Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Mikä on jämän kattilassa vialla, kun loppuu veto? Pesä sammuu väliin itsekseen, vaikka puuta riittää pesässä, ja palaminen lähtenyt alkuun(poltettu pesällinen puuta). Nuohottu vasta(reilu 2 kuukautta), tuhka poistettu, eikä piipussakaan tukosta ole. Kattilalla ikää lähes 30 vuotta, jokos tuo on lopussa?
Hytin alta syttyi kesken äestyksen, 4 sammutinta tyhjensin mutta paloi lähes kokonaan. http://www.pottupellossa.com/galleria/displayimage.php?album=search&cat=0&pos=5 En ole kuullut muista zetkoista jotka olis palanu (ihme kyllä sähköt tehty vähän niin ja näin) kaverilla kaks 9540 ja 11641 forterra eikä noissa ole ollut sähköonkelmia. Tuo meluisuus on makuasia minusta ratiopeltorit halvemmat ku väliraha uuteen valmettiin tms. Ja jousia jos kaipaa tarttee hommata takatuuppari ursus niissä on etujouset. 
Kyllä minusta nykynuoret on tottunu liika hyvälle onhan se faariki ajellu jopa hytittömällä rattorilla eikä oo valittanu ainakaan mun kuullen. Eikä tarvi mun puheista vetää herneitä imusarjaan kuhan jakelen omia mielipiteitäni... 
Sairaseläkkeellehän ne on näistä hommista joutuneetkin.
Minkä ikäinen merkkinen kattila rupes vuotaan? Sisältyykö tuohon 4-5000 eur minkä kokoinen stokeri, entä kattila?
Loppuuko muissa merkeissä nuo kuikan sovitteet kytkinkoppaan? Tainnu tulla insinööreillä paha moka, jos näin on.
Viranomaiset tekevät kaikkensa, että kuivalannasta siirryttäisiin lietteeseen: Kuivalantaa on vaikea levittää kasvukaudella ja kaiken keväällälevitys on tehty vaikeaksi kun ei saa patteroida.
Vielähän tuota saa patteroida, tekee vaan ilmotuksen kuntaan, josta se lähtee ympäristökeskukseen.
Kasvukaudella levityksestä saa ylimääräistä tukea. Lietevaunu saa olla tiellä leveämpi kuin kuivalantavaunu.
Uusi lannan vastaanoton tuki koskenee pelkästään lietelantaa.
Menikö molemmat massikat vaihtoon?
Lieköhän millainen asentaa, halpa ainakin. Ei tosin kestä pakkasta kuin 10 astetta.
Paljonko kustansi, onko kuin mutkikas asentaa, missä päin myydään?
mulla on ollut unipolarin halpamalli pari talvee emojen poikimisien valvomisessa. Toimii ihan kohtalaisesti mutta vaatii suoran näköyhteyden kameran ja vastaanottimen välillä. kantama lienee noin sata metriä tai alle...Niin ja ei kestä jos putoaa vesilammikkoon kesäks...
[/quote]
Onko kamera ulkona vai navetassa? vastaanotin talon sisällä ikkunalaudalla?
[/quote]
[/quote]
Naapurihan tuota yritti eläkkeelle jäännin jälkeen, muttei viihdy yksin. Lehmä on lauma eläin, tuli sitten tänne hakemaan seuraa.
Säännöllisesti tulee eläkemaksuja melassa tarkistettua, ja nostettua. Eikä ollenkaan hullummalta näyt tuleva eläke, sitten reilu 30 vuoden päästä.
Sairaslomaa kyllä päätoiminen viljelijäkin saa aivan kohtuudella. Ei tarvitse vääntöä käydä, kun kuulevat, jotta karjan kanssa ollaan päivittäin tekemisissä.
Itse olen makuuparsi pohjaisen ratkaisun kannalla tuon kuivikkeen menon takia. Minusta 50 emolle 400 olkipaalia on aivan he.... kun ne pitää vielä levittää pellolle ja noiden eteenhän saa haravoida vähintään 40 hehtaaria peltoja. Sittenkun on tälläinen vuosi niin eihän niitä saa edes kuivaksi. Tai niinkuin viiem vuosi niin saa kaksikertaistaa tuon huolintaalueen...Ja ilmeisesti tälläiset vuodet tulevat vain lisääntymään.
Tuohan on vähän tilakohtaisia juttuja, yleensä paalataan heti puimurin jäljiltä, sateen pelossa. Paaleja tulee kevyesti toista sataa päivässä, joten aika äkkiään on 400 paalia koossa. Onhan sitten turve vaihtoehtona, puhelin soitto ja tulee pihaan.
Onhan urakoitsijat keksitty levitykseen. Kun talvella ajaa patteriin tuon lannan, palaa lähes puolet kevääseen mennessä pois.
Ja sitä paitsi nykyisillä rakennuskustannuksilla mitä vähemmän katettua, sitä parempi, ottaen tietysti huomioon järkevyyden...
Onkohan liian karskisti yksinkertaistettu jos ajattelee että parsipihatto vaatii poikimakaudella extra jämäkkää poikimisten seurantaa ettei pääse tapahtumaan haavereita. Vinopohja vaatii samalla tavalla seurantaa mutta poikimatapahtuma vaatii vähemmän hoitajan puuttumista tilanteeseen.
Olisiko mahdoton ajatus tehdä sellainen ratkaisu, että emon pystyy ottamaan erilleen poikiman ajaksi, jos sen kerkee huomaamaan... Tekee vaikka parsirivin päähän esim lantakäytävän leveyden pituisen parrenerottajamattoman alueen, jonka rajaa aidalla. Normaalisti alueella on portti kiinni, jolloin paskakäytävä kestää puhtaana. parsien edessä olevalta vasikkakäytävältä on sitten yhteys tähän tilaan ja tällöin vasikat pääsee siihen alueelle halutessaja ne niille voi antaa vaikka erillistä ruokintaa/voi vaikka suorittaa vierotuksen sisätiloissa...Tyhjennyksen ajaksi portti rajaa mahdollisen emon + vasun sinne toiselle alueelle.
Me ollaan huomattu, että poikijat hakeutuvat vähän omaan rauhaansa ja toiset tykkäävät jättää rauhaan. Noin 100 poikimisen jälkeen ei ole tainnut kuolla yhtään vasikkaa silleen, että syy olisi ollut parsipihatossa...
Itellä on täyskuivikepohja emoilla, eikä tuo kuivikkeen menekki kovin mahdoton ole. N. 10 paalia per emo, mieluummin alle, mutta se olki pitää silputa paalisilppurilla. Vähentää huomattavasti oljen menekkiä. Edellistalvena meni 50 emolla 400 paalia olkia kuivikkeena, lisäksi syövätkin noista osan. Eihän tuo tee kuin 8 paalia/emo, 125cm paaleja.
Yhteen väliin naapurin hevosella ruvettiin polkemaan täydessä kasvussa olevia nurmia. Ei taida täyttää joka miehen oikeuksia.
Uudessa ympäristötuessa saa antaa karjanlannassa fosforia 30kg/ha monivuotiselle nurmelle. Muille kasveille vain 15kg/ha. Mietinkin voidaanko nurmen perustamisvaiheessa jo antaa tuo 30kg, jos kasvusto tehdään säilörehuksi? Nyt puhutaan siis suojaviljasta.
Voidaanko kasvusto jo tuolloin lukea monivuotiseksi nurmeksi, karjanlannan käyttöön tuolla on ratkaiseva merkitys.
Koneviestissä oli kyllä mielenkiintoinen juttu, kun nurmea uusittiin westerwoldin raiheinää käyttäen suojakasvina. Onko tuosta kellään kokemusta?
