Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 50 51 [52] 53 54

Viestit - timotej

Väkirehupuoli vedettiin jo loppuun halvan rehun aikaan, ainakin mikäli lehmiä vielä märehtijöiksi halutaan sanoa.
Parasta lääkettä maitopulaan olisi tuottajien innostaminen jatkamaan. Ja siihen tarvitaan jo huomattavia korotuksia. Muutamien senttien viilaus ei auta, jos päätökset on jo tehty. Laajentaneiden kannattaa käyttää mahdollinen pelivara oman hyvinvointinsa kasvattamiseen eli ulkoistaa töitä tai palkata lisätyövoimaa. Se kyllä sitten nostaa tuotoksiakin. Ainoastaan näin voidaan turvata maidon saanti tulevaisuudessakin.
Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: eMerkit
: 21.02.08 - klo:14:29
Emerkit saisi maksaa se, joka niistä eniten hyötyy. Välitysvasikoiden osalta se on joku muu kuin vasikan syntymätila.
Lypsylehmillä tosiaan pitäisi olla varajärjestelmä pudonneita merkkejä varten (kaulapannat?).
Tuollaiset kukkaset ovat sääntö näissä vapaaehtoisissa tukiasioissa. Ilmeisesti niitä laitetaan, jotta tuet eivät tulisi liian suosituiksi ja siten vaatisi myös rahoitusta. Tukijärjestelmien tarkoitus näyttää olevan työllistää byrokratiaa, ei sen toimintatavan suosiminen, jota varten niitä sanotaan tehtävän.
Maidontuotanto ja lihanaudat / Vs: eMerkit
: 21.02.08 - klo:10:21
Paljonko enemmän nämä e-merkit kustantaa kuin tavalliset merkit? Toimivatko vanhat kioskit näillä merkeillä niin, että kaulapantoja ei tarvitsisi? Välitykseen meneviin niitä on ainakin turha laittaa, mikäli niiden lisäkustannuksia ei korvata vasikkaa myytäessä.
Pääsääntöhän niissä tulonjakokysymyksissä on, että tasan. Rasti vaan siihen ruutuun, jos niin on tarkoitus. Muussa tapauksessa pitää räknäillä niitä prosentteja: pääomatuloista omistussuhteita, ansiotuloista työn määrää ja hintaa. Kyllä sänkykamarin puolella on suurin asiantuntemus näissä asioissa.
Normaalissa yritystoiminnassa kaikki yrityksen kulut lisätään hintoihin. Eli kuluttaja ne yrittäjien perintöverotkin viime kädessä maksaa.
Tuo verottajan edustaja painotti lisäksi, että maatalouden liiketoiminnan luonteen on oltava sellaista, että siihen todella on perusteltua hankkia henkilöauto, pelkkä % ei riitä. Tulkitsisin tuon kyllä niin, että jos maatalouden ajoja on hyvin vähän, ei autoa missään tapauksessa tulla lukemaan maatalouskalustoon, vaikka yksityisajoja olisi vieläkin vähemmän.
Kysäisin kerran asiaa oikein verottajalta. He eivät tuntuneet ollenkaan innostuneelta siirtämään henkilöautoa maatalouskalustoon. Eli voit varmaankin halutessasi jatkaa entistä käytäntöä, vaikka maatalousajoja olisikin vähän yli puolet kokonaismäärästä. Ei siitä kyllä itselesikään mitään etua olisi: alveja et voi missään tapauksessa vähentää (edes maatalouden osalta), yksityistalouden korjaukset on tehtävä ajojen suhteessa ja hirvittävä työ laskea sitä varten autosta aiheutuneet kustannukset joka vuosi. Luettakoon siis maatalouskalustoon vain siinä tapauksessa, että yksityiskäyttöä ei ole ollenkaan.
Voisit tarjoutua maksamaan yhtiövastikkeen (mikäli kysessä on ASoy), ja mahdollisesti sähkölaskusta osan. Omakotitalossa vastaavasti lämmitys-, sähkö-, vesi- yms. maksuja. Yhteensä vuodessa tuossa verottajan yhtenäistämisohjeessa mainitun määrän, se on syytingin virallinen arvo vuodessa.  Rahaa ei ilmeisesti kannata antaa (menee verolle), vaan hoidat syytinkiläisten laskuja tuon määrän edestä.
Oli ongelma aikoinaan. Sen jälkeen lyhensin tunnustuskautta ja pienensin myös väkirehumäärää. Se hidastaa varmaan herumista ja ehkä myös pienentää huippua, mutta kaikki, mitä lypsän, menee myös tankkiin.
Syytinki on osa tilan kauppahintaa eikä siten ole sen kummemmin verotettavaa tuloa kuin verotuksessa vähennyskelpoista menoakaan. Nuo vuotuisarvot koskevat ainoastaan varallisuutta eli ne kerrottuna syytinkiläisen iästä määraytyvällä kertoimella saadaan velan määrä tilan nettovarallisuutta laskettaessa.
Mitä alkuperäiseen kysymykseen tulee, niin kaikki riippuu siitä, mitä kauppakirjassa lukee. Lukekaa tarkemmin ja vieläkin tarkemmin sekä lisäksi rivien välitkin. Niin se tarkoitus selviää. Parempi kuitenkin sopia kahden kesken kuin leivättömän pöydän ääressä, se se vasta kalliiksi tulee.
Vuokralaisella on tietysti vuokrasopimuksen mukanaan tuomat oikeudet, jotka sitovat uuttakin omistajaa niin kauan kuin sopimus on voimassa. Voihan olla, että siinä on so***** myös salaojituksesta, jollion menetellään sen sopimuksen mukaisesti. Vuokrasopimus on muuten pätevä myös suullisesti tehtynä. Tosin tukia varten kyllä tarvitaan myös kirjallinen dokumentti. Sinun on tiedettävä kaikki, mitä isäsi on sopinut sekä kirjallisesti että suullisesti. Vasta sitten kannattaa aloittaa neuvottelut sopimuksen muuttamisesta.
Maakauppa on sitova vasta julkisen kaupanvahvistajan vahvistettua muotomääräykset täyttävän kauppakirjan. Olet aika vahvoilla, jos tarjoat reilusti korvausta salaojittajalle tehdystä työstä, sillä hänellä ei ole mitää oikeuksia peltoon (eli häviäisi varmasti kaikki riidat oikeudessa).
Älä ihmeessä suosu tuollaisiin ehtoihin eli perinnöttömäksi jättämiseen. Jos tuo vielä merkitään kauppakirjaankin ei sinulla ole oikeutta vaatia edes lakiosuuksia. Jos kerran maksat tilasta käyvän arvon, pitää sinulla toki olla samanlainen oikeus perintöön vanhempiesi jälkeen kuin muillakin sisaruksilla. Jos tuo on sisarustesi ehtona kaupan hyväksymiselle, suosittelisin unohtamaan koko jutun. Sinulla on paremmat mahdollisuudet lunastaa tila vasta vanhempiesi kuoltua, silloin sinua ei voida syrjiä noin räikeästi.
Weijo, minne olet sijoittanut tuon mittarisi anturin? Tuollahan näkyi olevan monenlaista mittaria tarjolla. Käytännön hyötyä saattaisi olla laitteesta, joka myös hälyttäisi lämpötilan noustessa liikaa. Kuinkahan pitkään byrokraatit vaativat noiden tankin seurantatietojen säilyttämistä? Riittäisiköhän, jos esim. tuollaisen laitteen muistiin mahtuisi parin viikon tiedot taaksepäin, niin ei tarvitsisi kuittipinoja varastoida?
Sivuja: 1 ... 50 51 [52] 53 54