Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Optimeissa näyttää nyt menevän puurot ja vellit vähän sekaisin. Biologinen optimi saavutetaan, kun panosta lisättäessä ei enää saada lisää tuotosta. Eli se on maksimituotos. Jos panosta lisätään yli tämän, niin tuotos alkaa laskea (ns. myrkkyvaikutus). Se on myös taloudellinen optimi, jos panokset ovat ilmaisia ja niitä on rajattomasti.
Näin ei kuitenkaan monestikaan ole. Tällöin määritellään taloudellinen optimi siten, että lisättäessä panosta vaikka eurolla, saadaan myös lisätuottoa eurolla. Tämän yli ei kannata mennä.
Maidontuotanto on monimutkainen ala. Jokaisen on määriteltävä tuo taloudellinen optimi oman tilansa olosuhteissa. Yleispätevää ohjetta ei voi antaa kukaan. Jollekin taloudellinen optimi voi olla 13 000 litraa, toiselle 2000. Kannattavimman maidontuotannon maissa ollaan lähempänä tuota jälkimmäistä. Kalliin työn, rakennusten ja maan maissa kannattaa käyttää enemmän muita panoksia, tällöin optimaalinen tuotostaso nousee. Tämä pitää huomioida myös karjan jalostuksessa, niin että myös lehmä voi parhaiten tuolla optimaalisella tuotostasolla. Kituva lehmä ei voi koskaan olla optimissaan.
Suomea ja Ruotsia verrattaessa vertailut yleensä tehdään maiden eteläosien välillä. Niissä on vissi ero tukiasioissakin. Mutta pohjoiseen mentäessä erot tasoittuvat. Tukiasioissa Ruotsi menee jopa hiukan edelle.
Eivät ole naapurit tainneet kertoa Petrillekään ihan koko totuutta. Ainoastaan Etelä-Ruotsin tilanteen.
Minusta tilojen kokonaistuet samassa kokoluokassa olivat samaa luokkaa kuin Suomen Lapissa sillä erotuksella, että siinä tilastossa korkein tukivyöhyke alkoi jo Uppsalan korkeudelta.
Tuon
http://www.jordbruksverket.se/download/18.32b12c7f12940112a7c800011160/Rapport+2010_18_Kostnader+och+int%C3%A4kter.pdf
mukaan olet ilmeisesti väärässä? Tuki on meillä merkittävästi korkeampi.
FADN aineistosta tuet maitotiloilla (toiseksi suurin kokoluokka) v. 2008:
Kirjanpitoalue Pohjois-Suomi 77,438 euroa
Kirjanpitoalue Län i norra (Ruotsi) 79,302 euroa
Mä ymmärrän tuon niin että Ruotsin puolella olisi halvempaa. Voin olla väärässäkin. 
Kyllä se näin menee. Jos yleensä ostajaa löytyy, ainakaan pohjoisempana. Ainoa tuki on EU:n kassasta tuleva tilatuki sekä mahdolliset meikäläisiä erityisympäristötukia vastaavat.
Vuosi-pari sitten sikäläisen neuvontajärjestön (Hushållningssällskapet) lehdessä oli Mattias Laitamaan juttu "viljelijänä Ruotsissa, joka myy Suomen puolelle" (hänen perunamarkkinansa ovat 80% täällä Väylän itäpuolella). Antaa per hehtaari noin 600 euroa tasoitusta suomalaisiin viljelijöihin verrattuna...
Petri
Oletko tarkemmin perehtynyt Ruotsin tukijärjestelmään? Katselin muutamia vuosia sitten tukitilannetta maitotilojen osalta. Minusta tilojen kokonaistuet samassa kokoluokassa olivat samaa luokkaa kuin Suomen Lapissa sillä erotuksella, että siinä tilastossa korkein tukivyöhyke alkoi jo Uppsalan korkeudelta.
Peltojen hinnat eivät paljoa voi aleta. Ympäristövaltiot näyttävät siihen suuntaa. Ja myös nämä omat suuret paskanlevittäjät.
Tuosta hintojen alenemisesta (alenemattomuudesta) en ole niinkään varma. Tässä on Väylän länsipuolella hyvää vertailuaineistoa, siellä maanhankinnan kulut ovat ihan toista, vaikkeivat eteläisen Suomen pilvihintoihin verrattuna mahdottomia ole täällä Suomen puolellakaan. Mutta länsipuolella moni 60-80 lehmän tilakin tekee vain nollatulosta koko ajan, investointivaraa ei jää.
Koko korttitalo pysyy pystyssä eurooppalaisen maataloustuen kauhun tasapainon voimalla, joka kylä on ilmeisen pätevää liimaa... Muuten komppaan muita kirjoittajia, jos hyvin menee, niin tuki laskee jatkuvasti vain inflaation verran. Jos huonosti menee, niin laskee reippaammin.
Petri
Ymmärsinkö oikein, että maa on Ruotsin puolella huomattavasti kalliimpaa kuin Suomen puolella vastaavalla korkeudella?
Jos toiminta perustuu ulkopuoliseen työvoimaan, niin sitten vaan! Oman perheen voimin olisi parempi kehitellä nykyistä. Lähde kuitenkin siitä, että työpukusi tulee sitten olemaan puku ja kraka kaulassa. Ei haalari.
Miksi, timotej, haluat nähdä niin suuren eron itsesi ja ulkopuolista työvoimaa käyttävän tilan välillä?
Muussa yritystoiminnassa katsotaan positiiviseksi asiaksi, jos yritys pystyy työllistämään. Miksi se maataloudessa on paha??
Ymmärsit kommenttini täysin päinvastoin kuin oli tarkoitus: On ehdottoman hyvä asia, että yritys, maitotilakin, pystyy työllistämään. Mutta työn määrän työntekijää kohti on pysyttävä lakien rajoissa, maitotiloillakin. Eli työmäärän kasvaessa on otettava lisää työntekijöitä tai ostopalveluita. Laajennusten ei tule perustua selkänahkaan.
Kunnioitan hyvää tulosta normityömäärällä tekeviä yrittäjiä, olivatpa ne millä toimialalla tahansa ja olipa yrityskoko mikä tahansa. Mutta itselleen työsiirtolaa tehneitä yrittäjiä en ymmärrä, olivatpa hekin sitten millä toimialalla ja minkäkokoisessa yrityksessä tahansa. Karu totuus vain maidon alkutuotannon osalta monilla tiloilla kääntyy tuohon jälkimmäiseen.
onko semmosia systeemeitä että stokerilla kattila pidetään esim. 60 asteessa ja maitohuoneen kuuma käyttövesi loppulämmitetään varaajassa? Itsellä on tämmönen systeemi mielessä, ja varaajan kytkis niin että varaajan sähkönsyöttöä ohjaa kello, joka kytkee vastukset päälle silloin ko menee navettaan, eli kun sitä kuumempaa vettä tarvitaan ettei sähköä menisi haaskuun.. Nyt pannua pidetään 75 asteessa, eli luulis siinä menevän energiaa haaskuun, kun pienen kuumavesimäärän takia pitää pitää nipal kuumempana.
Jaa että vastuksia pesuriin? No, sattuu va olemaan senmallin pesuri missä on vain ylläpito vastukset, eli kun pesuvesi kiertää niin silloin saisi halutessaan 6lw edestä vastuksia päälle. Mutta viimeks ko laitoon vastukset päälle ni kärähti sulakkeita. No, sitte kytketään pesurin vastukset pois päältä. Tarkemmin en oo tutkinu että missä on oikosulku, mutta jos sinne tarttis vastuksia ostella niin sillä hinnalla saa monta boileria ikh.lta..
Eip toimi, kattilan kestoikä lyhenee "haalealla" vedellä. Tai sitten mua on kusetettu ja säädän jo ensikesänä lämmöt viiteen,kuuteenkymppiin.
Stokerissa kattilan kestoikää lisää huimasti tasainen lämpö, vaikka asteen tarkkuudella. Samoin palaminen kokoajan hallittua, teho säätyy tarpeen mukaan eikä kitutulta ole. Ellei ole kovin ylimitoitettu stokeri, kuten lähes kaikki kesäisin Aurinkokeräimiä pannuhuoneen katolle,kesälämpöä käyttöveteen?
Kattilan keston kannalta on tärkeää tuo tasainen lämpötila, ei se onko se 60 vai 80 astetta. Paluuvesi mieluiten pienen varaajan kautta kuin suoraan kattilaan.
Mutta kattilan energiatehokkuuden kannalta on edullista pitää se mahdollisimman kuumana. Eli ei kitulämmityksiä hakkeellakaan.
Sitä olen harkinnut, että siirtyisin kesän ajaksi aurinkokeräimeen, jolloin systeemi toimisi tehokkaammin alhaisemmalla lämpötilalla. Tuolloin tankin ja putkiston pesuri joutuisi vähän terästämään veden lämpötilaa. Tämä on kyllä vielä ajatuksen asteella, en ole vielä perehtynyt tarkemmin tekniikkaan ja kustannuksiin. Hakesyöppö tämä kesäinen stokerilämmitys kuitenkin on verrattuna saatuun energiamäärään.
Jos 15 v. navetta on kunnossa, niin miksi pitää jo suunnitella uutta? Nythän se vasta alkaa tuottamaan jotakin, kun poistot on tehty! Eikö olisi parempi kehitellä työtä helpottavia ja vähentäviä menetelmiä nykyisen sisään, sen sijaan että hankkisi lisää työtä ja velkaa laajentamalla? Minusta tuottavuuden noususta pitäisi joku murunen jäädä myös viljelijän vapaa-aikaan. Viljelijälläkin on oikeus elämään!
Nälkää kasvaa syödessä kuten adam puhui tuossa resursseista niin meillä pitäisi saada tuotantoa tehokkaammaksi koska pinta-ala riittäisi kolminkertaistamaan lypsävien määrän. Työvoimaakin olisi sekä konekalustokin on ajantasalla ja pinta-alojen kasvaessa myös tarpeettomat hankinnat ulkoistetaan. Pakkohan tätä hommaa on eteenpäin viedä eikä paikoilleen jäädä polkemaan sehän olisi silloin kehityksen loppu ja rappeutumisen alku 
Jos toiminta perustuu ulkopuoliseen työvoimaan, niin sitten vaan! Oman perheen voimin olisi parempi kehitellä nykyistä. Lähde kuitenkin siitä, että työpukusi tulee sitten olemaan puku ja kraka kaulassa. Ei haalari.
Jos 15 v. navetta on kunnossa, niin miksi pitää jo suunnitella uutta? Nythän se vasta alkaa tuottamaan jotakin, kun poistot on tehty! Eikö olisi parempi kehitellä työtä helpottavia ja vähentäviä menetelmiä nykyisen sisään, sen sijaan että hankkisi lisää työtä ja velkaa laajentamalla? Minusta tuottavuuden noususta pitäisi joku murunen jäädä myös viljelijän vapaa-aikaan. Viljelijälläkin on oikeus elämään!
Ei lehmät tarvitse mitään sähköllä pyöriviä harjakoneita. Riittää, kun asentelet seinille kiinteitä harjoja, joissa voi joissakin olla myös yläpuolinen osa selän harjaamista varten. Tehdastekoisia myyvät ainakin K ja meijerin myymälät. Lehmät tykkäävät itse kyhnytellä nahkaansa. Ja aikaahan niillä on. Tämä on huomattavasti parempi ratkaisu lehmien hyvinvoinnin kannalta ja myös isännän lompsan kannalta.
Taseen puolelta löytyy tilit esim. myyntisaamiset, ostovelat, varastot, kotieläimet jne. Tee ensimmäinen kirjaus näille tileille. Vastakirjauksen tilit löytyy sitten tuloslaskelman puolelta esim. myyntisaamisten muutos, ostovelkojen muutos, varastojen muutokset (yleensä eri tilit osto- ja myyntivarastojen muutoksille), kotieläimistön muutos jne. Eli tässä tehdään ainoastaan korjauserät, ts. ainoastaan koko vuoden muutos ilmoitetaan. Näissä tulee helposti etumerkkivirhe. Tämän voit tarkistaa sitten taseesta, että omaisuuserät täsmäävät inventaarion kanssa. Eli esimerkiksi kotieläimistön määrä on sama taseessa kuin inventaariossa. Jos heittää, niin yleensä debet ja kredit ovat vaihtaneet paikkaa. Tee sitten tarvittavat korjaukset vienteihin.
Taitaa olla ihan valtakunnallinen ilmiö, että lähimmille pelloille menee enemmän lietettä. Tästä oli juttua myös Pellervon mainiossa kuvasarjassa.
"Itte kun ajelen niin on iso työnsäästö ku ajetaan kaikki lähipelloille", röhisee täppäri. 
Epätasaisella paskanajolla saa epätasaista rehua. Isossa eläinmäärässä siitä aiheutuvat ongelmat kertautuvat, mistä seuraa se, ettei ainakaan mulla ole varaa pilata vuoden ruokintaa pikku vilungilla paperisulkeisissa ja pikkusäästöllä kuljetuskustannuksissa.
***Onko se sitten aivan mahdoton ajatus säätää ruokintaa rehuerien mukaan?
Pyöröpaalimiehillä on varmasti jokaisen rehunyytin lähtöosoite tiedossa, joten "säätäminen" lienee kiinni vain viitseliäisyydestä.
Siilomiehillä kyllä koko siilollinen saisi olla mahdollisimman tasalaatuista, sillä ei sieltä kukaan ota selvää, mistä mikin rerutukko on peräisin.
Missä ne pohjoisen suuret tuet lypsykarjatiloilla ovat? Taloustohtorin mukaan tuet yhteensä suurilla maitotiloilla olivat v. 2008 tukialueittain seuraavat:
A 69 300
B 68 300
C1 68 400
C2 70 700
C2P 67 100 ja
C3 89 700
Eli kokonaistuet olivat lähes eurolleen samansuuruiset Oulun pohjoispuolle saakka. Tuota tasaisempaa tukien jakoa ei todellakaan voine vaatia?
Ja sitten tähän pikku juttu lisäyksenä? Peltoalat samasta kyselystä
A 67
B 62
C1 56
C2 65
C2P 53
C3 64
ja myös kotieläintuotot samasta kyselystä
A 168.000
B 134.200
C1 129.700
C2 128.800
C2p 111.000
C3 127.500
Eli tuosta jos 10.000 keskituotos ja 40 c/l hintaa niin tarkoittaa että lehmiä on
A 42
B 34
C1 33
C2 32
C2p 27
C3 32
Mutta että saadakseen samat tuet pitää ab:llä juosta muutama hehtaari ja muutama lehmä kovempaa?
Kyllähän se nyt tiedetään, että pelto yleensä tuottaa enemmän satoa etelässä kuin pohjoisessa, mitattiinpa sitä sitten vaikka kotieläintuotolla hehtaaria kohti. Tukiportailla on tarkoitus tasoittaa tätä eroa. Ensimmäinen merkittävä porras on kuitenkin vasta Oulun yläpuolella. Maitotiloilla se ehkä onkin juuri sopiva paikka.
Koska tuet vyöhykkeillä A-C2P ovat käytännössä samat, ehdotankin että ne myös yhdistetään yhdeksi A vyöhykkeeksi kaikkine karvoineen päivineen. Tukibyrokratia vähenisi ja ainainen kitinä näennäisvyöhykkeiden välillä loppuisi. EU varmaankin suostuisi asiaan ilomielin päinvastoin kuin Vanhasen ehdotukseen laajentaa C:tä alaspäin. Ehkä asialla voisi myös käydä vähän kauppaakin, että A tuet saatasiin sen varjolla myös pysyviksi pohjoisen tapaan.
Missä ne pohjoisen suuret tuet lypsykarjatiloilla ovat? Taloustohtorin mukaan tuet yhteensä suurilla maitotiloilla olivat v. 2008 tukialueittain seuraavat:
A 69 300
B 68 300
C1 68 400
C2 70 700
C2P 67 100 ja
C3 89 700
Eli kokonaistuet olivat lähes eurolleen samansuuruiset Oulun pohjoispuolle saakka. Tuota tasaisempaa tukien jakoa ei todellakaan voine vaatia?
Onkohan keskipoikimakerralla ja keskituotoksella todettu riippuvuussuhdetta noin niinkuin tilastollisesti? Meinaan vaan, että onko niitä mielekästä asettaa vastakkain, kuten ketjun alussa.
Sekä poistetut lehmät että poikineet ensikot nostavat tilastollista keskituotosta. Niillä molemmilla jää ummessaolopäivät tilastoista väliin. Eli tilastollinen keskituotos on suurempi alhaisen keskipoikimakerran karjoissa, vaikka lehmät lypsäisivätkin saman verran.
