Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Lomituskorvauksessa sama ongelma. Maksetaan vain alv. Olis kiva jos Wakka antaisi kunnon ohjeet tähän.
Mä olen siis juuri lomituskorvauksen kanssa menetellyt yllä kirjoittamallani tavalla. Ja ohjeet tähän löytyi jostakin mtech sivuilta..
Tällaisissa tapauksissa kannattaa aina kysyä ohjelman toimittajan neuvoa. Minä käytän kahdenkertaista ohjelmaa, joten tuo ei toimisi ollenkaan tässä: ei menisi tapahtuma tasan. Maatalouden osalta tosiaan on kyse yleensä hyvin pienistä summista. Suurempia summia on tullut eteen metsätalouden puolella.
Tuli ehkä vielä vähän epäselvästi tuo ohjeeni. Siis kassatilille se, mitä maksat. Jako sitten neuvonta-, tuki- ja alv-tileille.
Turhien uusien ketjujen avaamista välttäen kysynkin tästä ketjusta jos jollakulla olisi kokemuksen tuomaa tietoa kuinka Suonentiedon maatalousneuvoksessa kirjataan esim. nasevakäynistä laskutettu pelkkä ALV?
Ei tuntunut löytyvän oikeaa kirjaustiliä, vai onko siihen joku vippaskonsti?
Kirjaa koko lasku kassatilille bruttomääräisenä. Neuvonnan hinta jollekin neuvontatilille, saatu tuki jollekin tukitilille ja alv alv-saamiset tilille. Näin se menee oikein ainakin kahdenkertaisessa kirjanpidossa, mutta tuo Suonentieto ei ole tuttu.
Wakassa olen tehnyt niin, jossakin oli ohjeetkin, että eka koko summa sisältäen alvin kirjataan halutulle tilille ja sitten oikaisuna "vähennetään" sama summa ilman alvia samalta tililtä. Tällöin alvi tulee laskentaan mutta summat ei..
Ylläoleva tapa on varmaankin se oikeampi ja pakollinen kahdenkertaisessa kirjanpidossa.
Lopputulos tulee oikein tälläkin tapaa. Verottaja kuitenkin saa vertailutiedot tuista ja tuet eivät näin tehdessä näy oikein. Saattaa siis tulla kysely verottajalta ainakin isommista summista. Veronkorotusta ei tule, jos selittää verottajan kyselyyn asian oikean laidan.
Turhien uusien ketjujen avaamista välttäen kysynkin tästä ketjusta jos jollakulla olisi kokemuksen tuomaa tietoa kuinka Suonentiedon maatalousneuvoksessa kirjataan esim. nasevakäynistä laskutettu pelkkä ALV?
Ei tuntunut löytyvän oikeaa kirjaustiliä, vai onko siihen joku vippaskonsti?
Kirjaa koko lasku kassatilille bruttomääräisenä. Neuvonnan hinta jollekin neuvontatilille, saatu tuki jollekin tukitilille ja alv alv-saamiset tilille. Näin se menee oikein ainakin kahdenkertaisessa kirjanpidossa, mutta tuo Suonentieto ei ole tuttu.
GEA (os. Westfalia) taitaa olla aika lailla uusi tulokas Suomen robottimarkkinoilla. Muualla maailmassa sitä on ollut käytössä jo kauan. Lypsykoneet ja lypsyasemat olivat kyllä saksalaista laatutyötä.
Westfalia kehitti aikoinaan Leonardoa. Keski-euroopan lisäksi ruotsiin ehdittiin kai yksi myydä ja sitten homma lopetettiin yhtäkkiä. Muutama vuosi sitten Gea aloitti uudelleen robotin kanssa. Karjasuomesssa myyty muutaman vuoden ja nyt alettu myymään tänne eteläänkin.
Näin Norjassa maatalousnäyttelyssä Westfalian robotin. Se oli kuin 2-paikkainen lypsyasema, jossa sama robotti hoiteli kahta lehmää. Aikaa on varmaankin noin 8 vuotta.
GEA (os. Westfalia) taitaa olla aika lailla uusi tulokas Suomen robottimarkkinoilla. Muualla maailmassa sitä on ollut käytössä jo kauan. Lypsykoneet ja lypsyasemat olivat kyllä saksalaista laatutyötä.
Maatalouden kannattavuus on mennyt kuin se kuuluisa lehmän häntä koko EU-kauden ajan hallitusten väristä riippumatta. Se on EU:ssakin todettu ja poikkeaa jyrkästi muusta EU:sta.
On ollut mtk-aktiivejakin syytettynä eläinsuojelurikoksista eli yksiä eläinrääkkäjiä kaikki viljelijät... Yhden papin mielipide on yhden papin mielipide; olisin itse ottanut tämän keskustelunavauksena ja mahdollisuutena markkinoida suomalaista maataloutta, mutta tämä suhteeton mielensäpahoittamisen ja pöyristymisen määrä tuhosi mahdollisuuden
Ei passaa provosoitua, jos provosoidaan, ovat sanoneet viisaammatkin aikoinaan. Tässä on ollut häpeää vain kyseisen blogin kirjoittajalle. Itse otsikkoon: kyllä kasvisruoka on hyvää. Syön itsekin mieluusti pottuhaavikkaita ja ruisleipää. Toki se vaatii kyytipojakseen myös eläinproteiinia, varsinkin näillä leveysasteilla.
Pistä hakemus sisään, sittenhän tuo tulee testattua.
Perustele hakemusta sillä, että pellon viljelykunto on heikko. Tukia ei peritä takaisin, mutta saadut tuet estävät metsitystuen, paitsi jos viljelykunto on heikko, pinta-ala on alle 1 ha tai alue rajoittuu metsään. Laissa on nimenomaan tai-pronomini, joten ilmeisesti yhdenkin ehdon täyttyminen tekee metsitystukikelpoiseksi. Kaikki ovat tukikelpoisia, jos tukea ei ole haettu v. 2019 jälkeen.
Perustuki ja viherryttämistukikin rajaa metsitystuen ulkopuolelle, kun edellisenä vuonna haettu, ilmeisesti korkeintaan hehtaarin alalle myönnetään metsityspalkkiota, eli omalla kustannuksella voi metsittää, jos ei kaupaksi tulevaisuudessa mene. 
("alueen viljelykunto on heikko, koko on enintään yksi hehtaari rajoittuen kokonaisuudessaan tai pääosin metsämaahan ja alueella on puuvartisten kasvien taimia, suokasvillisuutta tai muuta vastaavaa kasvillisuutta, alue ei kuitenkaan ole metsämaata")
Tuohan se pääsääntö on, mutta kaikissa laeissa on poikkeuksia. Tässä siis mestitystukea saa, vaikka tukea olisikin haettu, jos viljelykunto on heikko, pinta-ala on alle 1 ha tai alue rajoittuu metsään. Nämä on tietysti tulkinnanvarasia asioita kaikki, mutta tulkinta selviää ainoastaan tekemällä hakemus ja tavittaessa hakemalla muutosta päätökseen. Julkisuudessa on puhuttu ainostaan tukien haun vaikutuksesta, nämä poikkeukset näkyvät ainoastaan lakitekstissä.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20201114 5. § 4. mom.
Pistä hakemus sisään, sittenhän tuo tulee testattua.
Perustele hakemusta sillä, että pellon viljelykunto on heikko. Tukia ei peritä takaisin, mutta saadut tuet estävät metsitystuen, paitsi jos viljelykunto on heikko, pinta-ala on alle 1 ha tai alue rajoittuu metsään. Laissa on nimenomaan tai-pronomini, joten ilmeisesti yhdenkin ehdon täyttyminen tekee metsitystukikelpoiseksi. Kaikki ovat tukikelpoisia, jos tukea ei ole haettu v. 2019 jälkeen.
Pistä hakemus sisään, sittenhän tuo tulee testattua.
Jos myynti epäilyttää, niin laita takaisin metsälle. Eihän tuo kuvauksen mukaan peltoa ole, joten hyvin sinulle on metsänpohjasta tarjottukin.
Oikeastaanhan tässä ei voi kun hävitä. Sopeuttaa tuotannon huipun aikaan kiintiön kokoiseksi ja tuottaa muulloin reilusti vähemmän. Tai antaa mennä ilman turhia sopeutuksia ja lahjoittaa hyvinä tuotos aikoina maidon meijerille.
Oma vuosi alkaa reilulla alituksella, mutta helmikuussa tilanteen pitäisi pomsahtaa ylitykseen. Tosin tulevaisuus ei tokikaan ole koskaan varmaa.
Käytännössä näin. Eli parhaimman tuloksen saa ajamalla 100% +-5% koko ajan. Sopeuttamalla tuotannon A-hintaan, niin todennäköisesti jossain vaiheessa ajaa reilusti alle 95% ja jos yrittää ajaa 100%, niin jossain vaiheessa ajaa todennäköisesti yli 100%, kun kuitenkin käy myös välillä alle 100%
Muutat hiehot syksypoikiviksi,niin vähitellen muuttuu koko karja tai lopuilla ei enään ole väliä.
Sitten tulee syksyllä liikaa. Tässä "sopimustuotannossa" on se metka piirre, että teet niin tai näin, niin aina tulee C-hintaista maitoa.
https://www.mhy.fi/sites/default/files/metsavahennys2014.pdf
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/metsa/metsavahennys/
Hmm... Mielenkiintoista! Tuossa MHY julkaisussa sanotaan, ettei aikaisemman omistajan käyttämää metsävähennystä lisättäisi myyntihintaan? Tuo on eri tavalla kuin minulle verottaja kertoi. Tuohan voi muuttaa oman näkemykseni. Pitääpä tarkistaa lisää. Minulle on asia selitetty siten, että vastikkeettomasti saadun (perintö/lahja/alihintainen spv-kauppa) metsätilan myyntihintaan lisättäisi tuo ed omistajan tekemä vähennys. Tarkoittaakohan tuo "Aikaisemman omistajan tekemää metsävähennystä ei lisätä" tosiaankin sitä, että lapsien ei tarvitsisi minun puukaupoistani maksaa veroja. Kiinnostavaa.
Yleinen oikeustaju kyllä sanoisi, että lapsia ei saisi rangaista isien teoista. Tästä ei varmaankaan ole vielä oikeustapauksia, joten verottaja voi kertoa omiaan. Kannattaa siis valittaa, jos jollekin käy näin.
Jos puusto rinnastettaisiin vaihto-omaisuuteen, niin metsäpohjan myyjä maksaisi siitä normaalin puunmyyntiveron ja ostaja vastaavasti saisi sen vähentää omista metsätuloistaan eli hänelle ei tulisi verotettavaa tuloa pitkään aikaan. Tuota aikarajaa pitäisi jatkaa metsätulon osalta. Silloin asiat menisivät minun järjen mukaan oikein. Siirtymäkausi vaatisi tietysti miettimistä vielä, että ei tulisi kaksinkertaista verotusta. Luulisin, että tätä Kiviranta pelkää. Nykyisessä järjestelmässä tulee metsätalouden jatkajalle kaksinkertainen verotus ilman lahjaverohuojennuksia ja metsävähennystä, joka siis ainoastaan siirtää toisen verotuksen ajankohtaa. Itse kannattaisin mahdollisimman yksinkertaista verotusta ilman poikkeuksia ja poikkeuksen poikkeuksia. Sama koskee mitä suuremmassa määrin myös perintö- ja lahjaverotusta kokonaisuudessaan.
nyt saatan ymmärtää, miksi Kiviranta ei ymmärrä 
Jos ostat hehtaarin metsää 16 000€ (1000 pohja +15 000 puusto). Hakkaat puut pois ja saat 15 000€, josta metsävähennyksen (60%) jälkeen jää 6400€ verotettavaa tuloa. Hakkuiden jälkeen myyt metsän, josta saa enää sen 1000€, kun puustoa ei enää ole. Luovutustappiota tulee kaupasta 15 000€, josta puun myyntitulon 6 400€ vähentämisen jälkeen jää tappiota vielä 8 600€. Tämän voi sitten vähentää vaikka muista sijoitustuotoista
Menikös tämä nyt oikein? Puustoa ei verotettu kahteen kertaan, metsän ensimmäinen myyjä maksoi veron, hakkuiden suorittajan tilikirjan loppusaldot näyttää nollaa, mutta silti kertyi luovutustappiota. Pitäisikö metsää myytäessä edes luovutustappion verran tuloutua metsävähennyksestä?
En ole aivan varma, mutta myytäessä kai tuohon kauppahintaan lisätään käytetty metsävähennys eli laskennallinen myyntihinta on 10600 euroa ja myyntitappioksi jää 5400 euroa.
Veronalaista tuloa tulee tuo verotettava puunmyntitulo 6400 - myyntitappio 5400 euroa eli
1000 euroa.
Todellinen tulo myydyt puut 15000+myynti 1000-osto 16000 =
0 euroa. Joudut siis maksamaan veroa olemattomasta 1000 euron tulosta, jos pystyt hyödyntämään tuon myyntitappion muualla. Jos ei ole muualta myyntivoittoja, niin olematonta tuloa tulee peräti 6400 euroa eli tuo puunmyynnin nettotulo. Jos myyt metsävähennyksen verran puuta ja loput maapohjan mukana, niin ei tule verotettavaa tuloa ja myyntitappiokin on 0. Ei siis pääse tienesteille kummassakaan tapauksessa. Jos puuta löytyy enemmän kuin olet maksanut, niin tietysti siinä sitten vähän tienaakin.
