Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - Mustikka

Tuolla toisessa topicissa tuli esille käytetyn robotin osto. 40:lle lehmälle  kelpo ratkaisu ja sallii 20-40 lehmän laajennuksen milloin vain. Asemassa "kallistuisin" 40 lehmän karjassa autotandemiin. Jos lehmiä olisi enemmän, kalanruoto on parempi. Asemia on ollut käytettyinä paljon myynnissä.
Ei kuulema oikein onnistu kylmäpihatossa robottilypsy utareissa kasvaa liikaa karvaa ja lehmät eivät tule ajamatta lypsylle lämpimään tilaan. Ei ole vaihtoehtoja jos meinaa automaattilypsyä, pitää olla lämmin pihatto.

Onko ihan omakohtaista kokemusta asiasta vai liekö ennakkoluuloa?
Itse olen käynyt kolmessa kylmäpihatossa, wms ja lely niissä lypsivät, tosin lämpimässä tilassa. Lehmät oli kylmäpihaton puolella, verhonsuikaleet kylmän ja lämpimän rajauksessa. Nykytekniikalla ei liene vaikeaa tehdä kylmän ja lämpimän rajausta. Ei yksikään isäntäväki ajellut lehmiä lypsylle, eikä nuo utareetkaan kovin karvaisilta näyttäneet. Yhdellä ohjattu kierto, kahdella tilalla vapaa kierto, lypsyt/lehmä/vrk vaihtelivat 2,7 - 3.0 välillä.
Niinpä, 16 lehmää ja 30 ha peltoa antaa mahdollisuuden lutuehtoiseen sukupolvenvaihdokseen. On selvää, että jos vaihdatte tuotantosuunnan mullitilaksi, joudutte investoimaan heti. Miten spv rahoitetaan? Riittääkö resurssit heti uuteen invastointiin? Joku aiempi kirjoittaja totesikin tuolla mullikasvattamoiden kokoluokan. Onko lisäpeltoa saatavilla? Likvillä on suht.koht. helppo selvittää talouspuoli, edellyttäen, että laskelman tekijä ja te tiedätte (osaatte arvioida) todelliset luvut.

Erikoistuotanto vaatii erikoisosaamista. Onko sitä? Jos ei, missä voi opiskella.

Jompikumpi teistä on asunut maalla (puhut kotitilasta). Ei se asuminen/eläminen maaseudulla ole muutamassa vuodessa muuttunut mitenkään. Täällä on asumisen laatua, naapurit eivät hengitä niskaan, isot pihat, lapsille rauhallinen kasvuympäristö, kirkonkylienkin koulut ovat pienempiä kuin kaupungin lähiökoulut.

Mutta jos jotakin tarvitset tai harrastat, lähdet aina hakemaan sen jostain kauempaa. Julkisia kulkuyhteyksiä ei ole. Se, miten sopeutuu kyläyhteisöön, on itsestä kiinni. Voi jäädä kotia tai lähteä porukkaan mukaan. Ja eihän ne kaupunkilaisystävät mihinkään katoa.
Ratsastajat, samoin kuin kelkkailijat, saavat tulla omille mailleni jos asiasta sovitaan etukäteen. On nimittäin "vanhanaikaisen" kohteliasta kysyä maanomistajalta mitä hänen maillaan saa tehdä (sekä näin pystymme sopimaan paikan, jossa saa ratsastaa tai kelkkailla). Luvatta tulevat saavat niskakarvat nousemaan pystyy ja aiheuttavat sen, että sanomista asiasta varmasti tulee. Yksittäisen ratsastajan on helpompi saada suostumus kuin jonkun ryhmän. Vuokraamilleni pelloille en ole antanut ratsastuslupaa (vaikka minulla se hallintaoikeus onkin), olen ohjannut ratsastajat kysymään maanomistajilta suoraan, mitä mieltä he ovat asiasta.

Mailleni ei tule ilman korvausta yleisiä ratsastusreittejä eikä kelkkareittejä. Jokinen niitä tarvitseva voi ostaa maata käyttöönsä, aivan kuten minäkin olen yritykseni tarpeisiin ostanut. Maata, metsämaata on myynnissä julkisilla markkinoilla. Vuokratakin voi tietenkin. Katsotaan ollanko koskaan pakkolunastustilanteessa kelkkareittien osalta, toivottavasti yksityinen maanomistus vielä toimii...

Metsäautotietkin olen maksanut itse, siis niissä ei ole mitään avustuksia, joilla velvoitetaan, että muut pääsevät liikkumaan niillä. Miksi antaisin toisen käyttöön korvauksetta (tai sopimatta) jotain, jonka olen itse kustantanut? Yksittäinen ratsastaja ei todellakaan riko metsäautoteitäni mutta ajattelematon ratsastustallilainen ei huomioi kuinka paljon ratsastajia voi liikkua jonkun toisen maalla.

Itse pidän rikkautena sitä, että hevosia on maaseudulla. Uskon, että suurin osa ratsastajista osaa hoitaa homman kohteliaasti mutta ratsastajien maineen ovat pilanneet nämä ihmiset, jotka eivät osaa katsoa asiaa muiden ihmisten kannalta.
Käytössä on ollut kymmenen vuotta "Försterin" yhdistelmäkone. Pois en anna  ;)... Letkujen ja tutin puhtaudesta huolehtimalla sekä oikeankokoisilla juoma-annosmäärillä vasikat voivat hyvin.
Sivuja: [1]