epätasaisessa(kuoppa tassujen kohdalla tms.) tai kaltevassa maastossa. Kyllä sitä uskaltaisin suositella, eipä sitä ainakaan heikkoudesta voi syyttää.

Juu siellä Joensuussa taitaa olla se am:n linko käytössä, varmasti hyvä kapistus. Pitäisi vaan löytyä enemmän uskallusta investoida uusiin menetelmiin, mutta näissä nykyisissä on/off -talvissa ei taida olla kovin kannattavaa, ainakaan täällä etelämpänä.

Tuossa linkki am:n linkoon: http://www.arcticmachine.fi/suomi/lumenkuormaajasivu.htm

Mitäs tässä nyt itse olisi mieltä.

Valtralla on hyvät sivut, koneista löytyy hyvin tietoa(vaikka välillä kyllä saisi olla enemmän tietoa joistain ominaisuuksista. Lh linkistä vieläkään löytänyt nostoarvoja...) ja kuvatkin hyvää tasoa. Käytettyjen traktoreiden osio ehdottomasti paras. Löytyy kuvia, haun voi täyttää melko tarkasti ja sillä oikeasti löytää mitä etsii. Valtraltahan ne hinnat löytää sieltä räätälöinti-osiosta, sekin plussaa. Traktoreista kuitenkin kaipaisin PDF-brosyyreitä, jotenkin mukava sellaisesta kuitenkin niitä koneita tutkia. Fendeistä kylläkin kaipaisin infoa sinne valtrankin sivuille... Uuden revolutionin sivut ovat kylläkin raivostuttavat, tietoa ei löydy ja kuvissa näkyy pelkästään joku porras, työvalo tai kaiutin.

Keskon sivut ok tasoa. Muutamalle trakrorimallille brosyyri viitsitty kääntää/tehdä, muttei läheskään kaikille. Käytettyjen koneiden osio ok, mutta kuvia kyllä kaipaisin koneista enemmän. Nekin saisivat olla eri suunnista, ja niin että kone näkyy selvästi ja kokonaan. Uusista työkoneista saisi olla paremmat kuvat, ne peukalon kokoiset kuvat eivät kovin hyvää kuvaa anna millainen laitos kyseessä.(pätee kyllä melkein kaikkiin konemyyjiin/valmistajiin). Käytetyt koneet -osia turhan usein jumissa/liian hidas.

Agrilla melko samaa tasoa keskon kanssa, hintatiedot paremmin esillä. Muutoin voisi samaa tekstiä soveltaa tähänkin.

Sitten tuohon maanrakennuspuoleen, yhdelläkään suomalaisella myyjällä ei ole kunnon sivuja. Tietoa koneista ei suomeksi löydä sitten mistään. Matekolla sentään hieman yritystä, Doosanin kotisivuilta löytää suomeksikin brosyyrin osasta koneita.

Jos koneista oikeasti tahtoo tietoa, eikä englanti tuota ongelmia, valmistajien sivut paras paikka. Mutta niitä sivuja saisi maahantuoja sitten suomeksikin käännellä, ja laittaa hintatiedot esille.

Pienempien maahantuojien sivut nyt ovat mitä ovat, tietoa ei löydy juurikaan, eikä kuvia ole mistään. Työkonevalmistajista vamalla ja rotella hyvät sivut. Nuo tuli ensimmäisinä mieleen...