Mun -06 vuosmallin aakakkonen alkaa olla jo aika halpa. Veikkaan et aletaan olla jo ihan tuottopuolella. Voisin ostaa samanlaisen uuestaankin. Kyl sille jaksaa huoltomiehen tilata, muistas vaan pitää noin puolen vuoden välit...

No en sitte tiiä, mut kyl noi tään mammutin nurkat on tuulet pitäny, noin puolen vuoden kokemuksella. Mukava oli juur tämä viimenen myrsky, ei tääl missään kyllä kynttilät lepatellu, eikä maalämpökone tehojaan nostellu. Urbaanilegenda, että hirsitalon nurkista tuulee. Nykyään nämä lamellinurkat, jotka tässä on lohenpyrstöliitoksena toteutettu, on kyllä tiiviitä. Joka liitos piti lekalla hakata paikalleen. Kerron keväällä nurkista enemmän, jos paha talvi tulee, nii varmaan pystyy jotain varmempaa sanomaan. Mutta elekee nyt helvetissä sen takia hirttä peljätkö, että talosta tulee liian hatara.

Juu.. siis kerrot yrittäjälomittajalle ettei sitten vahinko sattunut just siellä kieltokarsinassa. Kyl ne työt siellä tekee kielloista huolimati, kun kerran työtä siellä on. Näillä yrittäjillä yleensä on sitä maalaisjärkeä päissään. Kunnan lomittajahan ei tee sitä mitä ei saa, kun vaikia sitä on saada tekemään mitään. Ja noudattaa takuulla ääliösääntöjä prikulleen. Muita ei niinkään.

Niin siis kunnan lomittajat on melekolailla totaalista paskaa ainaki meidän seudulla, ja näin nämä viksummat sen alan ihmiset on nykyään yrittäjiä, joilla hommia piisaa. Itse käytän vain ja ainoastaan yrittäjälomittajaa, ja haen rahat kunnasta. Toimii. Eikä koske noi idioottisäännöt yrittäjää.

En jaksanu koko ketjua lukee, mut kun just oon muuttanu uuteen Mammuttihirren taloon niin voin kai siitä jotain mainita. On valimistalo, ja täs tapauksessa valmistu noin 6 kuukaudessa. Neljä ukkoa virosta tuli ja pykäs talon, alko marraskuussa viime vuonna ja valmistu huhtikuussa. 220 neliöö, 270 millin hirrestä. Maalämpö lattiassa. Pudjetti piti. Tarkalleen. Paljon nopeemmin valmistu kun mitä piti, rahotus ei meinannu keretä maksuaikataulun mukana. Voin kyllä suositella Mammuttia. Toistaseksi ongelmia lähinnä liian pienissä kodinhoito tiloissa, ja eteisissä. Liian kovia ollaan oltu sikiämään. Ongelma sekin ainaki talon rakentamisen kannalta. Rahat loppuu. Sekin on tämmösen rakentelun ongelma. Mut jos on rahaa, niin mammutin hirstalon teettäisin uuestaankin. Ehkä vähän isomman vielä.

Miustkii tää on aikas maskuliinistä tää tarinointi. Suki tais tossa onneks tuoda vähän naisnäkökulmaa keskusteluun. Mullahan on vaan isännän hommia tekevä renki navetassa, siis mies, eläinlääkärinäki munakas otus ja samoin karjantarkkailija. Siks varmaan ei oo ongelmia navetas. Ei oo akat sotkemassa hommia. Huomasin nimittäin Hollannissa aikoinaan opiskellessani, että jalostus on miesten hommaa, samoin karjanhoito. Naisia ei liian kanssa navetoissa näkyny. Korkeintaan joku venakko jollain vasikoita juotteli. Ja jokapaikas oli tekemisen meininkiä. Niihä toi alakaa olla Suomenniemelläkii.
Tämä oli turha provokaatio. Naiset on oikeesti parempia. Lähes kaikessa.

Jerseyllä on hyvä pienentää porukkaa. Ja ehkä vähän rehunkäytön hyötysuhdetta lisätä. Nois mustissa on paljon semmosii helevetin korkeita, joille ekalla lypsykaudella ei yllä robotti kiinnittelemään, nää saa sitten seuraavana Jerseytä. Mielenkiintosen väristä porukkaa tulee, lehmät on tässä kokoluokassa (n.60 lypsävää)kivasti erilnäkösii, ne tunnistaa jopa toisesta päästä navettaa. Yksilöitä siis. Köpikii ois varmaan onnellinen mun satakakskytpäisessä karjassa käyskennellessään. Brown Swiss on mukava rotu kanssa, helkkarin hyvät utareet ja jalat. Tätä sit normi ayn ja holstikiin sekotuksiin kolmanneks. Hienolta näyttää ainakii hiehot, katotaan nyt kuinka lypsäät. Kaksroturisteytykset menestyy loistavasti tässä minun navetassa, paremmin jopa kuin puhtoiset holstikit. Pitosuudet ja määrät hyviä, ja elukat vastustuskykysiä mutta hyvin tiinehtyviä. Tilastoista sen verran et siemennyksiä täl hetkellä kymppitonnin keskituotoksen karjassa 1,7 per elukka, holsteinit tätä tilastoa kampiaa huonompaan päin. Merkittävintä kuitenkin ettei yhtään antibioottihoitoa tänä vuonna lypsykaudella oleville.
Henkseleiden paukuttelun lomassa koputtelen nyt puuta hetken...

Kaikenmoisii elukanpitäjiä on suomi pullollaan. Mutta väitän että enemmän aktivisti löytää sanomista normi kerrostaloasunnosta, jossa on kissa tai koira. Tai sitten näist harraste hepoista. Mul meni tos talli vuokralle, ja vuokraaja otti alivuokralaisen. Hulluja immeisiä. Eivät maksa vuokriaan, ja usuttelevat vuoroin poliisia ja eläinlääkäriä toistensa kimppuun. Kummallakii jotain verikoiria jotka repii kyllä takuulla jos kättäs ojennat. Emmie kauaa jaksa tuota kattoo, koht ne lähtee. Jotenki. Kun eihän noita saatanoita saa edes ulos, kun niillä elukoilla ei oo parempaakaan paikkaa. Saa viel syytteet jos väkisin häätää. Polliisiasiahan tämä alakaa olla.
Mutta mun navetassa on kamerat. Ja tien varressa kyltti, jossa asia ilmoitetaan. Eli saan käyttää nauhoja todisteena. Esim luvattomasta tunkeutumisesta tai kotirauhan rikkomisesta, tms rötöksestä.

Aika miehinen keskustelu jalostuskeskusteluksi. No oman äijjämäisen näkökulman pistän määki tuleen. Aika paljon nimittäin toi antti puhuu asiaa. Minä itse, jalostan niin, että parhaita tykittelen parhailla oman rotunsa seksatuilla edustajilla, keskimääräisiä risteytän, ja loput saa lihasonnia. Suhteet menee suunnilleen tasan. Ja näyttää menevän niin, et mustat lisääntyy, samoin noi kolmirotuset ja aayyt häviää hiljalleen kokonaan. Ohan ne hyvii tietysti mitä viel navetasta löytyy, mut eivät oikeen pärjää holsteinin parhaimmistolle millään osastolla. Kun karja vanhenee, nii mun robottipihatossa porukka mustuu. Ja kaikilta kolmelta firmalta tulee siementä.

Pellon kokohan voi vuosittan jonkun prosentin kasvaa. Jos on niin onnellisesti että laidasta voi raivata. Suomenniemellä on perkeleesti tekemätöntä peltoa, joka irtoo noin tonnilla hehtaari, kun on pyyhkitty mehtä pois päältä. Ainakin tääl Pohois Karjalassa on näin. Tääl vaan se naapuri on monesti ongelma. Vaikka kahta tonnia pelkästä pohjasta tarjois, nii kauppoihn ei pääse. Naapurikylältä kyllä onnistuu.
Ostin muuten peltoa tossa, viis hehtaaria. 3000 e. makso hehtaari. Laskeskelin että taitaa kannattaa. Avo-ojissa, mutta muuten hyvää maata.
Täältä saa 100 peltohehtaarin tilan kun myötte sieltä lännestä sen 30 hehtaarin mörskänne niille isoolle tiloolle. Ja mukavat naapurit kaupanpäälle. Multa voi kysellä ensimmäisenä.

Jep. Hirvet näyttää oleven yli sukukupolvien melko paikkauskollisia. Ainaki talvilaitumiensa suhteen. Vanhemmilla oli totaalinen hivituho metissä jo 80 luvulla muutamalla kohteella. Kuusen ansiosta siellä jotenki nyt metsä on päällä, mutta surkia esitys. Vieressä on 90 luvun alun aukko, jossa täys taimikko. Saatanallisen tiheä. Ja on takuulla laatumäntyä tulossa. Isoin hirveen liittyvä ongelma on miust hirvikärpäset. Tuota taimikkoa ei viiti mennä raivaamaan kun alkukesästä tai just ennen lumen tuloa. Loppukesällä ne helvetin kärpäset tukkii joka aukon. Mutta kärpäset kuittaantuu elämyksillä. Ja vähän lihallakii.
Jotta kaikille halukkaille riittäis metsästettävää, pitää kanta kasvattaa noin sinne 3,5 yksilöön hehtaarilla. Sehän tarkottaa helvetillistä painetta talvilaitumille, jonne keräydytään matkojenkin päästä. Mutta myös isompia yhteislupa alueita, ja metsästysseurojen välistä yhteistyötä, ja tämä voi olla suurin ongelma. Mehtimiesten pitäis pystyä yhteistyöhön. Esim että jahataan vasta siellä talvilaidun alueilla koko yhdistyksen voimin. Perinteisesti mahdotonta, ollaan niin mustasukkasia isosta riistasta toisillemme, mikä ei oo mitään muuta kun omaan koipeen ampumista. Mutta koht luonto hoitaa tään ongelman. Kun ei ukot enää osu hirveen, tai jaksa sitä vetää tien varteen, nii kyl se yhteistyö siitä edistyy.
Mut ampukaa nyt helvetissä ne ongelmapeurat sielt pois missä niit on liikaa.

Olen huomannut et nykymetsästäjät on menossa huonoon suuntaan, juur tässä helppouden hakemisessa. Autolla pitää päästä jokapaikkaan, ja ampua pitää saada. Gepsistä katellaan minne hirvi vie koiraa, ja siellä tien ylityspaikalla sitä sit auto käynnissä ootellaan. Ei oo oikeen tämä.
Mutta se on tosi että hirviä on liian vähän, ja ne on liian epätasaisesti jakautunu. Osa tästä on hirven biologiaa, ne kun keräytyy talviksi laumoihin ja pysyttelevät pienillä alueilla paksun lumen aikaan. Näillä seuduin niiden vahingot on suurimmat, mutta kyllä niiden kanssa on opittu näillä alueilla elämäänkin. Nyt jos talvilaitumia aletaan tarvita lisää hirvien lisääntymisen seurauksena, niin metsänomistajien on sopeuduttava. Eli lisää luontaista uudistamista ja kylvöä. Taimikonhoito myöhäsemmäks. Tulos ei kärsi, kun saa sen euron vuodessa vuokratuloa metsästäjiltä. Per hehtaari siis. Jos ette vielä saa niin alkakaa vaatia. Yhtiöt jo ymmärtää hintaa kysyä ja isommat yhteismetsät. Jos en metsästais ite, niin varmasti olis metsästysoikeuden vuokra vähintään euron hehtaari. 
Viljelyksille ei hirvistä ole kummoista riesaa.

Ei miut haittaa jos valkohännikkäät ammuttais vaik kokonaan helvettiin tältä niemeltä, mutta noin yleisesti sorkkariistaa, erityisesti hirviä on Suomessa aivan liian vähän. Niiden kanssa pärjää hyvin, kunhan tekee metsissään oikeita liikkeitä, oikeeseen aikaan. Se on metsäomistajan osaamisesta kiinni tuleeko talvilaidunalueelle taimikkoa vai ei. Ruotsissa ja Virossa on sorkkaeläimiä suomeen verrattuna ainakii viisinkertanen määrä. Ja ne syö yli 5 prossaa sadoista, ja silti niitä siedetään. Jopa niin paljon että halutaan leikata petokantoja reilusti vastoin eu määräyksiä, jotta sorkkaeläinten kannat saadaan  turvattua.

Itse alan viljellä reilummin sekä Pondusta että Karlua tulevina vuosina. Niitä on nyt mulla noin kuudella hehtaarilla, ja nämä on niitä kaikkein kuivimpia lohkoja. Todella kovat sadot. Siis nimenomaan kuivuudesta kärsivillä lohkoilla. Eka sato tänä vuonna vaatimaton, mutta toinen ja kolmas hyviä. Ja kun näin luomussa ilvelilee, niin lannoituskaan ei oo ongelma. Meillä ei juuri satanut heinäkuussa, ja ainoat kasvit olivat joista tuli satoa kunnolla. Ja kun kylvää raiheinän kanssa reiluilla siemenmäärillä ja tekee puhdistusniiton heinäkuun alkupuolella, niin tosi tiheät ja hyvännäköset kasvustot on jo elokuussa. Näin siis perustamisvuonna.
Ens vuonna sitten maissia kokeiluun.

Ne jotka kuolee normi tinkimaitoon, pitikin sitte kuolla. Sitä pitäs juottaa kaikille yli kasikymppisille, jokaisessa hoitolaitoksessa, poistamaan edes ne kituvat yksilöt. Niille voitais syöttää järvikalaakin, ja antaa vaikka topakasti ternimaituukii, etes torstaipannarissa. Mä luulen ettei ne edes valittais.
Ja vaaviloille kanssa. Noi stadin mukulat, jotka kaatuu pastöroimattomaan maitoon, tai muuhun yhtä epäterveelliseen, ne on perkeleet tuhonnu sisuskalunsa kokiksella ja energiajuomilla pleikkaa pelatessaan.
Niin ja näiden suomalaisten elintarvikeviranomaisten pitäs käydä Istambulin basaareissa, tms paikoissa, ottamassa mallia tarkkailun tasosta. Vastustuskykyä pidetään yllä riittävällä bakteerihyökkäyksellä. Ei pääse noi valkosolut nukahtaan.
Ugh. I have Spoken.