Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tuo kokoluokka tuolla rantsilan porukalla on kieltämättä kunnioitusta herättävä. Hyvä et joku lähtee pioneeriksi täälläkii päin. Nyt sit mtt yms instanssit tutkimuksiin, ja tiukka seuranta päälle. Kokemuksia tarvitaan nimittäin tuota kokoluokkaa yllättävän moni tuntuu miettivän. Siin ollaan menty jo niin kauas perheviljelmästä että ainakaan alueellisella pro agrian neuvonnalla ei oo ihan hirveesti tarjottavaa.
Ite muuten tekisin nyt verhoseinillä sen navetan, hinnankin takia.
Me ei makseta huollosta mitään, vaan päivystysvalmiudesta. Eli on omatoimihuoltosopimus, vajaan tonnin arvoinen vuodessa. Ite sit tehään se mitä pitää. Ja tilataan osat yms jos tarvii. Kulutusosapaketti maksaa suunnilleen sen saman tonnin vuodessa. Hälytyshuoltomiestä ei olla kahen ja puolen vuoden aikana käytetty kertaakaan. Ite oon toki jonkun verran tätä laitteistoa opiskellu, mut tää onkin mulle riittävän yksinkertanen. Mut M kaipuulle tämmönen A2 on varmaan ufistisen monimutkanen...
No mut se niistä kustennuksista.
Nii meillä on siis se Lelyn museomalli. Ja jos jollain on tietoo käytetystä semmosesta nii ilimotelkaa. Ois käyttöö..
Meillä koko navetassa kumimatot, olleet reilut kaks vuotta, eikä liukkautta sen paremmin kuin kulumistakaan oo vielä havaittu. Molemmissa päissä käytävää kokoojakuilut ja naruraappa hoitaa homman. Se kulkee noin puolen tunnin välein ja näinollen rasitus ei oo kovaa sen kummemmin narulle kun vetokoneistollekkaan. Ongelma ei ollu sekään kun naru on joskus katkennu, ja paskaa kertyny koko yön, hukuttu ei vilä, ja kone jakso . Kun nää narut on kaikki näkösällä taittopyörineen, nii vaihtaminen on helppoo, eikä sitä tarvii joka vuosi tehä. Meiltä on yksi naru vaihdettu tähän mennessä, syynä hiertäminen rautarakenteisiin. Ontuvia ei ole. Sorkkaterveys on parantunu ainakii parsinavettaan verrattuna. Mitään virtsan erotuksia ei mielestäni tarvita, mutta tasanen pitää valun kyllä olla.
Niin siihen naapurin kroneen vaihdettiin ne sormet ihan kulumisen takia. Siinä on ne tukipyörät eikä se kai ainakaan paljon enempää oo niitä kiviä tai muutakaan ylimäärästä nielly tääkään mun vaunu. Käykääs mittailemassa omien krooneloittenne sormien paksuuksia, ettei tulis ikäviä yllätyksiä. Ne alkaa vähän elää sitten kun niiden loppu häämöttää...
Kaikki voi tietenkii johtua käyttäjästä, mut oma veikkaukseni on, et ainakin tässä vertailussa sillä vihreellä vaunulla se on parempi. Silti on punanen kestäny kovempana. Tää kaikki voi tietysti olla ensi kesän jälkeen toisin, ja jos niin on niin lupaan siitäkin kertoo.
Mielestäni nyt mennään metsään, jos navetan rakentamisen lähtökohta on mahdollisimman vähän neliöitä eläimille. Vaikka kuinka tehokkaasti teette niin ongelmia seuraa jos käytävät eläintilassa ei oo riittävän leveet tai makuuparret on ahtaan sutjakat. Itellä on luomuehdot täyttävä pihatto, neliöitä noin teidän tavalla laskettuna noin 20 eläintä kohden, ja niin pitää ollakkin.
Meillä on tääl naapurin kanssa samanikäset nuokinvaunut(2003), mulla pötskä ja hällä krone, suunnilleen samankokoset ja veturina samantehoset raksvaattorit. Naapurille on kroneen vaihdettu noukin, ja viime kesänä kaikki sullojan sormet. Pötskän noukin vaihdettiin ekana kesänä sen kaaduttua märähkössä lastissa, ja koko etupää lepäsi noukkijan varassa betonisen ojarummun päällä. Mutta sen jälkeen sille ei oo tehty mitään. Ei kun vaihdettiin siihen pitkähköksi venyny sullojan ketju. Erona vielä, että krone on ollut enimmäkseen happojen kanssa tekemisissä, ja tää pötskä biologisten aineiden kanssa, mutta kronee on sit huollettu ja pesty viimmesen päälle, mitä ei tälle mun pötikälle oo niin tarkkaan tehty. Neljän vuoden kokemukset on silti selkeesti Pöttingerin puolella. Nimenomaan Kroonen omistajan mielipide on että tää pötikkä on kovempi vaunu.
Koeteltiin tossa kesällä kuin onnistuu kahen noukkarin yhistelmä leveeseen laakasiiloon. Homma on nopeeta joo, mut kaksikaan kohtuukokosta polkijaa siilolla ei taho riittää, vaikka 3,2 karhoo ei edes yhdistellä. Ajomatkat vaihteli ollen keskimäärin 3 kilsaa. Niittojärjestyksen tärkeys korostuu, ja niittäjä joutuu oleen hommissa koko valosan ajan. Noukinvaunuista on sanottava et kyl Pötskä on vaan kunkku, ainakiin kun verrataan Krooneen. Pyöräkuormaaja, väh 8 tonninen, tai kookas kurottaja ja karhotin nii sit joutuu. Uskoisin 50 ha Päivässä pitää päästä näin. Normaalisti mulla on ollu kolme kuskia kaikkiaan, ja yhellä noukkarilla se riittääkin. Niittäjä voi tarvittaessa välillä tuurata jompaakumpaa muuta. 70-90 hehtaaria on näin kolmen- neljän päivän homma, ilman isoja ongelmia.
Nii kyllä kai sitä voi tehä vaikka kahensaan hehtaarin hommat ja navetat päälle jos on kaikki viimesenpäälle kunnossa. Mut jos täytyy investoida suurinpiirtein kaikki uusiks, niin on varmasti parempi keskittyy. Siksi hiehotkin kannattaa alkuvaiheessa ulkoistaa, mikäli mahollista. Oot varmemmin rehuomavaranen, rakennuksen koko on kolmanneksen pienempi, ja voit keskittyy lehmiin, jotka sulle sen tulon muodostaa. Ei tarvii tehä kompromisseja, ei rakentamisessa eikä ruokinnassa. Hiehot lypsävien kanssa samassa navetassa on häiriötekijä, ja sit siinä vaiheessa viimestään kun pistät sen toisen ropsan, jos pistät, niiin viimestään sillon ne on ongelma.
Tähän tulokseen oon omassa systeemissä tullu. Nyt kun miettii laajennusta, on tää hiehoosasto ongelma. Tilat on lypsäville liian ahtaat, niitä on vaikee hyödyntää vaikka hiehot saiskin ulkoistettua.
Pelkän lypsynavetan teko on yksinkertasempaa, ja sitä on helpompi jatkaa, jos jatkossa lisämaata tulee jotenkii viljelyyn.
Jos on alueella urakointivoimat kunnossa niin yksi robotti ja kaikki energia siihen 70 lehmään. Ulkoista muu kaikki hiehonkasvatuksesta lähtien. Karkeerehussa oot omavarainen, ja voit keskittyä maidontuottamiseen. Kouluttaudu ja hanki tietoo, laske ja anna muidenkii laskea.
Kun oot sitten ekan viis vuotta tuolla meiningillä tahkonnu niin päivitä tavoitteitas.
Nii ja pidä lomaa...
Monta sulla on kuitenkin jossia vielä selvitettävänä...
Robottilypsyyn oppii normaalilla järjenjuoksulla varustettu lomittaja kahdessa päivässä. Olen niitä täällä omassa laporatoriossa kouluttanu useampaan otteeseen, ja lomittajat ovat tään lypsytavan puolestapuhujia, ainakin tällä alueella. Jotkut tuli tietojaan päiväittelemään omalla ajallaankin, mutta pitää varmaan se jo laittaa uutuudenviehätyksen piikkiin.
Mkaipuun robottivastaisuus on ainakii tältä osin perusteetonta. Ite opin robotin käytön hollannissa hollannin kielisellä versiollla, enkä koskaan oo puhunu hollantia. Nää nykyjärjestelmät on tehty tavalliselle viljelijälle, ei millekkään bittinikkarille. Kun mkaipuu osaa tännekkin kirjottaa, niin jopa hän voisi oppia autoaattisen lypsyjärjestelmän tietoteknisen käytön.
Mitä tulee työntekijän palkkaamiseen, niin väitän, näita itsellä töitä tehneitä haastatelleena, että työntekijän palkkaaminen robottilypsyyn on huomattavasti helpompaa kuin mihin tahansa asemalypsyyn. Asemalypsyn maine on suomalaisten maatalousytöntkijöiden keskuudessa huono verrattuna robottilypsyyn. Nää on siis minun omia huomioita.
No nythän on niin että viel tähän saakka en ole kenenkään asemalypsystä robottiin siirtyneen kuullut valintaansa haukkuneen. Päinvastoin.
Sit toi kokoluokka joka tuntui olevan se 6- 8kyt lehmää on todellakin juuri kuin tehty robotille. Koska näin on niin en ymmärrä, miksi uuden rakentaja ei tutustuisi tähän lypsytyyppiin juurtajaksain. Näin toimin ite aikanani, ja en oo viel valintaani katunu. Nää automaattisen lypsyn vastustajat vaikuttaa tässä keskustelussa jotenkin katkerilta...
60-80 lehmää on just sopiva robottiryhmä. Osta käytetty jos uuden hinta huimaa. Nekin hoitelee tuon verran. Nykyään ei kannata ajatellakkaan asemaa tuon kokoiseen karjaan. Säästät ittees, ja jos sen työntekijän haluat, semmosen myös saat. Tossa kokoluokassa tosin homman hoitaa robotilla kyllä ihan ilmankin, mutta asemalla tarviit paljon enemmän käsiä kun pelkällä viljelijäpariskunnalla on, ainakii pitkällä aikajänteellä.
En ymmärrä miksi et edes ajattelisi automaattista lypsyä. Käy ihmettelemässä niitä mahollisimman monessa paikkaa, ja utele isäntäväeltä mahdollisimman tarkkaan kaikki. Ja koeta päätellä mikä oli totta.
Kaksirivinen pihatto vapaalla liikenteellä, tasella lattialla jossa kumimatto, mahdollisesti laimee ape, jaettuna semmosella systeemillä mille saa varajärjestelmän.
Tämmönen mulla toimii...
Sen takia ton bakteerijutun otin ylipäätään esille, että silloin kun joskus ite robottivalintaani mietin, niin pääsin paria lavalia vertaamaan lelyn käyttäytymiseen, ja havannoin että lavali imuroi paskaa oikein urakalla lattialta jos lehmä sattui kupin sinne potkasemaan. Arvoin että noin viisi sekuntia se kerkesi sontaa imee, ennen kun robotti älysi nostaa lypsimen tantereesta. Lelyllä se sama aika oli jo sillon noin sekunti. Sillon vaikutti myös siltä et pesut on lelyllä paremmin hoidossa. Jälleen suoraan maidon laatuun vaikuttavia asioita..
Toivottavasti nää asiat on nykyään siniselläkin korjaantunut.
Olisipa se mielenkiintoista saada nähdä vaikkapa kymmenen satunnaisesti arvalla valitun tilan bakteeritulokset ihan anonyymisti molemmilta merkeiltä. No näillä nyky laadun rajoilla näillä ei varmaan kenelläkään oo mitään vaikeutta pysytellä parhaan luokan rajoissa mutta silti. Ainakin muutamaa emäntää tää argumentti vois kiinnostaa.
Mulla ei oo tarkotus provosoida ketään haukkumaan mitään laitetta, vaan nää oili oikeita huomioita joita silloin tein.
Vähän aikaa sitten pääsin kattomaan taas uutta lavalia, mut en saanut uusia havaintoja näistä laatuasioista. Nopeutunu se kyllä oli kiinnityksen suhteen, eli kapasiteettiero on ainakii pienentynyt.
Jos Suomessa hypätään keskilehmäluvussa noihin keskieuroopan tään hetken keskiarvoihin niin todennäköisesti menetetään myös tulevaisuuden kilpailuedut pienuus, yksilöllisyys ja laatu. Jonkun Suomessa pitäisi tääkin ymmärtää.
Sitten toi otsikko, robotin valinnan arvot, niin luulen että tää keskustelukanava on ollut omiaan hankaloittamaan tota valintaa. Ihmiset on täältä lukeneet lähinnä yksisilmäisten ihmisten yksisilmäisiä näkemyksiä omasta robotistaan, ja kun näitä totuuksiaan ovat ovat ladelleet taitavat kirjottajat jotka on vielä isosti julkisuudessa esillä muutenkin, niin moni yrittäjä on harhautunut. Eli tehnyt valintansa mielikuvien perusteella.
Laatu on sellainen asia, joka voisi olla meidän tärkeimpiä kilpailuetuja maitomarkkinoilla, ja robottivalinta vaikuttaa tähänkin. Mielestäni 5000 bakteeria pitäis olla hälytysraja.
Siin taas yksi yksisilmäinen mielipide...
