Ei erityisen hauska, vähän äksöniä claassin kanssa, yksi pyörä jäänyt vielä jäljelle:

https://www.youtube.com/watch?v=qn8CfNc-WVA

40,130 dollaria.

31,795 dollaria, tullut 17% alas yhdessä vuorokaudessa.

Eikö sänkiä pysty aukaisemaan keväällä?

Liian monta vuotta perättäin aukaistu keväällä, pinta ei enää läpäise vettä kunnolla ja nyt oli mahdollisuus kyntää hyvissä oloissa aiheuttamatta turhaa tiivistämistä niin piti käyttää tilaisuus.

Tulipa osallistuttua varsinaiseen kyntökilpailuun, kyntäjä vs routa lauantaista tiistai-aamuun. Tällä kertaa kyntäjä päihitti roudan hyvin niukasti, viimeinen veto ohrapeltoa tiistaina klo 10 ja pari tuntia myöhemmin jo -7.2 astetta.

Muutama muukin näytti osallistuneen vastaavaan kisaan.

Vuonna 2019 kylvömuokkauksia pääsiäisviikolla, nyt sitten kyntöä loppiasviikolla..

Oli kyllä mitä hienoin kyntökeli sen aikaa kun sitä kesti.

Mahtaako tuota saada kovaan savimaahan menemään vai pitääkö suosiolla pohtia VM tuossa tilanteessa.

On sellaisella joskus ripoltu syysviljan siemeniä pinnalle ohransängen sekaan. Sattui sopivat kelit niin lähti kyllä ihan hyvin siitäkin.
 Kevätviljojen kanssa voi systeemi toimia vähän huonommin.

Eli savimaalla ei ole varsinainen suorakylvölaite ainakaan ilman muokkaria. Ja muokkarin kanssa 200+ hv.

Modernia venäläistä karjataloutta:

https://www.youtube.com/watch?v=8HZ4DnVfWYQ

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 14.11.20 - klo:20:20

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 14.11.20 - klo:18:49

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 14.11.20 - klo:08:10

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Mielestäni tämä pitää paikkansa. Tässä kohtaa parin viime vuoden ajalta tiedossani olevat peltokaupat on tehty 8-14ke välillä. 14 saa jos lohko on oikean naapurin vieressä, vastaavasti joku peurannussima metsänkoipi ei kiinnosta kuin hintahaitarin alaosan verran. Taannoin oli aika veikeä tilanne, kun pitäjän parhaalta viljelyalueelta tuli isompi potti myyntiin. Perinteisesti tuo on ollut +200ha porukan temmellyskenttää. Oikean naapurin vieressä olleet palat menivät hienosti kaupaksi kunnon hintaan, mutta loppujen kanssa myyjä olikin ihmeissään. Kyselin yhdeltä +200:lta onko kova kiinnostus. Tuli hyvin yksiselitteinen vastaus. -Ei ole mikään pakko ostaa peltoa. Hyvin vaatimaton tarjous lähti liikkeelle, jos sillä olisi lähtenyt, niin melkein ryöstöstä olisi kysymys. Mitkään maakuntien kauppahintatilastot eivät kyllä kerro yhtään mitään hintatasosta. Jos on peltoa ostamassa, niin pitkään saa pohtia juuri siihen kiinteistöön vaikuttavat hintatekijät ja varsinkin sen, ketkä siitä voisivat olla kiinnostuneita. Tuotto-odotukset tai maanviljelyn tulevaisuuden kannattavuustekijät eivät näihin analyyseihin liity millään lailla. Pelto ostetaan, jos isäntä niin päättää. Pankin tuella tai ilman piste.

Näistä tuotto-odotuksista ja kannattavuudesta on kyllä ihan päinvastainen oletus? Luomu- ja eläintilat ovat useimmiten ostajina, johtuuko korkeammista tuista vai paremmasta kannattavuudesta? Edellä mainitut tilat ovat myös keskimääräistä isompia, miten tämä selittyy? Kaikissa lainoitukseen liittyvissä laskelmissa arvioidaan kykyä maksaa laina takaisin, taas kannattavuus määrittää paljonko lainaa annetaan, eihän pelkät vakuudet riitä, jos tila tekee tappiota vuosittain? Kannattavuuden perusta ovat tuet, ilman niitä ei ilmeisesti yksikään tila jatkaisi, nyt tarjolla noin 10 vuotta jatkoa nykyisillä tukitasoilla, ihan merkittävä kannattavuustekijä, eikö?

Totta on se, että peltoa ostettaessa sitä ei vertailla muihin sijoituskohteisiin, eikä muita vaihtoehtoja edes mietitä. Tilanne on aina ainutkertainen, pellon omistus on ikuista ja voi olla että kerran ohi mennyt tilaisuus ei koskaan enää toistu.

Pointti nro 1. Luomu ja kotieläintilat eivät aina ole ostajia. Kyse on siitä mitä sattuu alueellisesti olemaan tarjolla.
Pointti nro 2. Ostavat tilat eivät ole sen kummallisempia kuin muutkaan, joskus vaan joku sivutoimijussi päättää et mä ostan nyt noi pellot ja sit se ostaa ne.
Pointti nro 3. Lainoitus voi myös johtua positiivisesta jutusta joka on maatilan ulkopuolinen asia.
Pointti nro 4. Kyl mä voisin jatkaa ilman tukia. Leipä ei olisi leveä, mut pystyisin jatkamaan. Onko siinä sitten mitään järkeä on asia erikseen.
Pointti nro 5. Kyl mä vertaan ja varmaan moni muukin "ostaja", mut jos vuodesta toiseen on rakennettu infraa sen vuoksi et hehtaarit kasvaa niin sijoittaminen muuhun voi olla vaikeaa. Plus et mikäs ei ole varmaa sijoitusta kuin maa, sitä ei valmisteta enää? Metsä sijoitukset on pilattua ja niistä ei pääse itse nauttimaan niin pelto on ainoa järkevä sijoitus enää...

Tuossa pitää ymmärtää että tilanne on täysin erilainen jossain kymenlaaksossa jossa pelto on puolet halvempaa. Niillä hinnoilla sivutoimijussit ja luomutilallisetkin pystyy vielä ostamaan jotain.

Lounaassa kun sata tonnia on mennyt ja vastineeksi saa jonkun kuuden hehtaarin läiskän, niin ei sitä kyllä minään sijoituksena voi pitää pelkällä kasvinviljelyllä, sijoitustoiminnan pitää tapahtua jollain paskanlevittimellä että homman voi mitenkään saada tuntumaan kannattavalta.

Täällä Varsinaisessa-Suomessa, vilja-aitassa, on parisen vuotta ollut laskusuhdannetta rinnois... eiku hinnoissa.

Välillä on näyttänyt siltä ettei oikeen edes ole ostohousuja monellakaan enää jalassa.

Tuossakin pätee vanha kiinteistökaupan sääntö, kolme tärkeitä arvoon vaikuttavaa tekijää ovat
1. sijainti
2. sijainti
3. sijainti

Paikoitellen ei ole kuin yksi ostaja jäljellä ja hinta sen mukainen, paikoitellen taas on isoa sikatilaa ja broileritilaa sen verran lähekkäin että joutuvat taistelemaan elintilasta. Ja paskan letkulevityksen etäisyydellä hinta on jotain muuta kuin kuorma-autokyydin takana.

Viralliset ajantasaiset hintatilastot löytyy maanmittauslaitoksen sivustoilta, usein tosin myynnissä on vähän huonompia lohkoja ja pienet määrät saattaa heitellä hintoja. Satakunnassa on tänä vuonna yli 10 hehtaarin lohkojen mediaanihinta ollut 16311 euroa, mutta kauppamäärä on vain 3. Ja satakunnassa on vielä tosi monenlaista huittisten laajoista aukeista melko surkeisiin lähtteihin.

Pirkanmaalla näyttää keskihinnat 5-10 ja yli 10 hehtaarin pelloista olleen kymppitonnin luokassa, joten 10-12 pyynti ei varmaan ole ihan kohtuuton.

https://khr.maanmittauslaitos.fi/

Huom, oletusvuosi edelleen 2019, pitää valita erikseen 2020

G taitaa tarkoittaa Giman laatikkoa eli massikassa dyna-6 ja claassissa Hexashift

Reilu kymmenen vuotta sitten dyna-4 ilman hienouksia verollisena tasan sata tonnia halvempi.

Perjantaiksi ennustettu kuivaa föhn-tuulta, saattaisi vielä onnistua.

Kirkkaan keltaisena kukkiva rapsipelto on mukava väriläiskä lokakuun lopun harmaudessa.

Sä kyllä taidat olla ainut tällä sivustolla jolla kasvustot kärsi sateista.

Kyllä mulla ainakin kärsi sateista. Sade keskeytty kylvöt useampaan kertaan, ja niin rankasti että kuorettui. Tutkasta katsottuna sattui vaan osumaan ihan muutaman kilsan halkaisijaltaan oleva rankkasadealue just kohdalle. Ja sitten sen jälkeen iski vielä se kuivuusjakso.

Pakko nyt kyntää useiden vuosien kevytmuokkauksen/talvisängen jälkeen että saa kovan pintakerroksen murennettua. Toivottavasti jankko olisi sillä välin ehtinyt toipumaan.

Naapuri kävi puimassa rapsinsa eilen, vaikka osa oli vielä kukkimassa.. parinsadan kilsan reissulla tänään näin vielä yhden puimattoman rapsipellon.

Brittiläisiä kanavia:

https://www.fwi.co.uk/farm-life/11-top-farming-youtube-channels-to-watch

Toisenlainen puimurihaveri, pöytä putosi töyssyssä, puimuri kulki pyödyä yli ja kuski poistu tuulilasista. Käsittämättömällä mäihällä mennessään katkoi ajokahvan johdot niin että puimuri pysähtyi eikä ajanut kuskin yli.

https://www.youtube.com/watch?v=V1rJr--HsZ0