Mitä meinaa laajennusvara vain päätyihin? siis ei mahdollista sivusiipeen vai... ei kai kukaan kattoa pura ja leveämpää tee

Lypsyasemasiipeen eläimet voivat tulla vain yhdestä suunnasta. Tietysti voi rakentaa toisen hallin viereen ja tuoda lehmät nykyisen navetan läpi, siihen taisi tontilla olla mahdollisuus. Joka tapauksessa 32 paikkaisella asemalla suorituskyky riittää huomattavasti suurempaan eläinmäärään kuin nyt oli.

Onko 7500 euroa parsipaikkakustannuksena kohtuullinen?

Navettojen suurentuessa ratkaisut yksinkertaistuvat. Niin on käynyt sikaloissakin.

Pieniähän nämä Suomen navetat on eurooppalaisittain. Huhuja liikkuu paristakin noin 1000 lehmän hankkeesta Suomeen, saas nähdä millainen tulee luvitusprosessi olemaan 

Onko kiuruveden MF pihatolla käyeitä viimeviikolla? Ajatuksia?

Pieni. Raskaasti rakennettu. Laajennusvara huomioitu vain päätyihin. Siististi tehty.

Rakennusaika kaiketi jonkinlainen Suomen ennätys?

Lypsyasemasiipi hankalan muotoinen, kokooma-alue leveä ja lyhyt kun käsittääkseni pitäisi olla toisinpäin.

 

Ei taida Farmittiin tulla K:n maahantuomien aineitten tietoja koskaan. Kaikki siellä oleva tieto on yhteistyökumppaneitten tuottamaa eli Kemira GH ja Berner on edustettuna kasvinsuojeluaineista.

Oletko koko verhoseinän kannalla, pitäiskö liete kourut tehdä syvät vai avoraapalla?

Jos kokoverhoseinänavetta niin mielestäni ritiläratkaisut voi unohtaa. Raappakuilut joiden pohjavaluun putkisto mahdollista jäätymisenestolämmitystä varten. Virossa käsittääkseni suurimmat (ainoat?) ongelmat isoissa verhoseinänavetoissa on ollut paskan jäätyminen ja lauttaantuminen avokouruissa.

100 Nm vääntimissä on 1/4" kuusikulmainen kara, eli normaali ruuvauskärjen koko. Ainakin Boschilla 200 Nm versiossa on tavallinen 1/2" hylsykara.

Monenmoista oppia ja teorioita oon vuosien saatossa kuullut tästäkin aiheesta. Se mikä minua häiritsee on se, että kun "viisaat" puhuu ja näyttää esityksissään ilmanvaihtoperiaatteita kuvassa on aina kaksiulotteinen leikkaus. Rakennuksella on kuitenkin kolmaskin ulottuvuus eli pituus, joka saattaa monessa tapauksessa muuttaa ratkaisevasti tilannetta vaikkapa tuulen suunnan muuttuessa.

Yleisohje luonnollisella ilmanvaihdolla varustetulle navetalle on että se pitäisi olla yleisimpään tuulensuuntaan nähden poikittain, jolloin nuo kaksiulotteiset mallit toimivat edes jotenkin.

Talvella ei pitäisi olla luonnollisen ilmanvaihdon kanssa ongelmia, kesällä riittävä ilman vaihtuminen ei toteudu harjan kautta vaan pikemminkin poikittain rakennuksen läpi.

Mielenkiintoinen vaihtoehto olisi verhot/palkeet/plexit seinillä, minimikorkeus 120 cm ja säädettävät hormit harjalla.

Tuosta sais Boschin sarjan, jonka mutterimylly vääntää 200 Nm:iin

http://www.ikt.fi/product_details.php?p=2087

Eikös laman (tai taantuman) tarkootus oo siirtää raha sinne mihinä sen koto on? Noususuhdanteessa siihen sitte pääsöö tai luuloo pääsevänsä käsiksi kaikki työläiset ja pikkuyrittäjät ja muut. Pitkällä jänteellä Suomen vanha varallisuus on kuitenkin kiinni kiinteässä omaisuudessa.

Taantuma on varma, todellinen inflaatio ens vuonna lähentelee 10%. Jos autot halpenee niin kaikki muu kallistuu korkojen ja palkkojen nousun takia. Sitte jos taala lähtöökin nousuhun, kuinkas meirän sitte käy?

Sama makitan setti alle 150€ http://www.northerntool.com/webapp/wcs/stores/servlet/product_6970_200321389_200321389

Ei ole sama tuote. Akut Ni-CD 14,4 V 2,6 Ah 2 kpl, kun verrokissa Li-ION 14,4 V 3,0 Ah 3 kpl. Lamppu ekstraa.

Hinta on kyllä edullinen mutta laitetta ei voi verrata kuin tuohon Suomessa myytävään 12 volttiseen.

Makitan joillakin malleilla legendaarinen maine vaikkapa ränniasentajien keskuudessa. Juurikin muistaakseni 12V/2,6 Ah malli oli joitakin vuosia sitten kova sana.

Akut nuosta perhanoosta vain tahtoo vanheta vaikka mitä tekis. Mullaki on yhtehen Metabon 15,6 volttiseen koneeseen neliä akkua joista enää yks toimii niin kun pitääs.

Taitaa se Oumanin sisähaisteluyksikkö tunnistaa vain sen että lämpiääkö tupa niinku laite meinaa. Mullakin on vanha tupa ja vain ulkolämpötilan perusteella säätyvä suntti (+ oletusarvot vuodenajan mukaan) ja kovilla tuulilla tahtoo sisällä jäähtyä. Huonekohtaisesti säädetään patteritermostaateilla.

Oon kuullu jotta yhden entisen lattialämmitysfirman myyntikikka oli justihinki tämä 45 euron sisälämpötilaohjaus ilman huonetermostaatteja. Sitte ruuvimeisselillä ukot kuristaa jakotukilla virtausta ku flikka haluaa viiliämmän huoneen ku poika tai päinvastoon.

Hyvät foorumilaiset,

mistähän saisi hyviä (halpoja?) kosteudenkestäviä väliovia? Ainakin Lami Ähtärissä ja Muovius Alavudella näyttäisi myyvän muoviovia. Onko kokemuksia? Metalliovetkin toki käy, jos jollain tiedossa valmistajia.

Mihin tarkoitukseen? Jos maatalousrakennukseen niin metalli- tai vaneriovet ajaa asiansa parhaiten.

Lami:n muoviovista joskus otin liiketilaan tarjouksen, mutta jäi ostamatta. Hintaa en tarkasti muista, olisko ollu jotakuinkin 700 euroa kappale alumiinikarmeineen. Tavallinen laakaovi puukarmilla alun toistasataa ja ovien määrä muistaakseni 12 kpl, aikasta iso rahakasa jäi väliin. Yksi erikoisliukuovi tuli Lamilta. Oli hieno, hyvä ja helppo asentaa. Ja kallis.

...nii, teilläkö akka ajaa ukkonsa lumihankeen 

Pohojammaalla ei oo miesmuistihin ollu hankia mihinkä ajaa, sei kai meirät on rauhoottanu.

Tässä, niinkuin kenties tästä aiheutuvissa tulevissakin kunnianloukkausjutuissa on vain kaksi asiaa jotka on varmoja:

Voittajat: Laskuttavat juristit ja muut loiset (ml. iltapäivälehdet)

Häviäjät: Suomen valtio eli me kaikki veronmaksajat, ollaanpa sitten rehellisiä tai ei.

Ja muuten, jos 70-luvulla oli kansainvälistymisen yksi muoto harjoittaa kanssakäymistä DDR:n väen kanssa, onko se jotenkin tuomittavampaa kuin nykyinen rähmällään oleminen? Mikään ei ole niin turhauttavaa ja typerää kuin jälkiviisaus ja jossittelu.

Valtiosalaisuudet on tietysti eri asia, mutta onko silloisilla teinipoliitikoilla ollut hallussaan oikeasti korkean turvallisuustason tietoa? Tuskinpa.

Tuliaseita ei oo enää, joskus on haulikko ollu mutta myin sen pois. Pajasta löytyykin sitten monenmoista pyssyä, niin paineilmalla kun ruudillakin ampuvaa. Ja puukkoja ja kirvehiä.

Mutta kyllä meillä saa akka ja kakarat olla rauhas, en meinaa niitä hankehen ajaa vaikka kirves oliskin.

Muutaman maataloustutkijan tunnen ihan henkilökohtaisesti, ja olen aina ihmetellyt miksi tutkittavat asiat pitää olla joko A) itsestäänselvyyksiä tai B) niin yksityiskohtaisia ja tarkasti rajattuja ettei niillä sellaisenaan ole hyötyä kuin toisille tutkijoille.

Esimerkiksi MTT:n sinänsä hyvä "historia"tutkimus suomalaisista lypsykarjapihatoista ontuu joiltakin osin pahasti. Virhetulkintoja, väärinymmärryksiä ja reunaehtojen huomioon ottamattomuutta esiintyy liian paljon. Esimerkiksi makuuparren kaltevuudelle annetaan ohjearvot ottamatta kantaa makuualustan laatuun. Jotenkin ontuvalta tuntuu myös päätelmä siitä että leveämpi parsi on aina parempi jne...

Taitaa olla niin kuin koneittenkin tekemisessä, Suomalainen maatalous on liian pienimuotoista oikean ja uuden tiedon / tekniikan kehittämiseen. Vertailukelpoisen tutkimus- ja kehitystiedon saaminen on liian hidasta monessa asiassa.

Rehumaissia oli viljelyssä Koskenkorvalla kolmostien varressa jokin vuosi takaperin.