Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ja pyörien päällä mobiilissa muodossa
Paljon hintaa? Ja missäpäin sijaitsevat?
Millä voiman siirrolla tämä 15-12 vaunu mahtaa olla?
Siis se 2 kelainen pystymalli, se perusmalli. kelojen korkeus sama kuin 16-12 joten uskon että on sama kuin siinä. Tarkemmin en osaa sanoa.
Hankala tuota nyt on mistään muusta haukkua kuin konseptista. 1-akselisuus on meistä aika iso rasitus tieverkolle sanoivat mitä tahansa myyjät ja tuo on kyllä ihan muutaman vuoden kokemuksella havaittu. Sitä kannattaa miettiä näitä miltä tahansa valmistajalta ostettaessa. Valtion hiekkateille ei enää rahaa anneta kunnostukseen ja porukan teilläkin on aika hankalassa asemassa alkaa rahaa kinuamaan tieverkon parantamiseen jos kaikki muut ajelee henkilöautoilla:)
Ketju: Sitä varmaan jostain saattais löytääkin(mm certex toimitti ketjut ryssään mallikkaasti) mut en en edelleenkään usko et siinä on mitään hyötyä - ketjuissa on hitsatut laput kolien kiinnitykseen joten jos jostain löydät käypäsen lujan eli karkaistun ketjun -> joudut sitä itse hitsaamaan jolloin ainakin ne lenkit ei ole enää sitä lujaa...
Kolat kannattaa muutenkin pistää hitsillä kiinni jos ja kun ne laput on kuitenkin sitten vaurioituneet/vanhoista kolista osa kiinnityspulteista irrotettaessa katkennut. Asiallisesti hitsatessa ketjun lujuus ei kärsi käytännössä yhtään 
Venyy ne ketjut bergmannissakin. Muistaakseni 3 krt lyhentäny ja ennen kevätsesonkia sais taas lyhentää. Pohjakuljettimen kolien kiinnityspultit on muuten aina auennu ilman kiroilua normi räikällä. Ei taida olla ihan perus 8.8 pultteja...
Mikä vaunu kyseessä? Itellä 3140 ja meinaa olla kanssa tuota venymäongelmaa. On lyhennetty jo jonkin verran muistaakseni 2 kertaa on lyhennetty ja nyt taas säätövarat ihan tapisssa. Onko kellään kokemusta paljonko kestää venyä ennen kuin pamahtaa poikki ja tapahtuu jotain radikaalia. Aikas tyyriit noi ketjut vaan tohon vaunuun...
En ymmärrä mitä ylläripylläri koneita SKÄnnällä oikeen on ku ei niista saa tehoja ja kaiken merkkiset koneet eivät vakionakaan kestä saviseudun melskeessä. Kone on mielestäni huono jollei se kestä tehonnostoa jossain rajoissa. Nii ja meil on kestäny ihan ok Skännänkin paljon parjaamat koneet ruuvauksen jälkeenkin. Ihmeellistä, elämä on.
Vähä ampu mettään oma arvio, mutta luulen sen silti pitävän paikkansa. Itellä siis esa sv 34 kait.
Juu nyt lyö kirveesä kiveen joka tätä äestä epäilee. Ainoa tuon kokoluokan äes, jolla tullaan muutakin kuin pintaliitoa. Tuota ei voi verrata esim potilan 3.4 jos oikeassa äkeessä olen. Tuota esa-tumea meillä käytetään kivikoiden koluamiseen, kun ei ne piikit tajua mennä poikki ollenkaan. Ja piikin malli on ainoa oikea kivikarhun eteen. Piikin luontainen kulma nostaa kaikki kivet pintaan ja siitä ne on hyvä kivikoneella ajaa ylös. Mielestäni jos kunnossa oleva äes on niin on hyvinkin tuon 750 arvonen. Ja eihän siinä jollei nuffeltti jaksa, mutta se tulee suoraan myöntää!
Siis on tuo 2004 ja ihan normi 7 piikkinen. Eli hydraulilaukasulla, onkohan nsh 300 tyypiltään, en ihan varma oo. Ja hinausvarustusta ei oo ja t-kiekkopakkeri on. 1455 natikka on oiva kone tuon eteen, pystyy ylläpitää reilua työsyvyyttä jälen kärsimättä ja menee ihan kohtuudella. 5120 kiskoo sitä, mutta pintaliito ei oo hyvästä jälen ja muokkauksen takia. Ei voi kun suositella jos maat on ojituksen osalta kunnossa ja haluaa aurausta nopeuttaa. Mutta polttoainesäästöä ei varmaan suurta kyntöön tule.
Kverneland... Tönterimalli, sillä ei oikeen tee mitään kestää paalin silppuaminen liian kauan. Voimaa ois se melki 90 raakaa natikan pollea tarjolla ja sen sais käyttää kaikki niin sitten olisin tyytyvainen ja paali halki ihan kohtuu ajassa.
Käyttäjäkokemuksia moisesta kamppeesta?? Itellä on tällähetkellä paalisilppuri, mutta tekis mieli vaihtaa vähän parempaan. Tuommosen sais kohtuu välillä niin sillä kyselen. Kauanko jauhaa paalia silpuks, onko silppu lyhyttä, miten nopeaa olkipaalit menee tän läpi? Kone lähinnä olkipaalien hajotukseen ja jatkossa saattaa tarvita joskus satunnaista säilörehupaalien silputtamista. Ja minkä kokoinen vetokone riittää tuon eteen ja onnisuuko pihaton kuivitus jos joskus sellaista tarvitsee..
Täällä dalbon 3 metrin kone. Todella hyvä värkki jos maa sopivaa muokkaukseen kosteuden ja rakenteen osin. Turvemaille ei ole paras mahdollinen ja juolavehnää ei saa olla, niinkoin ei kunnollaviljellyllä pellolla olekkaan. Eka ajo tulisi tehdä heti puinnin jälkeen ja antaa rikkojen itää ja sitten toinen porautus. Ja voimaa saa olla se 160 niin homma joutuu ja jälki on todella hyvää.
Vielä 90 luvulla tärkeimmät maitomäärää rajoittavat tekijät olivat
1.vesi
2.säilörehun määrä
3.pula kalsiumista
En usko että mikään on todellisuudessa muuttunut 
Tämä on omaa tyhmyyttä jos ei näistä huolehdi. Eli suurtehokupit eteen, säilörehua vapaasti tarjolla ja kalsiumista ei tietookaan
Kai sitäkin on vähä tarkkailtava ja laskettava se myllärin seokseen kohilleen. Mutta kai noilla opeilla jos säilörehu on ees yhtään kunnollista niin se 10 pitäs helposti keskituotokseks pamahtaa.
Kannattaa silloin tuo kutterikuivitus unohtaa. Ainoo mahollinen on tuo turve tai olki ja hyväksi kompostointi. Ja turhaa tuota ''sulamatonta'' tavaraa levittää sinne, enne satsaa kuivikkeeseen vähän lisää ja saa lannotusvaikutukseltaan parempaa kampetta peltoon.
No noi koneet oli eri kaliiperia, oli slacgraftin 190 leikkuupää logmerin 995 liikeratanosturin nokassa, niin nuo nostolaitevipottimet on vähän out. Mutta ite kanssa joutuu kallistuu moiseen kun ei ole muuta vaihtoehtoa..
Ei siitä töihin oo alkuunkaan. Ei täällä hermo kestäny sitä vintturia.. Nyt o sakemanni ja voi olla tyytyväinen. Ja venymätöntä paskakärryn ketjua ei ookkaan. Merkitkää tiedoks Jeantilin seuraavaa kasettia tehessä
