Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 50 51 [52] 53 54 ... 66

Viestit - timotej

Keskiviikon MaasTullissa (25.1.) oli mielenkiintoinen juttu Saksasta, jossa viljelijäliitto vaatii tiukempaa kontrollia hajarakentamiseen. Googlailin vähän
http://www.bauernverband.de/?redid=464019
ja totta on: Sikäläinen MTK on kovasanaisesti vaatinut liittopäiviltä tiukempaa lainsäädäntöä, millä estetään peltomaiden joutuminen rakennuskäyttöön. Onpa käynnissä vielä vanhanaikainen addressin eli nimilistan keruu, joka on tarkoitus luovuttaa liittopäiville.

Lohdullista, että edes jossain viljelijöiden etujärjestö on aidosti huolestunut elinkeinon tulevaisuudesta eikä meikäläiseen tapaan pyri maksimoimaan peltomaan hintaa.

Petri
Suomessa peltoja pilataan nimenomaan taajamien lähettyvillä. Kyllä oikeilla haja-asutusaluieilla rakennetaan edelleen metsä- ja vanhoille kaskimaille. Ei sellainen nosta pellon hintaa.
Asiattomat eläintenpitäjät pitää saada kuriin ja noissa sikalavideoissakin oli sanomista, mutta se ei ole rivikansalaisen tehtävä ja oikeus kulkea niitä etsimässä. Tarkastuseläinlääkärit on sitä varten!
Ja nehän toimii kuten toimii.
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2012/01/tutkija_epakohtiin_teurastamoissa_ei_puututa_riittavasti_3208115.html
Tämä kalkkuna-asia on tyypillinen asia, joka pitäisi päättää koko EU:n tasolla. Ylikireät säänökset lopettavat tälläisen pienen tuotanoalan. Jos EU:lla ei vielä ole direktiiviä, niin tehköön Koskinen aloitteen. On niitä tyhmempiäkin direktiivejä olemassa.
Käväisin syksyllä Amerikassa vanhoilla suomalaisalueilla Pohjois-Wisconsinissa ja -Michiganissa. Minusta näytti siltä, että siellä taajamissa ei ollut juurikaan asutusta, pelkästään liiketoimintaa. Asutus oli sitten pitkin kyliä metsän siimeksessä ja rannoilla. Pelloille ei ihme kyllä ollut rakennettu, vaikka ne olivat hyvin vähäisellä käytöllä nykyään.
Historiankirjoista voidaan lukea, että noiden alueiden asutusrakenne on tuontitavaraa Suomesta ja Ruotsista.
Näin se sata vuotta sitten olikin, mutta sen jälkeen kehitys on täällä mennyt toiseen suuntaan. Täällä on tehty mökkikyliä taajamien lähipelloille, siellä on jatkettu perinteistä hajarakentamista.
... mikä tarkoittaa sitä että maalla aina väki vähenee ja sitämyöden paikalliskoulut ja palvelut lakkaa.
Tekisi mieli sanoa ilkeästi... mutta koetetaan sievästi: selviin kyliin ja muihin jo ihmisasutuksen piirissä oleviin paikkoihin rakentaminen on mielestäni OK, kunhan ei lähdetä pellolle rakentamaan. Suurin ongelma on kyllä siinä, että rakennetaan sinnetännemissävaansattuu perittyä maata olemaan, ilman sidosta vanhaan asutukseen ja olemassaoleviin palveluihin. Kunnissa on yleiskaavat, joiden avulla pitäisi tätä hajarakentamistakin ohjata voimakkaasti tukemaan olemassaolevaa asutusta, ei luomaan uutta sinnetänne pelloille metsien keskelle.

Tuo emo-heikin linja ajama linja näkyy suomalaisella maaseudulla jo nyt oikein hyvin: kaikkien kaupunkien ympärillä on pusikkovyöhyke, kun odotetaan sitä ansiotonta arvonnousua tonttimaaksi: vähänkään pidemmällä tähtäimellä kenenkään ei kannata enää niitä maita viljellä. Ostaminen maatalouskäyttöön tonttimaan hinnalla on ihan pois laskuista ja useimmiten  myös vuokraus ei onnistu järkevän mittaisilla sopimuksilla, kun pidetään myyntivalmiutta yllä. Itse asun 16 km pikkukaupungin keskustasta ja sama ilmiö näkyy jo täällä: "viljele vaan, mutta ei me mitään kirjallisia vuokrasopimuksia ruveta tekemään". Koeta siinä sitten motivoida iteäsi ojitukseen ym. perusparannuksiin, jotta harmaafergua isommilla vehkeillä pystyisi pellolla liikkumaan. Ja paju valtaa alaa.

Heinämäki kiteytti aika paljon mitä ajattelen. Aika monen mielestä tuollainenkin on jo sosialismia. Jos niin on, olen kyllä sosialisti ihan ylpeästi.

Petri
Käväisin syksyllä Amerikassa vanhoilla suomalaisalueilla Pohjois-Wisconsinissa ja -Michiganissa. Minusta näytti siltä, että siellä taajamissa ei ollut juurikaan asutusta, pelkästään liiketoimintaa. Asutus oli sitten pitkin kyliä metsän siimeksessä ja rannoilla. Pelloille ei ihme kyllä ollut rakennettu, vaikka ne olivat hyvin vähäisellä käytöllä nykyään.
Chigacossa huomasin erittäin rasvapitoista Oltermannia olevan tarjolla paikallisessa ruokakaupassa. Eikä ollut millään bulkkiosastolla,  vaan erikoisherkkujen osastolla.
Tässä on ehkä osittain haukuttu väärää puuta. Meidän suomalaiset varaosakauppiaat näet näkyvät laskuttavan aivan ikiomalla hinnastollaan kuljetuksen. Se on moninkertainen jopa Itellan kuluttajahinnastoon verrattuna. Kauppiaat tekevät moninkertaista katetta myös toimituksesta, sillä eiväthän he maksa edes lähellekään tuota kuluttajahinnastoa Itellalle.
Ulkomaan palautuksissa kannattaa aina kysyä toimittajan suosittelemaa kuljetustapaa. Heillä on yleensä edulliset sopimusrahdit valmiiksi tingittynä.
No olipas kovaa ropagandaa voin viennistä venäjälle! "Valio osaa innovoida" kirnuta voita! Pikkufirmojen elintila tuntuu olevan bulkkituotteiden valmistus...,
Oletko käynyt Vennään marketissa katsomassa Valion tuotevalikoimaa?
Varmaankin Arla joutuu sitten siirtämään kaikki paukut Suomeen.
Lypsyasemailmasto ei varmaankaan ole parasta elektroniikalle. Kannattaakin harkita, mitä sinne asentaa. Kalusto itse varmaankin kestää lähes ikuisesti.
Kalusteista kannattaa pyytää tarjouksia myös Euroopasta. Minulla on hyviä kokemuksia tuosta firmasta; http://www.spinder.nl/
Rahdin osuutta saa pienennettyä siten, että jättää pitkän suoran putkitavaran pois ja hankkii ne Suomesta joltakin konepajalta. Näin kalusteet saa kuljetettua kuormalavoilla, mikä helpottaa työtä terminaaleissa. Rahtitarjousta kannattaa pyytää myös suomalaiselta kuljetusliikkeeltä.
Myös eräällä ruotsalaisella konepajalla on myyjä Suomessa, en vaan nyt enää muista nimeä. EU-alueelta ostettaessa on se etu, että ei tarvitse maksaa ALV:ia, mikä helpottaa maksuvalmiutta rakennusvaiheessa.
Kasvintuotanto / Vs: Luomu: järkee vai ei?
: 03.12.11 - klo:16:55
Matti on ehkä enemmän huolissaan ruuan riittävyydestä noin maailmanlaajuisesti, mitä ainakaan Suomen tuetun luomutuotannon tehokkuus ei takaa. Luomualan lisäämisen sijasta pitäisi keskittyä nostamaan sen tehokkuutta, jotta luomutuotteiden saanto kuluttajille vastaisi paremmin siihen uhrattuja resursseja.
Tavalliselle viljelijälle yrittäjänä tietysti ekonomia on tärkein kriteeri. Sitä tuotetaan, mikä antaa parhaan tuloksen. Oli se vaikka luomunäennäisviljely, jos se on veronmaksajien tahto. Maailman nälkäongelma on muiden huoli.
Juridiselta kannalta kaikki, joilla on Y-tunnus, ovat yrittäjiä.
Yrittäjien sisällä on sitten monenlaista menijää, vertaa nyt vaikka Nokiaa ja pakkoyrittäjänä toimivaa hotellin siivoojaa. Kyllä maanviljelijätkin sinne joukkoon mahtuvat.
Vuoden yrittäjä on sitten yhden järjestön oma tunnustuspalkinto, joka tietysti annetaan vain ko. järjestön jäsenelle. Kyllä noita palkintoja on tullut maanviljelijöillekin, jotka ovat liittyneen tähän järjestöön.
Olisiko ritilöiden puhtaudella merkitystä asiassa? Alkuaanhan ritilät suunniteltiin siten, että lehmät ehtivät polkea sonnan läpi ja ritilä on puhdas. Nyt tehdään hehtaarihalleja ja sonta jää ritilälle. Ritilöiden puhdistamiseksi sitten laitetaan raappoja ja puuhapetejä, jotka vain levittävät kasat koko lattian leveydelle. Eli oikeastaan pahentavat asiaa.
Pystyykö tällä kompassilla tekemään myös vanhanaikaisen perusruokintasuunnitelman sisäruokintakaudelle? Siis sellaisen joka ottaa huomioon myös käytettävissä olevat rehut.
Sivuja: 1 ... 50 51 [52] 53 54 ... 66