Navettakoneethan ilmeisesti pyörittävät kevyitä ohjelmia, mutta ovatkin sitten päällä jatkuvasti. Mitään pelihirmuja ei sinne varmaankaan työohjelmien takia tarvitse laittaa (jos ei sitten isäntää varten, kuluisi työaikakin rattoisasti).
Vanha kone käy varmaankin navettakäyttöön, kunhan ensin uusit siihen kovalevyn. Kovalevyt eivät kovin kauaan kestä 24/7 käyttöä, joten niiden uusiminen silloin tällöin olisi tietojen turvaamiseksikin tarpeen.
Jos navettakoneelle ei tarvitse nettiyhteyttä, silloin viirusvaaraakaan ei ole. Jos taasen aiot käyttää sillä esim. ammua, niin se vaatii nettiyhteyden. Silloin päivitykset ja viirusturva on syytä laittaa sinnekin, sitä samaa piuhaa/langatontahan nekin hoituvat.

Maasseudullahan on ollut tapana, että tilanpidon lopettavat myyvät pellot lisämaiksi ja jatkavat asumista tilan rakennuksissa eläkeläisinä. Näitä tälläisia tilan entisiä talouskeskuksia muutaman hehtaarin tontilla on kyllä myynnissä noilla oikoteillä ja etuovissa. Mutta sinulle se ei varmaankaan riitä. Nuo hehtaarihallit ovat talousvaikeuksiin joutuneita suurtiloja, jotka on pantu myyntiin velkojien vaatimuksesta. Niissä rakennuskannan osuus tilan arvosta on niin suuri, että niitä ei kannata jättää tyhjän pantiksi myymällä pelkästään pellot ympäriltä.
Sinun ainoa toivo on, että löytyisi joku luopuja, joka arvostaisi omaa elämäntyötään niin paljon, että soisi sille jatkajankin. Saattaa olla, että tuo hevosmiesten tietotoimisto on paras tietolähde. Kunnat ja kylätoimikunnat varmaan mielellään näkisivät myös yritystoiminnan jatkajia kylissään. Voit yrittää ottaa niihin yhteyksiä, sieltä voisi tärpätä.

Ei tuota varmaan kukaan pysty sanomaan. Meillä kerran tuli huomautus liian alhaisesta lukemasta, vaikka ylimääräistä vettä ei taatusti ollut mennyt tippaakaan. Selitys oli siinä, että kioskin kivennäisannostelija oli mennyt muutamia päiviä aikaisemmin epäkuntoon ja maidon kivennäisainepitoisuus sen myötä laskenut. Eli maidon liian alhainen suolapitoisuus aiheutti tuon hälytyksen.

Puulaidat ainakin ovat säilyttäneet tiiviytensä. Maali niissä alkaa jo vähän hilseillä, mutta ovatkin koko kesän ulkosalla (ei mahdu mihinkään varastoon rehulaidat päällä).
Jarrut on ehdoton varuste jo tuon kokoisessa kärrissä. Kannattaa hankkia. Ne ovat etupyörissä. Luistelusta en tiedä, kun ei ole onneksi vielä tarvinnut pahoja hätäjarrutuksia tehdä.

Tuossa oli maaseudussa juttua, että lietteen sijoittaminen tulisi mahdollisesti ympäristötuen piiriin. Mutta vaadittavista laitteista ei ole vielä hajuakaan. Pidättele vielä tuota tilausta, jos havittelet tuota tukea, niin ei tule sen kannalta vikainvestointia.

Minulla on ollut Kiren 13 tn kärry käytössä muistaakseni 4 vuotta. Ajo on ollut kesällä säilörehua ja talvella muutamia viljakuormia naapuripitäjästä. Mitään moitittavaa ei ole tällä ajolla vielä löytynyt. Edellinen suomalainen tekele alkoi porsia jo ensimmäisenä vuonna. Minun kärrini on tehty kokonaan Virossa, navat ovat samoja kuin suomi-kärreissäkin (muistaakseni FAD). Mutta suunnittelu ja valvonta on Kuisman käsissä.
Laidat ovat puusta viljakorkeuteen saakka, säilörehukorotus peltiä. Käsipelillä näiden käsittely vaatii paljon miesvoimia. Itse laitoin laitoihin nostosilmukat, joista voin nostella niitä siltanosturilla. Näin laitojen purkaminen ja kokoaminen käy todella näppärästi. Mahdollisesti etukuormaajaa voisi käyttää myös tähän tarkoitukseen, mutta yhtä kätevähän se ei ole.

Jenkkilästä tilattaessa pitää muistaa, että tavarat on myös tullattava. Se tekee noin 25 % (alv+tulli) tavaran ja rahdin hintaan lisää. Alvin osuuden saa sitten tietysti vähentää. Amerikassa on myös erilainen sähkö (110 V 60 Hz) ja pistorasia, joten laturit eivät todennäköisesti toimi täällä. Kannattaa kysyä, onko heillä myös Eurooppa-mallia myynnissä.

Jos kattilahuone ja suntti on kaukana asunnosta, pitää välille asentaa riittävän paksujohtoinen kaapeli, muuten tulee virhettä. Osta kaapeli sähköliikkeestä, he osaavat laskea tarvittavan paksuuden.
Sisälämpötila-anturi on tietysti asennettava keskeiselle paikalle asunnossa. Jos johonkin huoneeseen tarvitaan erilaista lämpötilaa kuin muissa, on sitä patteria tietysti vähän säädettävä käsin, mutta kun sopiva asetus löytyy, niin sitä ei tarvitse jatkuvasti olla säätämässä (=termostaattiventtiili tarpeeton).

Saako tuohon sinun Oumanniisi myös sisätila-anturin, jolloin se haistelisi myös toteutunutta sisälämpötilaa? Minulla on sellainen systeemi ja lämpötila pysyy idioottivarmasti tasaisena oli sitten pakkanen tai millainen tuuli tahansa. Pattereissa ei ole mitään termostaattiventtiileitä, pelkästään käsisäätöiset, joita ei tarvitse koskaan nykiä.

Hallinnolle menevän puolikkaan käypä arvo on tietysti se, mitä hallinto siitä maksaa. Vapaasti markkinoitavan osan käypä arvo on se, mitä arvelet saadessasi myydessäsi sen. Verottajalle riittänee tuo hallinnon maksama hinta.

Ei siihen sen kummenpaa määritelmää ole. Se on kaupoissa käytetty keskihinta. Jos tila myydään vieraalle, kyllä verottaja uskoo, että siitä ei olisi saanut sen enempää muillekaan myytäessä. Sukulaisten ollessa kyseessä sukulaisuussuhde saattaa vaikuttaa so*****un hintaan, joten silloin verottaja vertaa hintaa tilastoihin paljon herkemmin. Eri asia on sillin, jos kauppahinta on olematon. Silloin se tietysti katsotaan lahjaksi. Mutta esimerkin tapauksessa ei ollut kyse mistään lahjasta, koska hinta oli noinkin korkea. Ei tilat ole mitään apteekkitavaraa, jolle on  tietty hinta olemassa. Aina se on arvio, joka voi heittää puoleen jos toiseen huomattavastikin.

Ainakin kemiralaisen levittämisessä sijoituslannoitus on pintalevityksen vastakohta, ja se tehdään yleensä kylvölannoittimella syvemmälle kuin siemen. Aika hyvä letkulevitin vaaditaan, jos sillä liete aiotaan saada pintaa syvemmälle. Kyllä siihen varmaankin jonkinlaiset vantaat letkun päähän tullaan vaatimaan. Jos aiotte ottaa tämän lisätoimenpiteen, siirtäkää ihmeessä laitehankintoja siihen asti, kunnes laitevaatimukset on selvillä.

Käypä arvo on kaupassa toteutunut hinta. Ei verottaja yleensä epäile lahjanluonteista kauppaa muuten kuin sukulaisten ollessa kyseessä. Eli ventovieraiden välisissä kaupoissa ei mene lahjaveroa. Ei verottaja vaadi mitään tarjouskierroksia käyvän arvon selvittämiseksi.

Ventovieraiden kauppahinta on aina käypä arvo. Sukulaisilta niitä lahjaveroja peritään.

Tuo aloittajan mainitsema laite on ehkä paremman luokan värkki. Näkyy kustantavan Amerikassakin lähes 5000 dollaria.