Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Nyt kun on tullut vaihtoehto korvamerkkimarkkinoille, olisi kiva tietää, onko pihdeissä minkäänlaista standardia. Eli käyvätkö samat pihdit eri toimittajien merkeille? Merkkitoimittajathan sitä eivät varmasti kerro, koska myyvät samalla myös pihtejä.
Voisiko joku eri merkkejä kokeillut vastata?
Ei pidä ajatella että kaikki kritiikki on kilpailijoiden masinoimaa tai alue työpaikka politiikkaa , itekin olen pitkän linjan Lihakuntalainen. Tässä ollaan ,vaikka tästä lähiteurastamoja on lähtenyt ensin Nurmeksesta,sitten Kajaanista ja Joensuusta , Oon kumminkin pysynyt jäsenenä ,kun onhan A-tuottajissa paljon hyvääkin kursseja pitänyt tuotanto neuvontaa sonnihuutokauppoja ja ainoana teurastamona käyttää vain suomalaista lihaa , ja olen myöskin iloinen että rupesi luomulihakin kelpaamaan.jne.Tietoa on tullut jonkun verran päätöksen syntyyn vaikuttaneista tekijöistäkin. Se on vaan niin että maantieteelle A-tuottajatkaan ei voi mitään Kauhajoelle on vain täältä liian pitkämatka. Ja laskelmissa pitäs myös ottaa huomioon mitä vaikuttaa talouteen jos kolmannes tai neljännes jäsenistä ottaa jalat alleen.
Kyllähän se käytännössä on niin, että Atria luopui 5-tien itäpuolisista tuottajista teurastamopäätöksellään. Ei sieltä ole mitään järkeä lähteä rahtaamaan teuraita länsirannikolle, kun on teurastamo jo vieressä. Saman tempun teki myös LSO Länsi-Suomen tuottajille lopettamalla teurastuttamisen Kauhajoella. Lopputulos varmaankin on ihan tasapainoinen, mutta olisi sen voinut fiksumminkin tehdä.
Pitääs kysyä tuottajilta kuinka monta kymmentä senttiä per kilo ovat valmiita maksamaan eri vaihtoehdoista?
Tässä se asia tuli 
Tuohan se ongelma onkin. Ei ole kerrottu, mitkä faktat ovat päätösten takana. Jos niin olisi tehty, asia olisi läpihuutojuttu myös omistajien osalta. Myös ei-rahalliset arvot olisi syytä tuoda esille (kuljetusmatkat jne.). Ei riitä, että sanotaan pysyttävän lakien sisäpuolella, kun tuottajiltakin vaaditaan enemmän.
Faktat on kerrottu niille joille se kuuluukin kertoa. Ei tässä missään punakaartissa olla. 
Tuon tarkempia laskelmia ei tarvitse kertoa sonnan sanomien toimittajille, mtk politrukeille ynnä muille vouhkaajille. Etenkin jo aikoja sitten lihakunnasta lähteneet tuottajat ovat tässä asiassa vain kilpailijan asialla.
Vai miten heidän motiviit voidaan ymmärtää? Miten he voivat tarvita tehotonta, lähellä olevaa teurastamoa, josta eivät kuitenkaan käytä?
Kuka muuten maksaa sonnan sanomien kaunatoimittajalle palkkiot sonnan heitosta? kk palkan päälle. Eikai noin likaista hommaa peruspalkalla kukaan viitsi tehdä?
Minulle ei ainakaan eri vaihtoehtojen senttimääristä ole kerrottu, vaikka olen Lihakunnan jäsen ja sitä kautta Atrian omistaja. Kaikkea muuta höpinää sieltä kyllä tulee, mutta ei olennaista.
Sanomille ei tosiaan ole tarvetta kertoa, mutta omistajat on eri asia.
Pitääs kysyä tuottajilta kuinka monta kymmentä senttiä per kilo ovat valmiita maksamaan eri vaihtoehdoista?
Tässä se asia tuli
Tuohan se ongelma onkin. Ei ole kerrottu, mitkä faktat ovat päätösten takana. Jos niin olisi tehty, asia olisi läpihuutojuttu myös omistajien osalta. Myös ei-rahalliset arvot olisi syytä tuoda esille (kuljetusmatkat jne.). Ei riitä, että sanotaan pysyttävän lakien sisäpuolella, kun tuottajiltakin vaaditaan enemmän.
Onko tosiaan niin, että vanhat pihdit eivät käy? Ehkä silloin kannattaisi antaa pihdit ensimmäisen merkkierään kaupanpäällisiksi. Näin voisin kokeillakin uuden toimittajan merkkejä.
Ritiläpalkeilla varmaankin piisaa se pari kertaa päivässä kun ajelee raapalla. Pitääkö avokourulla tosiaan ajella parin tunnin välein?
5 ajoa päivässä, vähemmän ei riitä ritiläpalkeillakaan
Ritiläpalkkeja ei tarvitse kolata koskaan, jos ritiläala on mitoitettu oikein.
Ehkä näillä jutuilla pyritään siirtämään laajennusintoiset AB-alueelle. Toki C-alueellakin voi laajentaa, kunhan ensiksi saa kymmenkunta pientilaa lopettamaan.
Tietääkö kukaan, onko Jyväskylässä ylipäätänsä vapaata kapasiteettia rahtiteurastukseen Atrialle, ainakaan merkittävässä määrin? Sehän on tietääkseni ikivanha Karjakunnan teurastamo. Ja Saarioistenkaan oma hankinta tuskin on alamäessä viimeaikojen tapahtumien johdosta.
Timotej!
Kuinka kivat parret lehmillä on? Onko parsimatot vai -pedit?
Alunperin parret eivät olleet ollenkaan kivat. Betonia ja putkea vallan mahottomasti sen ajan tyyliin. Viihtymistä varmaan alunperin edesauttoi se, että parret ovat päät vastakkain kuten ennen parsinavetassa. Eli ei ollut sopeutumisongelmia.
Myöhemmin on laitettu parsimatot. Kraiburgin nappulapohjaiset. Näiden aikana ei lehmiä ole juuri tarvinnut hakea laitumelta. Niissä on ilmeisesti mukavampi loikoilla kuin pellolla. Ne käyvät siellä vain syömässä. Laidun on niiden ainoana karkearehuna normaalikesinä heinäkuun loppupuolelle saakka. Se on pienehköjen karjojen kilpailuetu.
Viime keväänä kyllästyin putkihässäköiden jatkuvaan hitsaamiseen. Hommasin Hollannista nykyaikaiset parrenerottajat. Nyt lehmien ylösnousu on selvästi helpompaa. Muuta muutosta niiden käyttäytymisessä ja puhtaanapysymisessä en ole havainnut.
Lihakunnasta eroamista ei kannata kiirehtiä. Kyllä sillä on nettovarallisuutta maksaa kaikki osuusmaksut kaikile eroaville.
Omasta toiminnastaan sitten päättää Lihakunnan hallintoelimet itsenäisesti. Lihakunta omistaa huomattavan määrän Atrian osakkeita. Niistä se voi aivan hyvin luopua.
Jos Lihakunnalla ei ole enää mitään tarjottavaa jäsenilleen, jäsenet voivat sen aivan hyvin lopettaa. Omaisuus vaan jakoon osuusmaksujen suhteessa. Jaettavaa on paljon enemmän kuin osuusmaksut. Joten eroaminen ei kannata, vaan jäsenten tulee hoitaa omaisuuttaan parhaalla mahdollisella tavalla.
Kauranhoitajan kannattaa muistaa tasausvaraus. Sillä voi siirtää tuloja kahden vuoden päähän. Tuskin monellakaan sen pidempiaikaiseen spekulointiin mahdollisuuksia on.
En tarkoittanut, että sun pitäis 3+3 tehdä, vaan ehkä se 3+0....tai sittenkin 2+2. Silloin olisi se seuraava laajennuskin selvillä: hiehonavetta. Leveys ei taitaisi juuri muuttua tuosta 3+1 -> 2+2....?? Makuasia kaiketi, mutta huomattavasti helpompi modata jatkossa.
Tuohon syöntiparteen: meillä on pari metriä kovaa mattoa ruokintapöydän vieressä eikä raappoja ensinkään. Lantaa on hyvin vähän syöntialueella, vaikka käytävät kolataan vain lypsyaikoina. Pintakiiltokosteus on aina läsnä, mutta näkyvää nestettä ei meidän alamäkinavetassa ole. Sorkkaterveys on joulukuun hoidon perusteella hyvä. Kantasyöpymää on vähän (alle 10%), samoin valkoviivan repeämiä. Suurin ongelma on liikakasvu, hoito on jatkossa tehtävä 5kk välein.
Ajotulehdusta on vaikea välttää, varsinkin jos laidunnat. Äkäisimmät kannat pystyy ehkä välttämään, mutta jo malli pohjanmaan olet varmaan jo omilta laitumilta saanut. Epidemian ehkäisyssä tärkeintä ainakin meillä oli estää sorkka-alueen ihon rikkoutuminen. Kesällä sorkkaväliin kuivuva turve/puru/lanta nirhaa tehokkaasti=sorkat on syytä pitää kosteina. Raappa on kuitenkin pahin sorkkien murjoja ja sen edellä kulkeva paskavalli huolehtii tartunnasta. Tältä taustalta raapalta pyhitetty syöntiparsi kuullostaa hyvältä. Olen siis muuttanut mieltäni tämän asian suhteen
Onkohan missään tehty oikeaa tutkimusta jalkavaivojen ja käytäväleveyden välisestä riippuvuudesta? Aikaisemminhan nimenomaan varoitettiin suunnittelussa liian suuresta rakolattiapinta-alasta!
Meidän pihatto on tehty 1980-luvun lopun normeilla. Ruokintapöytää vasten on käytävää 2,8 m, toinen pitkittäiskäytävä on 2 m ja poikkikäytävä 1,5 m. Jalkavaivoja ei ole ollut ollenkaan. Liikakasvuakaan ei ole ollut kuin muutamalla lehmällä 20 vuoden aikana. Lattioita ei tarvitse kolata, jos navetta on täynnä. Lehmät hoitavat puhdistustyön viraabelihomminaan. Bonuksena on vielä puhtaat lehmät. Sillä käytävillä ei ole rauhallista makaamispaikkaa, joten kaikkien on mentävä parteen makaamaan. Ja siellä ne todella viihtyvät.
Robottipihatoissa lehmät käyttävät tutkimustenkin mukaan huomattavasti enemmän aikaa käytävillä seisoskeluun (=jonottamiseen) kuin lypsyasemapihatoissa. Siellä olisi syytä ehkä tehdä enemmän käytävätilaa robotin läheisyyteen. Muualla riittää kyllä vanhat mitoitukset. Ruokintapöydälle minun mielestäni pitäisi kaikkien sopia yhtä aikaa. Sen pituudessa ei ole syytä säästää. Tämä rauhoittaa tilannetta huomattavasti navetassa eikä loukkaantumisia satu.
Opiskeluaineisto olisi tuolla:
http://www.mtt.fi/mtts/pdf/mtts137.pdfOma mielipiteeni on, että noissakin normeissa olisi punakynälle töitä. Ne on suoraan lainattu Tanskasta, jossa rakennuskustannukset ovat paljon pienemmät kuin täällä.
Jos olemme aloittamassa uutta tuotantoa, niin kaikki laskelmat on perustuttava keskiarvoihin. Omista ei ole apua. Jotkut tekevät parempaa tulosta kuin keskiarvot, mutta puolet sitten vastaavasti huonompaa. Kehottaisin aloittajaa tutustumaan tarkasti esim. Taloustohtorista löytyviin tuloslaskelmiin. Samoin Tilastokeskuksesta löytyvistä taloustilastoista olisi huomattavaa apua todellisen tilanteen hahmottamiseen. Ja kannattaa verrata nimenomaan omiin nykyisiin tuloksiin, että näkee, saako investoinneille ollenkaan katetta. Aloittajalla on hyvä tila hyvällä alueella. Epäilen pahoin, että hän pääsisi pelkällä kasvinviljelyllä parempiin tuloksiin kuin lehmänviljelijänä huomattavasti pienemmillä investoinneilla ja työmäärällä. Toki muutakin pitää silloin viljellä kuin rehuohraa.
Jos aikaisempi kokemus lehmänviljelystä on noinkin kaukaa, pitää kyllä tarkoin harkita, ennenkuin tekee miljoonainvestointeja uudelle alalle. Ja puolen miljoonankin suunnitelmat tahtovat paisua sinne miljoonaan käytännössä. Jos kaikesta huolimatta haluaa lehmiä, olisi ehkä viisainta aloittaa vähän vaatimattomammin, esim. 10-20 lehmästä. Taloustohtorista näkee, että hoitamalla nämäkin kunnolla pääsee parempiin tuloksiin kuin hoitamalla huonosti 60 lehmää. Investointitukiahan tähän ei saa, mutta nehän menevät kuitenkin kaupalle. Ehkä saisit pikkuhiljaa jopa ilman lainoja tuotannon pyörimään tässä laajuudessa. Samalla kaikki riskit minimoituisivat. Voisit tarvittaessa jopa vetää tuotannon hallitusti alas, ilman että talo menee alta.
Maksajahan se aina määrittelee, mihin kohdistetaan. Saaja ottaa tietysti aina tyytyväisenä kaiken vastaan. Sitä vaan ihmettelen, kuinka kauan varsinaiset maksajat, eli EU:n veronmaksajat, jaksavat sietää tätä ylenpalttista kaupan ja teollisuuden tukemista. Se on kyllä hyvin naamioitu köyhien maajussien tukemiseksi, ja saatu sillä verukkeella aina valtuutus vaaleissa. Ehkä lopulta tuossa aloittajan mainitsemassa tapauksessa tuki kohdistuu parhaiten sille, jolle maksaja sen tarkoittaa. Ei mene ainakaan kaupalle.
