Itselle tuli talvella ajankohtaseksi laittaa takaportit, ja nää mun versiot on lelyn ja käytetyt. Meillä ogelman aiheutti yks ainoo luupää joka ajo hiehot kioskista ja sai kerran vuoteen happaman pötsin. Hiehojen keskiarvot nousi tään muutoksen ansiosta lähes puol litraa päivässä. Toimii...

En tiedä keskiarvoista, mut itellä on punainen museomallin robotti ja maitoo lähtee meijjeriin noin 3400 litraa hakukerrallaan. Lehmiä on lypsyssä 57 ja kaikkiaan noin 65. Meidän karja on hankittu 28 eri karjasta viimesen 7 vuoden aikana, ja alotettu on nollasta. Noista luvuista voi joku päätellä että jalostuksella ei vielä olla ihmeesti ehditty karjaan vaikuttaa, ja voin vielä lisäksi kertoa että hiehoja on lypsävistä lähes puolet. Eli karja kehittyy, ja todennäköisesti lypsää parin vuoden kuluttua enemmän... toivotaan ainakin.
Eläinliikenteestä sen verran että kun turuilla ja toreilla on liikkunut ja nähnyt molempia valtamerkkejä toimessa, niin haettavia löytyy molemmilta systeemeiltä ajoittain. Itellä ei ole keskimäärin ajettavia lehmiä ollenkaan, vaikka täysin vapaa liikenne, mut hiehoja joutuu opettamaan kolmesta päivästä puoleen vuoteen. Ja lisäksi sitten semmoset tyypit jotka on jotenkin vaivasia tms.. Mielestäni ruokinta ratkaisee hakuongelmat.
Oon vahvasti sitä mieltä että robotilla pitää lypsää´yli 500 tuhatta vuodessa, jos vähääkään viitsii paneutua aiheeseen.

Näillä lannotteiden hinnoilla ei kannata natista siitä että lietteen sijottamiseen maan sisään saa tukea.Se nimittäin nostaa satotasoa sen verran radikaalisti verrattuna hajasijoitukseen tai letkusysteemeihin, jotka on sitä samaa hajasijottamista. Kannattaa tilata välittömästi ne sijotussysteemit ennen kun valmistajat/myyntitykit ennättää korotella hintoja...

Ehkäpä Valiolla olis saumaa euroopassakin tavoitella siivua markkinoista nimenomaan korkealla laadulla. Kampanjoimalla euroopan puhtaimman viljelykulttuurin, siis suomalaisen, erinomaisuuden puolesta. Täällä itketään ja vingutaan joistakin litroista jotka menee viemäriin kun ovat paskaa, mut ei tajuta mikä sauma on kaikenmaailman elintarvike skandaalien kyllästämässä euroopassa korkealla laadulla. Me täällä pohjolassa mennään mukana tuottamaan bulkkia mahdollisimman halavalla vaikka pitäis yrittää pitää mielessä mitkä on meidän vahvuuksia. Tässä meikäläinen näkee myös pienten tilojen eli perheviljelmien elinmahdollisuuden. En ollu ajatellu erilaistaa, vaan pitää kiinni näistä rajoista mitä on, mut markkinoinnissa vois olla kova juttu, kun vois sanoo et suomalaisen keskimääräset solut on 150 ja bakteerit 5, ja tähänhän tiloilla päästään jos halutaan...
Ai niin.. eihän tässä markkinatilanteessa tarvii markkinoida mitään kun kysyntä ylittää tarjonnan. Eikun solurajoja nostamaan nii kyl se jo vähän auttaa...

Virna on hyvä lisä suojaviljassa. Ite oon käyttäny noin 25 kiloo kauran kanssa. Nyt kokeilen ruisvirnaa ohran ja westerin kanssa yksivuotisena seoksena. Kunnon paskapommilla pitäis ainakin satoa tulla. Aikasemmin kokeilin westerillä perustamistakin ja sekin toimi laadullisesti hyvin, sato ei vaan kummoseks muodostunu.

Tää suomalaisen maidontuotannon laatu pitäis terottaa myös kuluttajien kaaliin vähän räväkämmin. Jos kuluttaja tietäis vähän enemmän esim. Viron tuotannon laadusta niin osaisivat arvostaa kotimaista. Luulen et joku sit jossain vaiheessa ois valmis maksamaan enemmänkin vaikka nyt alle 100 tuhannnen solun tai alle 10 bakteerin maidosta. Kun kerran luomunkin tilaus on vaan kasvamassa niin miks ei laatumaidon? 

suomessa pitäis olla jotain 250 sutta tällä hetkellä. alkukesästä reilu 50 paria on saanu perheenlisäystä, määrä sillon lienee kaksinkertanen. Niitähän ei tosiaan saa ammuskella ihan miten sattuu ja jos ei ois tämmöstä lievää kansalaistottelemattomuutta olemassa, niin niiden määtä niemenomaan etelän riistarikkailla tanhuvilla triplaantuu parissa vuodessa. Ja koska ampua ei saa niin ovat jo kolmannessa sukupolvessa kesytettyjä.
No mut kyl luulen niin ettei ihan triplaannu, lisääntyy varmasti.

Maksan tällä hetkellä suomalaiselle työntekijälle noin 1600-1800 egee kuussa. Kaikkine etuineen. Ylitöistä 50 prossaa, samoin pyhistä. Käteen sille jää keskimäärin jotain 1200-1300. Sälli tekee meillä noin 8 kuukautta vuodesta. Joulu- huhtikuu koitetaan pärjäillä omin voimin ja tään väliajan se tekee kunnan lomituksia.
Jokatapauksessa tää meidän työntekijä tienaa paremmin maataloustyöntekjänä meillä kuin kunnassa. Ja haluais tehä ympäri vuoden. Uskoisin että jatkossa yhä suurempi osa kunnollisista kunnan lomittajista vaihtaa yhden tilan rengiksi tai piiaksi kehittyville tiloille, joissa olosuhteet on kunnossa, ja työ mielekästä. Kunnan lomittajien varassa elävien käteen jää ne jotka eivät parempiin maataloustöihin pääse. Eli kunnallisen lomitusen taso laskee.

Tää dgi tekniikka eli paineistettu paska on loistava tekniikka saada paska oikeeseen syvyyteen maassa, jolloin se on optimaalisesti kasvin käytössä. Pelkän viilun leikkaava kiekko on siihen verrattuna näpertelyä, sehän jää päältä auki. Homma perustunee siihen että paine tekee maan sisään noin viiden sentin syvyyteen eräänlaisen taskun, johon valtaosa lietteestä päätyy, ja kaula josta liete sinne taskuun menee, sulkeutuu nopeasti, ja tästä seuraa tietenkin pienehkö hukkaprosentti typen osalta. Aiheesta oli käsittääkseni tehty saksanmaalla tutkimuskin, mut en sitä heti netistä löytäny.. etiskelkää..
Opiskellessani hollanninmaalla näin molempia laitoksia ja kun kyselin urakoitsijoiden ja viljelijöiden mielipiteitä niin kyl ne siellä oli vahvasti paineisen paskan kannalla. Miinusta on sit tietenkin kova hankintakustannus. Jos saisin valita niin dgillä levitettäis meillä.

Mulla on noin tonnin arvonen järjestelmä ollu nyt noin puoli vuotta lämpimässä pihatossa, eli kolme kameraa suunnattuna eri pisteisiin navetassa, W- lanilla makuuhuoneen telkkariin kotimikron kautta, ja kännykässä näkyy kaikki kuvat opera mini ohjelmistolla. Ei tsuumeja eikä mitään muitakaan hienouksia. Toimii kohtuullisen hyvin. Kuvaa voitte käydä kattelemassa netissä Kytosuo.net sivuilla.

Meillä karkeen rehun jakaa lavalin huma kuus kertaa päivässä lehmille. Kioskeja käytössä kaksi lehmäosastossa ja yksi ummessaoleville. Tässä kokoluuokassa, siis vajaa kuuskymmetntä lypsyssä, kymmenen ummessa, toimii vapaalla kierrolla robotin kanssa hyvin, lypsyja 2,6 -2,8 päivässä ja vain opetettavia hiehoja ajetaan. Tään hyvä puoli on helppous, ei tarvii kun kahen paivän välein täyttää täyttöpöytä, muu on hoituu automaattisesti. Ruokintapöytä on 2,5 metrinen, siinä pystyy tarvittaessa pienkuormaajan kans pyörimään, ja on kuitenkin aika optimi humalle. Sekin pystyy muuten hajoomaan.
Jos ois kuitenkin vaikka kaks robottia holsteinkajalla, niin tekisin kiinteen apesekottimen systeemin. Ayillä en vaihtais tätä isommassakaan kokoluokassa.

Emännän hankkimiseen riittää se ropsa. Eläinlääkäriemännän kaks. Ja jos haluut viel kauniin eläinlääkäriemännän, nii kolme ois kohtuu varma kokoluokka(tää menee varmasti kaiken maun alle, mut koittakaa emännät kestää). Koittelehan vakuutella pankinjohtajaakin tästä aiheesta...

Meillä liikkuu raapat noin 40 minuutin välein kumimaton päällä, ovat liikkuneet jo 2 ja puol vuotta ilman probleemeita. Koskaan sitä käytävää ei saa tasan kuivaksi, mut tosiaan se riittävä makaaminen kuivattaa sorkan, varsinkin reilulla turvekuivituksella. Kumi ei oo liukas, kiimat näkyy, elukat liikkuu luonnollisesti, sorkkaa ei tarvia hoitaa yhtään enempää kuin betonilattiallakaan ja sit ainakin meikäläisen laskelmissa kumi oli kolme vuotta sitten edullisempi kuin rakolattia raapoilla. En tiedä nykytilanteesta...
Oon jokatapauksessa varma että se on paras alusta lypsylehmälle.

Muuten kuten edellisillä, mut koittasin saada nuorkajan eri rakennukseen/ulkoistettua koko kasvatuksen. Niin ja paremman(meille) robotin väri näyttää yhäkin olevan punainen.

Olen ymmärtänyt jostain et molemmat robottimerkit käyttää samaa näytteenottolaitetta jonka on suunnitellut hollantilainen harrikkarakentelija lelylle(oon tavannut tään häiskän, mut en muista kuolemaksenikaan jampan nimee). Eli lavali on tään näytteenoton ostanut lelyltä. Korjatkaa jos oon väärässä...