Jos myynti epäilyttää, niin laita takaisin metsälle. Eihän tuo kuvauksen mukaan peltoa ole, joten hyvin sinulle on metsänpohjasta tarjottukin.

Tiedä onko peltoa, kunnostusta vaatis kyllä, tosin hinta arvio ei päätä huimaa, kun kuitenkin valtatien vieressä lohko, miinus verot. Ehkä siihen tarjottuun olis vajaa pari vuotta sitten kannattanut tarttua, onhan perustuki, viherryttämistuki oikeudetkin jonkin arvoisia, uusi tukikausi parin vuoden päässä luonee epävarmuutta, tukitasoista ei vielä mitään ole julkisuudessa ollut. 
Kohta viikon ollut myynti ilmoitus, eipä juuri vielä kiinnostusta herättänyt, aika näyttää. 

Peltomaan myynti ollut suunnitteilla pidempään, perustuen ja viherryttämistuen piirissä oleva lohko, ei ympristö ja lfa tukia, kuitenkin kohtuu kokoinen, 16,5 ha, valtatien vieressä.
Maaseutuasiamiehen arvio hehtaarihinnasta 2500 eur/ha, miettinyt, onkohan hinta kohdillaan, yksi tarjous tehty hiukkasen korkeampaan hintaan.
Kasvukuntoon saattamisessa, ojituksessa on tekemistä, uupumisen myötä jäänyt kesannolle,  liian innokkuuden virhe investointi raivata 2005 metsämaasta. Turhan panttina joutaisi myydä, jäljelle jäävä 50 ha riittää vastakin itelle.
Henkinen kynnys isompi myynnissä, oma harmituksensa siihen on liittynyt.

Mitenkä noissa verottajan osuus, tulonhankkimisvähennys 40 % , kun yli kymmenen vuotta omistanut, loppu 30 % verolla?
Missä kannattaisi mainostaa, mitähän muuta ottaa huomioon?
Muutamalle isommalle oy muotoiselle tilalliselle maininnut tuosta, tarjouksia tullut tuo yksi 1,5 vuoden aikana, tuleva tukikausi ja tukikelvottomuus vähentää näemmä kiinnostusta.
Taloudellista kiirettä ei ole, käypä hinta tuolle hakusella, normipelto maanomistajien arviointikeskuksen mukaan 5000 eur/ha kahta puolta toteutuneet kaupat/arviot. 

Mikä mahtaa olla hiehonlihan hinnoittelupolitiikka eri teurastamoilla? Tällä hetkellä tuotetaan isolle A:lle teuraita n. 80-paikkaisessa hiehokasvattamossa, mutta vasikkapulan siivittämänä olis tarkoitus ottaa rinnalle emolehmiä, ens alkuun naapuriin vuokrahalliin ja ajatuksena myöhemmin kattaa omat laakasiilot emojen makuuhalliksi. Kiinnostaisi myös paikata vajetta keräilemällä itse vasikoita teuraskasvatukseen mahdollisuuksien mukaan... Itse elän kuitenkin siinä käsityksessä, että A:n maksama a-hieholisä 50snt/kg koskee ainoastaan ko. firman eläinvälityksestä ostettuja eläimiä? Eli käytännössä omista emoista saadut tai itse keräillyt teurashiehot jäisi tuon ulkopuolelle, ja silloin menee kyllä aika pitkälti hommalta kate. Onko muilla teurastamoilla (lähinnä tuo pietarsaarelainen kiinnostaa) vastaavaa systeemiä vai miten homma toimii?

Kyselee nimim. Paraneeko vaihtamalla?

Onpa melkonen lisä, ilmanko kaikki haluaa loppukasvastukseen, eikä emojen pito kiinnota. 

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 12.11.20 - klo:10:05

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 10.11.20 - klo:07:32

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 09.11.20 - klo:09:21

Luomussa ei tartte ulkoilla jos on pitkä yli 4kk laidunkausi.

Juu tämä oli tiedossa. Laidualueet vain hieman kortilla niin tässä on tullut pyöriteltyä eri vaihtoehtoja mielessä.

Kustannustehokkain voisi olla jos pystyisi hyödyntämään tuon vanhan avolantalan. Siihen kattoa päälle ja samalle alueelle jaloittelutarha ja ruokinta sinne tarhaan. Lietesäiliö kun jo löytyy niin tarhan tavarat saisi sinne toki näinä sateisina talvina kerää kyllä sadevettä aika reilusti. Jos sisätilat olisi kestokuivikkeella niin ymmärtääkseni ei tarvittaisi enää erillistä kuivalantalaa. Kaikki tästä vaihtoehdosta eteenpäin alkaakin sitten maksamaan enempi. Ja se on jo käynyt selväksi ettei se rakennus todellakaan saisi maksaa mitään..

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 09.11.20 - klo:14:53

Riippuu ihan emomäärästä,  vanhoista tiloistakin pienellä määrällä saa toimivan, 10 neliötä emo kuulostaa turhan pieneltä, sateiset syksyt ja keväät lisää kuivikkeen menekkiä reilusti, kokemusta on.

Paljon sitä tilaa per emo (ja vasikka) tulisi sitten olla? Asiaan varmaan vaikuttaa onko kestokuivikepohja, vinokuivike vai parsi?

Riippuu onko turvetta, olkea kuin saatavilla, kohtuumatkan päästä, haluamastaan työmäärästä. Nyt on lähemmäs parikymmentä neliötä emo, mutta karsinaratkaisu 2000 vuodelta on mikä on, kantauhan ulkoa tarhasta märkää sisälle, mutta helppo kuivitus hömppäheinillä, noilla neliöillä.
Tärkeintä hakea tuntumaa hommaan, ite aikanaan haalin liikaa eläimiä, peltoa, epäkäytännölliset tilat siihen ja ongelmia tuli. Tukien varassa emohomma pyörii, mutta turha sitä meidän on pohtia.
Onhan herefordit kesäisin mukavia maiseman hoitajia kotipelloilla, vielä niin kivisiä, ei käy muuksi kuin laitumeksi, reilu puolet kymmenestä hehtaarista kotimaita.

Mitä maksaa hankkia sanotaanko 50 päinen kohtuullisen laadukas ryhmä tiinettä herefordia + pari hyvin käyttäytyvää sonnia?

Se määrä vaatii jo rehuakin aika lailla, laidunta äkkiään sen 50 ha. Ei tuo 100 000 kauaksi nakannut, aikanaan ostin vuoden ikäisiä hiehoja 800 eur+alv kappale, plus kuljetus, sonnit tosiaan noin 4000 eur päälle.
Luonne ja päiväkasvutkin on hyviä, huonoluonteisten kanssa ei pärjää millään poikima aikana.

Lainaus käyttäjältä: Paalimies - 09.11.20 - klo:09:21

Luomussa ei tartte ulkoilla jos on pitkä yli 4kk laidunkausi.

Juu tämä oli tiedossa. Laidualueet vain hieman kortilla niin tässä on tullut pyöriteltyä eri vaihtoehtoja mielessä.

Kustannustehokkain voisi olla jos pystyisi hyödyntämään tuon vanhan avolantalan. Siihen kattoa päälle ja samalle alueelle jaloittelutarha ja ruokinta sinne tarhaan. Lietesäiliö kun jo löytyy niin tarhan tavarat saisi sinne toki näinä sateisina talvina kerää kyllä sadevettä aika reilusti. Jos sisätilat olisi kestokuivikkeella niin ymmärtääkseni ei tarvittaisi enää erillistä kuivalantalaa. Kaikki tästä vaihtoehdosta eteenpäin alkaakin sitten maksamaan enempi. Ja se on jo käynyt selväksi ettei se rakennus todellakaan saisi maksaa mitään..

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 09.11.20 - klo:14:53

Riippuu ihan emomäärästä,  vanhoista tiloistakin pienellä määrällä saa toimivan, 10 neliötä emo kuulostaa turhan pieneltä, sateiset syksyt ja keväät lisää kuivikkeen menekkiä reilusti, kokemusta on.

Paljon sitä tilaa per emo (ja vasikka) tulisi sitten olla? Asiaan varmaan vaikuttaa onko kestokuivikepohja, vinokuivike vai parsi?

Riippuu onko turvetta, olkea kuin saatavilla, kohtuumatkan päästä, haluamastaan työmäärästä. Nyt on lähemmäs parikymmentä neliötä emo, mutta karsinaratkaisu 2000 vuodelta on mikä on, kantauhan ulkoa tarhasta märkää sisälle, mutta helppo kuivitus hömppäheinillä, noilla neliöillä.
Tärkeintä hakea tuntumaa hommaan, ite aikanaan haalin liikaa eläimiä, peltoa, epäkäytännölliset tilat siihen ja ongelmia tuli. Tukien varassa emohomma pyörii, mutta turha sitä meidän on pohtia.
Onhan herefordit kesäisin mukavia maiseman hoitajia kotipelloilla, vielä niin kivisiä, ei käy muuksi kuin laitumeksi, reilu puolet kymmenestä hehtaarista kotimaita.

Riippuu ihan emomäärästä,  vanhoista tiloistakin pienellä määrällä saa toimivan, 10 neliötä emo kuulostaa turhan pieneltä, sateiset syksyt ja keväät lisää kuivikkeen menekkiä reilusti, kokemusta on.

Kyllä on erikoinen aika naudanlihan osalta. Lihan hinta tippuu, liharotuisista ja luomuista ylitarjonta, perus maitorotuisesta jauhelihavärkistä pulaa. Vasikoista pulaa. Saa nähdä millaista on parin vuoden päästä tuotanto. Teurastamot kuulemma haeskelee innokkaita lopettavia loppukasvattamoja ja olen myös kuullut huhuja lopettamis korvauksista. Pari vuotta sitten kannustettiin laajentaan ja nyt lopettaan....

Lopettamiskorvauksiin kuulemma haettiin valtiota maksajaksi, ei toteudu, kun maksajaa ei löytynyt.

Ihmeellistä on aika, navetta on puoliksi tyhjä. Kolme vuotta sitten kävi melkein teurastamon lehetystö innostamassa uuden navetan tekoon.

Minkä kokoinen kasvattamo? Maidontuotannon rajoitusten taidetaan nähdä paheneva vasikkapula, ihme ettei teurastamoissa osattu tätä ennakoida, tai ei tarvinnut kun tuottajat maksaa liika investointeina.

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 16.10.20 - klo:08:35

Näytteitä talosta otin ja tutkitutin, tämän ikäisestä talosta viitteitä kosteusvaurioista löytyi, liekö sitten terveyshaitaksi asti, sitähän ei varmasti pysty sanomaan. Ei tuo yllätys ollut, helpotuskin saada jotain faktaa asiaan.
Muutenkin asunu pidempään sillä mielin, jottei isompia remontteja kannata tehdä, yli 140 m2, -60 luvun taloon. Isompia ratkasuja tulevaisuudessa, emojen määrä ei muutenkaan olis lisääntynyt, asumisen suhteen myös joutuu miettimään vaihtoehtoja, muutenkin isoja remontteja vaativa talo.
Peltoa myyntiin asuntorahoitukseen, onhan tuota liikaakin. 

hengittävä hirsitalo

Puolta pienemmästä hirsitalosta haaveillu muutaman vuoden, raha senkin ratkaisee. Harmi kun hirsirakentaminen katos välissä suomesta, lähistöllä rempattiin 100 vuotta vanha, pieni hirsitalo, hirsissä ei huomannut mitään vikaa, tummumaa luonnollisesti.   

Näytteitä talosta otin ja tutkitutin, tämän ikäisestä talosta viitteitä kosteusvaurioista löytyi, liekö sitten terveyshaitaksi asti, sitähän ei varmasti pysty sanomaan. Ei tuo yllätys ollut, helpotuskin saada jotain faktaa asiaan.
Muutenkin asunu pidempään sillä mielin, jottei isompia remontteja kannata tehdä, yli 140 m2, -60 luvun taloon. Isompia ratkasuja tulevaisuudessa, emojen määrä ei muutenkaan olis lisääntynyt, asumisen suhteen myös joutuu miettimään vaihtoehtoja, muutenkin isoja remontteja vaativa talo.
Peltoa myyntiin asuntorahoitukseen, onhan tuota liikaakin. 

Se on ihan arvailussa mistä johtuu, mutta hyvin todennäköistä työperäisenä syy, kuivikeoljet/turve, pihaton seiniin tarttuu homepölyä niistä ja parinkymmenen vuoden altistus, niin eipä se ihme olisi, yksilöllistä tämäkin. 
Olihan ennen pikkupaali aikana viljelijöiden homepölykeuhko todellinen ongelma.

Yksi annos ventolinea ei tänä syksynä ole auttanut(ohjekin 4 kertaa vuorokaudessa), tosin spirometriassa otettiin kaks annosta kerralla, lääkäri on tietonen.
En ole koskaan tupakoinu, suvussa ei astmaa, ei ylipainoa, työperäistä lienee. Onhan näissä -60 luvun taloissakin omat mahdollisuutensa, mitä terveystarkastajan kanssa juttelin. Näin isoa reilut 140 m2 ja vanhaa ei kannata isommin remontoida, neuvottu monen asiantuntijan toimesta, terveystarkastajankin nyttemmin, samaa miettinyt itekin pidempään.

Ruokatorven tähystys oli kyseessä, närästyksen takia, tosin työmäärän/stressin puolittumisen jälkeen närästys, hartia/niskakivut on jääny pois, astma lääkityksen myötä nukkuu paremmin, tullut aamuvirkuksi. Verenpaine on yllättävän alhainen nykyisin, jossain olikin, jotta lupaa hyvää iän myötä alhaiset veren paineet.

Savut, kuivikkeen/heinän pölyt aiheuttaa oireita, pistää rintakehässä, kuulemma astman oire. Emopihatossa päädyt auki, mutta tänä syksynä väliin huomannu huonon ilmanlaadun, talvellahan tuo pahimmillaan, nytkin kun ilmat vähän kylmenny.
Ei  kyllä tuore heinä niitettynä aiheuta oireita, sateessa olleet kuivikkeeksi menneiden heinien paalaus kesällä sai oireileen, vaikka aina ikkunat kiinni traktorissa.
Helpotus ollut kun ei tuon vakavampaa, helppo hoitonen, mahdollisuus ottaa löysemmin. 

Sydämen vajaatoiminta taitaa oireilla kovin samanlailla. Raskaampi fyysinen työ pitää tehdä pätkissä. Joku taas saa mykobakteerin keuhkoihinsa. Myko tykkää hapettomista kasvualustoista (turve). Siinä röhkitään keuhkoja pihalle aika ajoin. Maatalousammateissa on yllättäviä vaaroja.

Suomalainen maajussi se on asiantuntija joka alalla, sote uudistuskin ylempänä tehtiin. 

Selvennyksenä mainittakoon, jotta työuupumuksen aikaan jo pariinkin otteeseen ekg otettiin, viitisen vuotta sitten, tehty ruokatorven tähystys, lopputulemana jokaiselta tutkimuksen tehneeltä stressiä vähemmäksi, ei mitään muuta vikaa löytyny.

On kyllä työmäärän puolittamisen myötä ne oireet stressin aiheuttamat oireet kadonnu, uutena vain astman oireilu alkoi 2017, tosin sitä epäiltiin ja tutkittiin jo 2010, mutta ei ylittäny arvoja silloin. Lopputulemana huomannu, jotta astma oireili jo 2014 kun uupuminen pahimmillaan, kun voimat loppui fyysisesti väliin, ja henkisesti, samaan työmäärään ei enää ole paluuta, oma hyvinvointi on tärkeämpi.

Turhan pitkään, uupumiseen asti ite yritin mennä ehityksen mukana. Lannoitteiden hinnanousu 40 % 2008 jälkeen, samoihin aikoihin huono tuuri emo/sonni valinnoissa, pahimmillaan 30 % vasikkakuolleisuus, 2015 tukiuudistus vei sitten reilut 6000 eur vuosityötulosta, onneksi samana vuonna tilanostolainat sain maksettua pois. Parikymmentä vuotta vanha emopihatto on hintansa tienannu, viimeisin isompi koneinvestointi vuodelta 2008, homman pystyisi kohtuudella ajamaan alas, jos keksisi muita hommia, näin nelikymppisenä eläkeikään on vielä aikaa.
Eläinpuoleen ei enää tule investoitua, tälle syksyä emojen vasikan hinnan nosto 50 eur on lähinnä vitsi, 2014 käytiin innostamassa lisäämään emoja, hinnan nostoon ei tuntunu mahdollisuutta olevan silloin.

Vasikkapula kertoo karua kieltään emotuotannon kannattavuudesta, luomun suuntaan olis pitänyt kymmenen vuotta sitten siirtyä, ensimmäinen kesä ilman lannoitteita, homma näyttää paremmalta vaikkei luomutukiakaan vielä tule. 

Loppupeleissä aika hyväkin tilanne, kun ei pankin suuntaan ole  velvoitteita, investoinnit on maksaneet itsensä, voi rauhassa katella ja miettiä tulevaisuuden suuntia. 

En ole pidemmillä matkoilla käyny, varsinkin talvisin vaivannu ja toki työn puolesta voinu tulla, mutta tiedä sitten kun allergioita ei minkäänlaisia löytynyt, viittaako muuhun syyhyn. Tympeäasti kuivan heinän pöly laittaa keuhkoissa pisteleen, muovitettu, onneksi ei ole kuin kymmenkunta emoa nykyään.
Tympeä homma kun aitatolppia pystyttää ja pitää väliin hengästyksen takia istua. Elokuussa pyörryinkin hapenpuutteesta siinä hommassa kerran, kun voimat loppu ja piti istua, ei tuo puolen tunnin, rauhallinen rasite pitäis reilu nelikymppisellä vielä noin voimille ottaa. Ventolinea reilusti ja tunnin päästä huomannu taas mitään. Lääkitys ei vielä silloin ollu kohdillaan, kun ei diagnoosiakaan ollu, sen jälkeen aamua-iltaa kortisonia ja ventolinea, helppo kuitenkin hoitaa ja työmäärä kohtuulliseksi, niin pärjäähän tuon kans. 

Määrittämätön astma diagnoosina, ei minkäänlaisia allergioita löytyny, tupakointia ei ole tullu harrastettua, ja 189  cm/80 kg ei ylipainoakaan ole. Suvussa ei kellään astmaa, mikä lääkäriäkin ihmetytti moneen kertaan, yleensä silloin yleisempää.

Voihan se johtua 1960 luvulla tehdystä talostakin, ei olis ensimmäinen hometalo tällä kylällä, onneksi isompia remontteja ei ole tehty, ei paljoa häviä vaikka jäis tyhjilleen.
Tässä pähkäilly viikon mistä kautta sitäkin rupeaa selvittämään.