Mitä firmaa suosii.Mikä on kauppakumppanin politiikka Suomalaista maataloutta kohtaan.S-ryhmä on ottanut todella voimakkaan linjan maatalouttamme kohtaan,tarkoitus on vedättää hinnat niin alas kuin mahdollista.Kun eräs isäntä kyseli maakunan S-ryhmän johdolta miksi se on ottanut Ruotsalaista maitoa myyntiin,kun vielä ottaa huomioon että maakunassa on kaksi Valion meijeriä?Oli vastaus kyllä rehellinén ja tyly:"Näimme saamme painettua maidon hinnan alas".Toki ymmärrän kaupan alallaolleena kauppaketjun näkemystä,mutten sitä kuinka kapea katseista kyseisen firman politiikka.Samaan aikaan K-ruokka kauppiaat paukuttavat henkseleitään mainostaen"Me myyme suomalaista ruokaa".

En kirjoita tätä Keskon asiakkaana ,päin vastoin,meillä OLI keskitetty lähes kaikki ostot S-ryhmään,yksityistalous ruokakauppa/s-market/prisma,polttoaine/ABC-asemien palvelut,vapaa-ajan majoitukset/sokos-hotel jne. ja tietysti Agrimarket.Nyt vedämme kaikki ostot pois S-ketjusta ja kun  olen muutamille tuttava perheille tästä puhunut hekin lupasivat muuttaa osto käyttäytmistään.Samoin on tehnyt monet entiset S-ketjun palveluja käyttäneet tilat.Olen varma että enemmän saavat tappiota  kuin voittavat jos vaan meiltä löytyy selkärankaan

Miksi antaisimme kaikessa periksi Ruotsalaisille,nyt kun puolisuomea on myyty Ruotsille ja Venäjälle niin pitääkö meidän vielä syödäkin ruotsalaisten ruokaa??Eiköhän laiteta tästä lumipalloefekti liikkeelle ja annetaan S-ryhmälle sitä mitä on tilannut.

Ostin vaakatalon vaakan digi dl 600 näytöllä.Ei oikein meinaa alkaa näyttää järkeviä lukemia.Mihin kohtaan kuormainta laitoit paine anturin?Me laitettiin paineanturi traktorinpuolelle kohtaan josta etukuormaimen pikaliittimet laitetaan.

Kuinka tarkkaan kuormain pitää olla samassa kohdassa jossa paino on kalibroitu?Nyt tuntuu,ettei voi niin tarkasti pysäyttää kuormainta,jotta vaaka antaisi järkeviä lukuja.

Näin sanoivat maajussit kanadan B.C:sä.Kävin keväällä Vancouverissa  ja siellä oikeistaan Chilliwack nimisessä maalaiskaupungissa,jossa lantakärys kuin Tanskassa.Pikku kaupungin ympäristöön laaksoon oli padottu alue,jossa on voimaperäistä karjataloutta.Paikallisilla on tapana sanoa "jos et ole hollannista et ole paljon mitään",pääsääntöisesti isoilla tiloilla olivat hollantilaistä syntyperää omistajat.B.C suurin lypsykarjatila oli Chiliwakissa 3400 lehmää.250-500 lehmäntilat olivat yleisempiä.

Ihailtavaa oli se tehokkuus miten tiloja hoidettiin.Koneet olivat tyyliin isältä pojalle järeitä ja kestäviksi tehtyjä.Lehmät oli holsteinia ja vähän jerseytä.Kaikilla tiloilla jossa kävin lypsettiin kolmesti päivässä ja lypsyn hoitivat pääsääntöisesti ulkopuoleiset lypsäjät,nuoret pojat tienaavat opiskelu rahoja muutaman
tunnin lypsy ja karjanhoito vuorotöillä.Lehmät oli erittäin puhtaita,johtuen kovasta panostuksesta parsien hoitoon.Lypsy tehtiin  pikapoisto asemalla(n.120 lehmää tunnissa 32 paikkasessa) tai karusellissä (180 lehmää tunnissa 44 paikkanen) 500 lehmän karjassa.Boumatic ja Westfalia oli pääsääntöiseti asemat,näissäkin kiinitti huomiota ratkaisujen pitkäikäisyys ja huolon tarpeen vähäisyys.
Ylensä ottaen tilat olivat erittäin siistejä ja todella tehokkaasti hoidettuja.

Traktorit olivat pääsääntöisesti pikku fenttejä ja isoja JD:tä,joita nyykkäreitä myös näky jotka oli monasti kopittomia,joka ihmetytti kun ottaa huomioon kuinka paljon alueella sataa.Maatalous kauppojen pihoissa näkyi monia koneita joita katsoessa piti miettiä vähän aikaan mitähän tuollakin koneella tehdään.Rehut korjattiin ajosilppureilla tai tarkkuusilppureilla,vähän paaliakin näkyi,noukkareita ei lainkaan.

ps Näin yhden massikankin ja yhden valtran joka kylläkin oli rekkafirman pihassa(uusi hopeinen t-sarjalainen ek:lla)

Joka suunittelee isoa navettaa kanattaa käydä Kanadasta katsomassa mallia,minusta ratkaisut vielä parempia kuin euroopassa.Suurin ero on koneissa jotka on tehty kestämään niin navetassa kuin pelollakin,kanadalaisille ei kannata kaupata muovirihkamaa,rautaa ja riittävästi .
 
Jos osaan,laitan jonkun kuvankin kun ehdin

Olisin kiinostunut kokemuksista etu/pyöräkuormain vaaoista.Hinta haitari on todella laaja 1000 ekestä ylöspäin.

Nykyään kun työhön ja vapaa-aikaan hankitaan kelkkojen sijasta mönkijöitä on paikallaan sanoa varotuksen sana.Meillä oli muutaman vuoden  mönkijä  ympärivuotisessa työkäytössä.Merkin valinta perusteet:Länsimainen ja hyvät testimenestykset.Kaikki asiasta tietävät mikä merkki voitta jokaikisen testin se on tietty polaris.Hankin muutama vuosi sitten polaris sporman 450 ja enpä ole löysempää vehettä omistanut,tietty vehkeellä on tehty töitäkin,muttei mitään mahdotonta.Kun vertaa pollen saamaa kyytiä ,siihen mitä japsivehkeillä olen nähnyt tehtävän,niin helpolla pääsi.

Jatkuvat sähköviat,vetari ongelmat,vaihteiden takertelut(pari kertaa on mönnkärin lainaaja peruutellut takasin kun ei saanut pakkia päältä),pakkasella halkeavat katteet ja kaiken huipuksi kuukausi sitten bensat öljynsekaan moottori leikkas kiinni kampurapoikki ja lohkosta kämmenen kokoinen palapois.Korjaus liikkeen arvio ei kannata korjata liian kallis.Uusi moottori maksaa puolet mönkkärin hankinta hinnasta.Maahantuoja sanoi että näitä sattuu,ei muutakun remonttia tekemään.Varaosa hinnoista vois kuulema jotain kattoa,muttei sanonut miten vois tulla vastaan joten päätin että se Brantin maahantuomista vehkeistä.Möin masinan epäkuntoisena sain siitä ihan mieleisen hinnan vaikka varoitinkin ostaja ehdokkaita ja ostajaa koneen löysyydestä.Testi menestys oli tehnyt tehtävänsä.
 
Uutta mönkkäriä etsiessäni soitin maakunnan yhdelle suurimasta jälleenmyyjistä,jolle kerroin tarinan pollesta.Myyjä kysyi minulta,,arvaappa miksi me ei enää myydä kyseistä merkkiä????jokainen arvatkoon itse miksi ei .Varmasti täältäkin löytyy tyytyväisijä pollekuskeja onhan se hyvä ajaa ja erinomainen vetokyky,mutta se laatu ja siitä seuraavat kulut .

Niin seuraavaksi  olen päätänyt hankkia japsimönkkärin.Millaisia kokemuksia teillä on??Kun on mönkkäriin oppinut ei osaa ilman olla on se niin kätevämonessa hommassa

Onpa makea traktori.Luulisi että tuossa on yksi merkittävä tulevaisuuden traktorin esikuva

http://youtube.com/watch?v=cvMv_MNqoAY&feature=related

Karttusellakin olis tollainen listoilla  eikä ole pahan hintainen

http://www.pekankoneporssi.fi/tuotteet_nayta.asp?id=765

Minkähän lainen on voimansiirto portaaton vai powersifht?Kuinkahan mahtaa pelata,onko joku päässy kokeilemaan?

Hei niitä reseptejä kaivattais

Näyttäis että reseptit ovat muuttuneet muutaman vuoden aikana, ehkä komponenttien saatavuus,hinta ja tärkkelyksen rajoitus tarve(ainakin robotiloilla).Onko lemmun,maken ja juhan reseptit muuttuneet viime vuosina???.Myös muutkin vois vielä laittaa reseptejä näkyville,erityisesti JIWEE:n resepti kiinostaa ostorehukustannusten laskun takia .Alustavasti näyttää reseptit lähenevän toisijaan mutta otanta on vielä liian pieni analysoitavaksi.Olis aika mielen kiintoista nähdä poikkeavia reseptejä ja kuulla miten ne toimivat?

Kiitos vaivan näöstä t:JOKIAHO

Taitaa olla jo viisi vuotta kun viimeksi kyselin aperehureseptejä.Kiinostus on taas herännyt seosrehua kohtaan lähinä erinlaisisista säilörehuista johtuen ja niiden hankalasta täydentämisestä perinteisessä ruokinassa.Henkilökohtaisesti olen  joka päiväistä rehun mylläystä vastaan,mutta jos vois tehdä vaikka joka toinen päivä.Myös robottilypsy asettaa omia vaateita resepteille.Onko aperehu tänäpäivänäkin myös vielä ratkaisu ruokinta kustannusten hallintaan vai onko sivutuotteet ja rahdit nousseet niin paljon että kannatus on kadonnut?En epäile yhtään seosrehun etuja ruokinassa,mutta maksaako seosrehun käyttö vaunun kulut ja työnmenekin.

Alustava kysely asiantuntijoita toi eteen todella erinlaisija vaihtoehtoja joten päätin kysellä taas teiltä missä nyt mennään.Toivon että mahdollisimma moni esittäs reseptejä,kokemuksia ja näkemystäkin.

seuraavat asiat kiinostavat:
-aperesepti
-reseptin arvot  ja mihin arvoihin on erityisesti kiinitettävä huomiota
-ry hinta ilman säilörehua tai säilöreuhun hinalla
-vaunu/sekotin tyyppi
-suositeltavat rehukomponentit
-saatavuus ja sopivuus maidontuotantoon
-mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät komponentit ja miksi
-millaiset ovat tavoitteesi seoksellasi(kt,terveys,liikkuvuus,jne)

Kaikkiin kohtiin ei tarvitse vastailla,vaikka niihin tärkeipiin omasta mielestä.

Pyöreänavetta herätti keskustelun navetan neliöistä.Vertailu neliöistä vois olla paikallaan.Navetan neliöt jaetaan lehmäpaikoilla.Lasketaan yhteen kaikki karjatalous alat(maitohuone,sosialitilat,rehukeskukset(ei apevarastot,ei sr siiloja),vasikkatilat,hiehotilat.Esim 2000m2/100paikkaa=20m2/lehmä.Meillä lukema 17m2/lehmä,ilaman hieho ja vasikkapaikkoja 11m2/lehmä.Pohjaratkaisuna nelirivinen makuuhalli,lypsypaikka ja kioskialue,korsirehun syöntipaikat,hiehot,vasikat eriosastoina,kaksi robttia samassatilassa ja ohjattukierto esierottelutilalla.Laittakaapa omia lukemia niin voidaan vertailla.

Ei voi kun ihmetellä miten pienellä mahat täyttyy   .(Nykyiset korotukset eivät kata kuin nousseet kustannukset.Vai onko tehty liian kauan töitä banaanipalkalla,kuinka moni palkan saaja olis valmis tekemään töitä muutamalla eurolla tunti töitä ja kaupan päälle ostamaan työpaikan itselleen

tässä muutamia syitä mielestäni miksi pitäis nostaa tuottaja hintaa reilusti just nyt.

-mailmanmarkkina hinta/maidon menekki
-työstä olis saatava siitä kuuluva palkka
-kuluttajat ja kauppa hyväksyy uudenkin noston kustannusten takia
-maidon tuottajalle jää kuulemma 23% lopullisesta tuotteesta
-uhkaa ei ole tällä hetkellä tuonista
-suomessa maidon hinta havimasta päästä euroopassa ja tuotanto kustannukset korkeimmat
-nyt tuotetaan vähemmän maitoa kuin pitkään aikaan ja lopettamis tahti on ennätyksellinen.
-Mikäli halutaan että jatkajia löytyy nyt pitää luoda uskoa alalle aikoviin.Muutaman euron tuntipalkka ja 350 työpäivää ei varmaan houkuttele alalle jatkajia
-aika,aika nyt tai ei koskaan vaikka sillä uhalla että hintaa vois joutua laskemaan myöhemmin jos ei pyydä ei voi saada.Markkinatilanne pitää hyödyntää paremmin NYT EI SAA NUKKUA JA IHMETELLÄ MAILMAN MENOA,turha odotella aussien sadekautta.
 

Minusta on ihan sama minkämerkkisen robotin kukin valitsee ja suosittelenkin turhien asioiden puimisen sijasta keskittymään niihin ominaisuuksiin mitä itse arvostaa.Turhaa on väitellä  kuinka paljon mikäkin robotti pystyy lypsämään vuodessa.Kapasiteetti on 99% kiini lehmien maidon virtausnopeudesta.Esim.mikäli kaikki karjamme  eläimet olisivat hitaiman tasoisija lypsäisi robotti vuodessa 300 000l maksimissaan tai parhaan tasoisija 1300 000l vuodessa.Näin ollen on ihan turha pitää robotin hyvyytenä tai huonoutena vuodessa tuotettuja maitomäärää,se on eläin aineesta kiini ei robotista.

Mielestäni pitääkin kiinittää huomiota millaiset ovat robotin ominaisuudet ja mitä niistä on sellaisija joista on hyötyä.Robotin toimivuus(onko tuotanto katkoksija),kuinka huoltopelaa alueella,asettaako karjanrakenne vaatimuksija robolle,ylläpitokulut(huoltokustannus,varaosahinnat,kestävyys,erikoisvarusteiden pitokustannukset),robotilta saatvaa tietoa ja sen tarpeellisuutta,työnmenekki navetassa robotista riippuva ja ennenkaikkea ohjattu vai vapaa liikenne ja siitä seuraava työmenekki.Voi olla ja on myös muita ominaisuuksija jotka voivat ratkaista merkin.Parhaiten tästä saa tietoa seuraamalla  itse eri merkkejä,jonkin verran isänniltä ja erittäin vähän myyjiltä.

Henkilökohtaisesti olen tyytyväinan vemssiin ja ohjattuun kiertoon tässä positiiviset asiat:

+liikenne 2.7-3,6 niin kuin haluan(erottelu portin ohituksija keskimäärin 10-12 vrk,jolloin voin valita kuinka usein kukin lehmä lypsetään.)

+robotin toiminta varmuus ja avun saanti.Vajaan kahden vuoden aikana on ollut kaksi toiminta katkosta jolloin on apu tullut nopeasti(hiiri söi robotista johtoja),toki on joskus muitakin pieniä vikoja jotka ovat härinnyt robotin toimintaa,näistä 90% :sesti saa katsoa joku meistä peiliin.Itse robotista johtuvat häiröt ovat yllättävän harvinaisija tähän menessä.

+Robotin kyky lypsää matali- ja hankaliautareita,robotti saa vähän yli 20 cm utareitakin kiinni ja ristissä olevia vetimiäkin kohtuullisesti

+käsikäytöllä lypsy, kun karja on pääsääntöisesti Ay-pohjainen niin on monesti sellaisija utareita jotka tarvitsevat apua ainakin aluksi,joskus 2 ekaa viikko on hiehollakin utarepöhöa/lyhyet vetimet voi lypsää robotilla ja näin eläin oppii heti missä lypsetään ja näin säästyy aikaa.

+robotin päivitettävyys varauksin,mielestäni hyvä että firman politiikka
on että pääsääntöisesti uudistukset saa vanhoihin koneisiin.

Sitten negatiiviset puolet:

-varaosa hinnat eivät ole kohtuulliset.Monet osat ovat tehty halpatuotanto maissa muttei se näy hinassa.Olemme huomannut että monessa osassa että vastaava osa löytyy jostain mualta aivan eri hintaan.Pahaksi onneksi  on sanottava että tähän syylistyy myös kilpailijat ja monet muutkin firmat.Tuntuu olevan yleinen käytäntö että jos jokin firma myy koneen vaikka nahkoilla se kannatta kun laskee että varaosilla voi rahastaa mielivaltaisesti.Tätä pitäis mielestäni vastustaa että jokin esim. ammattilehti tekisi jukisija vertailuja säänöllisesti.

-robotinpesu/pesuri tästä vehkeestä on eniten ollut harmia.Vanhoissa malleissa 2006 saakka on vanhanaikainen pesuri joka on hidas ja pikkuvika altis.tätä laitetta en osaa kehua ja ikäväkseni olen kuulut ettei ainakaan vielä ei tätä vehettä saa päivitettyä

-Takaraskaiden lypsy varauksin.En tiedä pystyykö mikään robotti lypsämmän sellaisija mörköjä mitä nyt on tullut vastaa,takavetimet ovat 10cm korkeamalla kuin etu.Nämä ovat vemsille mahdottomia,vielä kun
 etuneljännekset ovat kuin rantapallo

Robotti/vemssi on
  ???kone eikä täydellistä olekkaan,mutta paras meille

+++++ Robotti monttu on mielestäni ehdoton ei tarvii kyykkiä