Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Hintaa liikaa.
http://yritys.taloussanomat.fi/y/milkhill-oy-ab/pedersore/1916178-7/
Puolitoista - 2 miljoonaa saisi maksaa, että olisi järkeä pyörittää.
Miten olet laskenut? Jos tuo Taloussanomien tulostieto pitää paikkansa, niin eihän tuosta voi maksaa kuin korkeintaan 10.000 euroa. Ja olisi sittenkin riskisijoitus. Helunan arvio on paljon realistisempi.
Nämä yhtiömuotoiset navetat ostavat usein hiehot ja rehut osakkailtaan... hinnalla jolla tulos siirretään osakkaille.
Tuo on järkevää vain, jos tulos voidaan siirtää noin veroparatiisiin. Jos osakkaaat ovat suomalaisen henkilöverotuksen alaisia, niin koko konsernin tulos kannattaa näyttää yhtiössä, maksaa pieni yhteisövero ja tulouttaa voitto osakkaille verovapaasti listaamattoman yhtiön osinkoina.
Vähän tuntuu kuitenkin siltä, että yhtiö ei ole oikein myyntikunnossa. Ehkä navetta vosi mennä jollekin naapurille, jolla olisi riittävä peltoala ennestään ja investointitarvetta navettaan. Hinta olisi silloin korkeintaan rakennuskustannus ikäkorjattuna vähennettynä avustuksilla ja mahdollisilla organisointikulujen pääoma-arvolla, joita järjestelystä aiheutuu. Jos kysyntää on vähän, niin hinta laskee vielä huomattavasti tuosta teoreettisesta maksimista.
Hintaa liikaa.
http://yritys.taloussanomat.fi/y/milkhill-oy-ab/pedersore/1916178-7/
Puolitoista - 2 miljoonaa saisi maksaa, että olisi järkeä pyörittää.
Miten olet laskenut? Jos tuo Taloussanomien tulostieto pitää paikkansa, niin eihän tuosta voi maksaa kuin korkeintaan 10.000 euroa. Ja olisi sittenkin riskisijoitus. Helunan arvio on paljon realistisempi.
Juu, lakia tietysti aina noudatetaan. Laki vain ei ole Jumalan sanaa, vaan sitä voidaan aina tarvittaessa muuttaa, kun saadaan parempaa tietoa. Näin on nyt käynyt tämän lietelannan levitysajankohdan kanssa. Otin asian esille nimenomaan sen takia, jotta lakikin saataisiin tukemaan hyviä käytäntöjä, eikä se pakottaisi lain tavoitteiden kannalta vääriin käytäntöihin.
Lannan ravinteiden hyväksikäytön ja siten myös ympäristönkin kannalta lanta olisi parasta levittää ennen kasvukauden alkua. Eli mullata se juuri ennen pakkasia riitteiseen maahan tai keväällä roudan päälle pinnan sulettua ja kuivuttua. Eli sinä aikana, jolloin se on nitraattidirektiivin mukaan kiellettyä. Ehkä direktiivin tekijät ovat huolestuneita Itämeren ravinteiden riittävyydestä sinilevien kasvuun, kun ovat näin viisaasti huolehtineet niiden saatavuudesta.
Käytännössä tietysti lietettä mullataan paljon juuri juhannuksen jälkeen normaalikesän kuivimpana kautena, mutta silloin osa siitä joutuu pakosta osa Itämereen syksyn kuluessa, koska kasvit eivät ehdi käyttää sitä kaikkea kasvukauden aikana.
Nyt menee kyllä KarjaKompassin käyttö vähän yli hiusrajan, onkohan tuohon liitettävä joitain muita ohjelmia, kuten Wisua tai Wakkaa, että toimii kunnolla..? o.O
Jotenkin ei meinaa yhtään aueta koko ohjelma ja sillä pitäis nyt ruokintasuunnitelma tehdä..
Eipä näytä olevan ohjelman tekijöitä kuulolla. Minusta se ei tarvitse visuja tai muita, mutta maitotilaneuvoja halusi tietää yhden päivän ruokinnan tarkasti ja sen päivän tankki- ja muun maidon analyysitietoineen. Ehkä ohjelma on niin viisas, että se osaa kopsata isäntäväen hyvän ruokinnan suoraan "suunnitelmaksi"?
Tyhmä kysymys: Mikä ihmeaine tämä Optigen ?? on?
Meillä on ollut 3 vuotta Hotpointin Ariston päältätäytettävä pesukone. Maksoi aikoinaan Gigantista n. 250 euroa. Nyt vastaava näkyy olevan 399. Rätit on pesty puolen tunnin pikaohjelmalla 60 asteessa. Kuumaan veteen meilläkin on tämä kones liitetty, ei ole ollut vielä mitään ongelmia. Aikaisemin oli käytössä muovisia pikkupyykkäreitä. Hyvin nekin asiansa ajoivat, mutta kestoikä oli 1-2 vuotta.
Suomessa laki on se mikä on, ja se siitä.
Mutta onko se meidän etujemme mukainen, on kokonaan toinen asia. Tätä voi kuitenkin muuttaa vain eduskunta, joten kansanedustajaan yhteys. Katselin alkuvuonna ohjeita tämän uuden testin valmistajan sivuiltakin. Siellä testiä nimenomaan mainostettiin sillä, että testillä saa säästöjä, kun puhtaaksi todetun maidon saa panna jo varoaikana tankkiin. Eli meillä on kilpailijamaitamme kireämmät säännöt tässäkin asiassa.
Nytpä sitten tutustuttiin palveluun maitotilaneuvojan opastuksella. Se tosiaan huomioi varastomäärät, mikä on selvä parannus entiseen suunnitteluohjelmaan. Mutta pitkä miinus tulee siitä, että se laskee vain yhden reseptin, jota sitten lisätään tai vähennetään tuotoksen mukaan. Tämä sopii kyllä aperuokintaan ja muillekin, jos ajatellaan täydennysrehujen olevan ilmaisia tai hyvin edullisisia. Sen sijaan tiloille, joiden talous perustuu kustannusten minimointiin ja kotoisten rehujen hyväksikäytön maksimointiin, tämä laskelma on aivan liian suurpiirteinen. Taidanpa pysyä entisessä taulukkolaskentasovelluksessani, jolla pystyn periaatteessa laskemaan vaikka jokaiselle lehmälle oman reseptin.
Tämä olisi todella imartelevaa, jos kilpailuvirasto toimi aivan omasta aloitteestaan. Sikayrittäjät ry olisi metsäjättejä ja asfalttifirmojakin merkittävämpi yhteisö.
Mutta eiköhän kuitenkin liene kantelu takana. Omat koirat purivat?
Kyllähän noi jutut tiedetään, mutta kun eletään vapaassa markkinataloudessa eikä rajasuojaa ole, niin realistisia keinoja tilanteen muuttamiseksi ei ole, on poljettava kovempaa tai lopetettava.
Viljelijällä ei ole, mutta tämä talousjärjestelmä ei ole Jumalan asettama. Viimeistään nälkä opettaa, kun lopettajia on riittävästi.
Minäkin ihmettelen, miksi lypsykoneessa pitää olla moisia aikarajoja. Eikö riitä, että lypsy käynnistyy nappia painamalla ja samaten pesu? Näin ainakin minulla Westfaliassa tapahtuu. Saan juoda ihan rauhassa aamukahvit lypsyurakan päätteeksi.
Ehkä unohtui. Olen kotoisin lounaissuomalaisilta savilta ja vaikka pienenä sieltä lähdin, niin useasti on tullut käytyä. Se on nurmiviljelyn kannalta huonoimpia alueita, raskas savi ja vähän sadantaa.... 
Se viimenen lause kyllä sisälsi sen, että täällä suotuisalla beellä, jos peltoala on pienempi kuin lehmämäärä, niin verotettavaa ei jää yhtään, ainakaan verokalenteri tutkielman perusteella 
Tukipolitiikka vielä vahvistaa tätä tosiasiaa. Etelässä tuet painottuvat enemmän peltoalaan kuin pohjoisessa.
Eikös laiduntaminen ole märehtijöiden ruokintamuoto? Jos maassa ei ole syömistä, niin ei kai eläinten ulkona pitoa voine laiduntamiseksi kutsua. Keski-Suomessa ehkä päästään laiduntamaan, siis syöttämään laidunruohoa noin kuukauden kuluttua.
Onkohan tämä maidon tilatestaus pelkästään suomalainen innovaatio? Huomattavasti kireämpi antibiottilinjahan on jo ollut tiedossa aikaisemminkin. Muuallahan meijerit lantraavat antibioottivahinkomaidotkin kulutusmaidoksi. Ilmeisesti MRIN-arvot pitää muualla saavuttaa vasta meijeristä pois lähtevissä tuotteissa, kun taas meillä jokaisen lehmän pitää täyttää ne.
Antibioottivapaus tietysti aiheuttaa kustannuksia maitosektorille ja siten heikentää meidän kilpailukykyä vapailla markkinoilla. Mutta kuluttajan kannalta se on vain positiivinen asia, josta pitäisi olla valmiita myös maksamaan. Vähintä mitä voisi vaatia maitosekstorilta olisi, että se sertifioisi myös tämän antibioottivapauden ja keräisi sitten muutamia senttejä enemmän litralta naapureiden lantrinkimaitoihin verrattuna.
