Useimmat peltotuki-ohjelmiston käyttäjät ovat ladanneet Sirpin älypuhelimeensa, ja päivittävät Peltotuessa tehtyjä toimenpiteitä Sirppiin, miettimättä edes, mitä varten.

Aikansa sillä Sirpillä leikki, mutta työtapa on vähitellen palannut siihen, että Peltotuen suunnittelu lähtee syksyllä liikkeelle Karttapaikan ilmakuvista* mittaamalla lohkot, syöttämällä ne Peltotukeen, kiinnittämällä viljavuustiedot ja suunnittelemalla kylvösiemenet ja lannoitukset. Peltotuessa ovat varastot, niin suunnittelemalla "toteutuneet" - välikehdellä varasto täsmäytyy järkevästi.

Sitten kun Vipu avautuu, piirretään ne lohkot Vipussa samaan a..b..c - järjestykseen, kuin jo talvella on suunniteltu, ja siirretään tiedot Peltotukeen ja päivitetään mahdolliset pinta-alaerot.

Tähän mennessä siis Sirppi antaa itsensä tiedoksi lähinnä Peltotuen käynnistys- ja sammutusvaiheessa, pyytäen synkronoimaan Sirpin.

No, pellolla kun tekee töitä, eipä siellä älypuhelinta pölypilvessä tule käytetyksi.  Illalla sitten kun ei jaksa käynnistellä tietokonetta, voi lojua tuolissa ja naputella Sirpissä toimenpiteitä tehdyksi.

Eli Sirppi voisi olla ihan hyvä viljelyohjelma, jos sitä olisi alkanut käyttää sellaisenaan. Peltotuen kanssa yhteenliitettynä en oikeastaan tule vastaan tilanteita, että voisi edes miettiä, mitä sillä Sirpillä oikeastaan voisi tehdä.

Nyt kun Peltotuen plus-osion tukilaskennat ja optimoinnit ym. ovat olleet poissa käytöstä, eipä Peltotuellekaan ole oikein muuta käyttöperustetta, kuin hyvin toimiva varastonhallinta suunnittelun aikana.

Onko niin, että Sirpissä Whatsapp on ainoa lohkojen jakamisen muoto, esim. kalkinlevittäjälle ? En käytä kyseistä appia.

*olisi mielenkiintoista tietää Nutikka Pro:n suunnittelijan peruste käyttöliittymälleen. Sitä ei voi edes opetella, koska toimintojen sijoittelujen ja käyttöjärjestyksen perusteita ei voi arkijärjellä käsittää.

-SS-

Ps. Miksiköhän niitä ei voinut niittää esim. kuukautta aiemmin?

Minä niitin aikaisemmin. Ja selvityspyyntö tuli kuukausi myöhemmin lohkoille sen takia, että odelma oli kasvanut todennäköisesti niin paljon, että valvonnassa näytti hoitamattomalta.

-SS-

Varsinkin kun kysymys oli 15-20 k€ bensaliikuttimesta.

Tuo ajonaikainen säästö on merkittävä, mutta suurelta osalta kyse on verotuesta, joka saa sähköautoilun näyttämään määräänsäkin edullisemmalta, vaikka sama tiestö, tarvittava bitumi ja valtion rahantarve ei muutu miksikään.

Eli tuon 35000 km:n aikana sähköautoilija maksaa energiaveroja (en tässä ota huomioon ALV, vaikka sekin kuormittaisi eniten bensaliikkujaa)  207 €, bensiiniautoilija 2415 €

-SS-

No nelipäiväisen työviikon ideahan on juurikin siinä, että katsotaan työajan sijaan lopputulosta.

Monella alalla, etenkin julkisen sektorin palveluammateissa, työajan vähennys viidenneksellä tarkoittaa samalla työnteon vähenemistä viidenneksellä, koska työn suorituksessa on olemassa aikataulutus. Hoitajamitoitus on aikaan sidottu, eli kuudestakymmenestä minuutista 48 minuuttiin muuttuva työtunti on sen 12 minuutin  osalta sitten tehtävä lisähenkilöllä. Kouluissa oppitunnit ovat samanmittaiset edelleen. Toki ryhmäkoon suurentamisella saadaan tuottavuus parannettua. Tai vähennetään kouluvuoden koulupäiviä. Mutta sekään ei kuulemma ole hyvä, kun Kotivalo ei osaakaan lukea peruskoulun päättäessään. Kaupan kassalla viidenneksen vähennys työaikaan tarkoittaa viidenneksen vähäisempää läpäisyä kassoilla. Mopoilijan mainitsemat rahdinkuljetus, linja-auton, raitiovaunun ja junan kuljettaminen, lentokoneen miehistö, kaikkiin voidaan sovitella - ja on soviteltukin - urakka- tai km-hinnoittelua, mutta tekniikka ja etenkin liikennelainsäädäntö estävät todellisuudessa idean toteutuksen. Kuormien suurennuksellekin on raja silloissa ja tien rakenteessa.

Teollisuudessa ei ole ollut mitään ongelmaa tehdä puolessa työajassa tuntityöläisen hommat. Salaisuus on urakkahinnoittelu ja solutyö, jota laiskat työntekijät vihaavat. Urakassa jotkut vain ovat PALJON nopeampia kuin muut, tiimien välillä voi olla kaksinkertaisia suorituksia hitaimpiin verrattuna.  Olen minäkin täysurakkaa tehnyt metallitehtaassa linjatyössä. Siinä on ansainnan mahdollisuus, mutta urakat lasketaan lopputuotteen kilpaillusta hinnasta, joten hidastelija ja kömpelö ei todellakaan pärjää. Tuntityöläisenkin tuotos niissä tehtaissa on näkyvissä, montako laatikkoa, lavaa, lavakehikkoa saa päivän aikana aikaiseksi. Jos ei pysty ns. "normaalijoutuisuuteen" , ei lopputuloskaan ole standardin mukainen. Monessa työssä, kuten ammattisiivouksessa on tämä normaalijoutuisuus jo puolen vuosisadan aikana määritelty siten, että ...kun työtä tehdään normaalijoutuisuudella, sitä jaksaa tehdä koko työpäivän liiaksi kuormittumatta. Jos kahdeksan tunnin keikka juostaan läpi kuuteen tuntiin, alkaa vammoja tulla. 

Suomen teollisuus ja yritysmaailma ei voi keskittyä jonkin "ajoneuvon ohjauselektroniikan erikoishuoltoon", jossa käsityö voikin olla murto-osa suoritteesta, lähinnä myydään tietoa, jota muilla ei ole. Hyvät niille. Tässä juonteessa nähty artikkeli onkin julkinen ilmoitus yrityksen myymästä valohoidosta, josta kate muodostuu. Eikä kestä kauan, kun joku innokas ottaa härkää sarvista ja tekee yksin koko tuon nelipäiväisen kokeiluporukan työt.

Eli palataan siihen, että lähes kaikki menobudjetoitu toiminta sopii mainiosti lyhennetyn työajan malliin, se pystyy rahoittamaan toimintansa määrittelemällä sen, kuinka leppoisasti haluaa ns. työt tehdä, ja sen jälkeen parasiittinä imee tarvittavan rahamäärän esimerkiksi veronmaksajan kukkarosta, jollei vapaaehtoisesti, niin sitten väkivalloin. Hyvänä esimerkkinä valtionhallinnon omasta väkivaltakoneistosta on Verohallinto, jossa 5126 työntekijän voimin kerätään tarvittavat rahat, vaikka sitten yksipäiväisen työviikon rahoitukseen. Vaikka kuinka tärkeää verojen keruu työnä onkaan, niin tuossa tapauksessa pääasiassa verojen kerääjä määrittelee rahantarpeensa itse ja tarvittavien työntekijöitten  määrän. Tuollaisessa tapauksessa "tuottavuutta" ei voi mitata, koska tällaisen menobudjetoidun organisaation tuottavuus on se rahamäärä, jonka se onnistuu kuluttamaan vuoden aikana.

Varsinkin lupaviranomaisten ja muidenkin hallintoalamaisten kyykyttäjien tuottavuuden sopisi olla mahdollisimman alhainen. Se on kansalaiselle paras tilanne, aivan kuin nukkuva lapamato olisi - ja arkijärjellä ajatellen onkin - isännälleen paras tilanne.

-SS-

Onko tämä kauppaviljan kosteus sitten vain paikkakuntainen kyykytysjuttu ? Tavoitehinta-aikana kosteus olikin se vakio valituksen aihe kauppiaalla. Keväällä kuivasin kylmäilmakuivauksella viljat kymppiin, niin sekään ei ollut hyvä, essunkaan sää vaa polttanu ole tätä ?
Olen tottunut viljan  kuivaamaan 11.5-12 %:iin, siitä ei saa kuivaushyvitystä enää, ja 1/3 kuivausajasta menee juuri tuon 2.5%- yksikön paistamiseen. Mut öljyhän on halpaa. Rypsillä ei polttoaine eikä aika ole niinkään merkityksellinen, mutta tärkeintä on, että kun nöyrästi vie näytepussia, ei aleta juoksuttaa lisäkuivaukselle. Turvallisen 6%:n nurkilla rypsi alkaa edelleen kuivatessa lämmetä nopeasti, ja siinä on melkein oltava se viimeinen tunti kuivurin ylätasanteella ja otettava näytteitä, jäähdytettävä alumiinipellillä ja mitattava sitä kosteutta viljasta.

-SS-

Juu vaikka en ole aikaisemmassa elämässä ollut Hankkijan kanssa tekemisissä, niin siellä kyllä on ammattimainen toiminta näkyvää: printteri sylki sopimukset allekirjoitettavaksi muutaman sekunnin päästä siitä, kun kilomäärästä oli päästy yhteisymmärrykseen.

Tuo jäi nyt itseä vaivaamaan, että tuota rehutakuuta ei tuotu viljakauppiaan taholta kauralle esiin, vain vehnälle.

En ymmärrä, miksi toimitusaika olisi ongelma, minusta paras toimitusaika on se, kun saa viimeisen lämpimäisen ulos kuivurista, ja sitten on lava jo putken alla odottamassa.

Aloin tässä tosissaan tutkia tuon toisen ketjun tilannetta, siellä on siis osakeyhtiön omia toimipisteitä seitsemän  ja yhtiölle raportoivia viljanvälittäjiä siellä aika joukko. Sitten on kauppiaskonttoreita 49 ja siellä sitten viljaa välittäviä  omamyyjiä, jotka raportoivat - kenelle ?

Tuo sekaorganisaatio on pitkällä aikavälillä kestämätön. Kenen keikat täytetään ensin, yhtiön viljanvälittäjän vai sopimuskauppiaan ?

-SS-

Huomasin ihmeellisen yksityiskohdan noissa rapsisopimuksen tarjoajissa: hyväksyttävä maksimikosteus toimituksissa on 9% !! Ainakin Apetit, Berner ja Viljatavastia sekä Hankkija pitävät tuota 9% rajana, Alavuden öljynpuristamolla näkyy olevan 7,5%

Milloin tämä muutos on tapahtunut ? 2021 Apetitilla näytti jo olevan se 9%.

Nyt alkaa vistottaa yhä lisää, se taannoinen  8.1% rypsiesinäyte, että lähdepä kuivaamaan rypsisi, ei oteta vastaan.

Kyllähän melko hyvin 5.5 %:iin  saa kuivatuksi, aikaa ja lämpötilan vahtimista siinä on, ja öljyä alkaa valua poistokanavasta, voi olla, että rasvapitoisuudessa tulee vahinkoa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 28.03.24 - klo:16:17

Tänään aloin ottamaan vipukuvia syysvehnistä, niin siellä oli ne aikaisemmin tulleet pyynnöt ja samoista lohkoista uudet tehtävät että voit ottaa kuvat 16.4 alkaen... .. no otin kumminkin nyt ne kuvat kun vielä vehnä vihertää...

En ole saanut mobiilia toimimaan vielä ollenkaan vaikka olen päivitykset ottanut käyttöön. Pitääkö huolestua. 

Mielestäni kyllä pitää. Näissä e-villen metsästäjänpuhelimissa, Samsung XCovereissa ja muissakin käytönkestävissä puhelimissa ongelma ehkä siinä, että vahvan mekaanisen rakenteen sisässä on jokin laitevalmistajan muuttelema käyttöjärjestelmä. Google Pixel tai uudehko Apple iPhone, taitavat olla näissä kriittisissä ohjelmissa varmimmin yhteensopivat vaihtoehdot.

Onneksi Samsung Note 10 ja Note 20 vielä toimivat Vipuappin kanssa, käytössä huomattua on, että kameralla pitää ottaa kuva melkein taivaasta, ei voi suunnata kasvustoa kohti, Samoin pystykuvausoletus hiukan oudoksuttaa, kun on tottunut ottamaan vaakakuvia.  Muistelen, että otin aluksi vaakakuvia, mutta sitten se kuva tuli sinne Vipuun silti leikattuna semmoiseksi pieneksi pystyviipaleeksi. Olen alkanut miettiä, josko hankkisi jonkin edullisen, yhteensopivan, hiukan pienempikokoisen perusälypuhelimen ja vahvemmat lukulasit, ja käyttäisi pelkästään sitä laitetta esimerkiksi tunnuslukusovelluksen ja vipuappin alustana. Säilyttäisi piironkinlaatikossa, ettei klasi hajoa tai jotain. Kai sen verovähennyksiin saisi.

Pieni apu ongelmiin voisi olla se, että jos jollakin naapurilla Vipu toimii, sitä laitetta voinee käyttää toisellakin tilatunnuksella, kirjautuu vain omilla pankkitunnuksilla siihen sovellukseen. Naapuriapu kunniaan.

-SS-

Siis liki kaikilla oli vielä tän vuoden puolella vientikaura 250€. Berner, Tavastia ym. Hankkijalla vielä rehuturvalla 230€. Sen kauran lisäks kiinnitin syysvehnää 228€ ja kevätvehnää 245€, en toki aivan tappimäärillä kun eivät tuntuneet kovin hyviltä hinnoilta. Nyt taas jo tuntuu, niin se ihmisen pää muuttuu. 300€ oli hirveen huono hinta reilu vuosi sitten, nyt jo utopistisen korkea.

Ei varmasti ollut kaikissa Hankkijan konttoreissa 250 euroa plus rehuturva ! Kun kännykkään marraskuun lopulla tuli eri ketjulta viesti, että vientikaura syksylle 2024 250€ +/- laadut, kävin ensin Hankkijan omamyyjän luona, kysyin, onko Hankkijassa samaa ajateltu, kun kerran yhteistyö oli aloitettu. Eivät ainakaan suoraan kysyttäessä myöntäneet kahteenpuoleensataan maksavansa, eivät edes lähellekään. Viljakauppias, itsekin viljanviljelijä, sanoi, että taitaapa kiinnittää sinne vihollisen myymälään omansakin.  No, syy, että kaurasopimus nyt on Hankkijalle kuitenkin tehtynä, rehuna (hintaero elintarvike/vientikauraan liian pieni laatuvaatimuksiin nähden) , johtui siitä samasta ilmiöstä, joka vaivasi jo vuosia sitten silloista viljameklaria: Kävin henkilökohtaisesti marraskuun viimeisenä päivänä ilmoittamassa, että tehdään se vientikaurasopimus nyt. Joo joo, ja lupasi tehdä paperit, varmistin vielä kysymällä, että onhan se vielä voimassa, kun katsoin kännykästä, että tarjous oli voimassa 30.11.2023 asti. Kuulemma oli.

21.12. tarkistin sähköpostilla, että onhan se sopimus laitettu systeemiin sisälle, sen marraskuun lopun käyntini perusteella. Kirjoitti takaisin lähettävänsä sopimuksen. Sen jälkeen ei kuulunut mitään. Kävin sitten 8. maaliskuuta henkilökohtaisesti taas, ja arasti kyselin, että ei sitten ole sopimuspaperia kuulunut. Kun alkoi valittelemaan, että tulee sata puhelua päivässä, arvasin jo asian tilan. Ei mitään sopimusta ollut missään. Sitten tarjosi jotain 230 euroa. Sellaisesta ei ollut marraskuun viimeinen päivä puhe. Joten kiittelin tarjouksesta, ja kävin sitten Hankkijalla tekemässä sen rehukaurasopimuksen Turkuun.

Mitä opin. On pysyttävä takiaisena siinä tuolilla, eikä lähdettävä pois pyytämälläkään, kirves ja vesuri sylissä, ennen kuin se ostosopimus on printattu kahtena kappaleena ulos ja allekirjoitettu. Toki voin alkaa kulkea asianajajan kanssa parina näissä paikoissa, ja haastaa heti oikeuteen epäilyttävästä katseestakin, mutta en nyt vaan ala siihen.

-SS-

Juu hyvin tiedän ettei tällainen viljelysopimus juridisesti sido kumpaakaan osapuolta, mutta ei ole kertaakaan kauppaliike siitä livennyt enkä myöskään itse. En usko että parempaa tulosta saisin kiinnittämällä sadon ennen kylvöä tai jollain muulla uhkapelillä. Ja tämä on kumminkin sivutoimista hommaa niin tällä tavoin pääsee  suht helpolla vaivalla.

On hieno asia, että siellä päin kauppiaan sanaan vielä voi luottaa. Mutta en halua kokea enää samanlaista kuin tässä  aikaisemmin; siilot täynnä, väliaikaisia lisäsyrjiä jo tehtynä, kuivurikaappi täynnä, kaatosuppilo täynnä, navetan myllylaarit täynnä, kylmäilmakuivuri täynnä, kärryt täynnä, suulin nurkassa lattia kukullaan täynnä. Ja sitten viljakauppias kommunikoi tilanahtauden helpotustarpeeseen, että on niin hankalaa, on niin hankalaa, ei ole viljalla kysyntää, ei ole kippiaikoja , ei , ei , ei..

Ja pidin silloin tietenkin oman puoleni sopimuksesta, enkä alkanut tarjota muuanne.  Pari vuotta odottelin ja varmistelin, sitten kokeilin tilojen välistä kauppaa. Erittäin hyvin rehuviljasiilon tyhjennys toimi, mutta rahaa ei siirtynyt. Ei ole siirtynyt vieläkään. Kaksi kertaa lähdin narriksi, kolmatta kertaa ei tullut. No, vuosi sitten alkukeväästä sitten vaihdoin omakauppiasta, asiat alkoivat sujua, tietenkin myös kirjallisten ja sitovien etukäteen tehtyjen kauppasopimusten myötä on tullut lisää riskiä edelleen itselle.

-SS-

"Kauppa sitoutuu ostamaan sadon"...niinhän minäkin luulin [hymyilee itsekseen surumielisenä]

Kuulostaa ns. viljely- ja markkinointisopimukselta, näillä tosiaan on ollut eri nimiä, joka asiakirjana vastaa koulun alaluokkalaisten kaverivihkoa. Hankkijallakin se on nimeltään tämä "Viljelysopimus".

Sopimuksella saa ilmaisen ennakkonäytteen analyysin ja pari mukia, ei muuta.

Muutenhan kauppatapa on "osto päivän hintaan", vain jos viljakaupassa on menekkiä. Ehkä 2020 jälkeen on sitten valtakunnan viljakaupassa on ollut jokin poikkeusaika, mutta kokemusteni perusteella tuollainen yhteistyö- ja markkinointisopimus ei aiheuta minkäänlaista toimeliaisuutta viljakauppiaan puolelta, kun viljaa pyytää viemään pois. Vilja menee etukäteen tehtyjen kauppasopimusten perusteella ohi vasemmalta ja oikealta.

Kauppasopimus kun tuo viljelysopimus ei ole. Siksihän niitä etukäteisiä tulevan sadon kauppasopimuksia (tai termiinejä ym) tehdään, että voi vaatia vastapuolta toteuttamaan oman osuutensa, eli viemään sopimuksenalaisen viljan soνittuna aikana pois. Tällaista sopimusta eivät täkäläiset viljakauppiaat enää satosyksyn jälkeen  tee silloin, kun on ruuhkaa ja tarjonta tiedossa.

Niin, ennenhän kyllä tehtiin noin, myytiin vuosikausien ajan  herrasmiessopimuksella viljat, kauppa haki pois, kun myyjä niin halusi, ja viljasta maksettiin, pääasia, että jotakin edes. Nykyaika ja pörssihenki on tullut tänne etelään. Ehkä ylempänä Suomessa on vielä tuollaista perinteistä viljakauppaa olemassa. Ja se on hieno asia. Onhan tämä  ihan typerää, myydä hankien alla kituvat tai kokonaan kylvämättömät viljansa, kauppasopimuksella.

Mutta se tapa ainakin toimi, nyt yhden vuoden kokemuksen perusteella.

-SS-

Kilookaan en oo myynyt viimevuotisia.. Taidan jättää kylvämättä kaikki satokasvit💪

Eihän tuossa muuta, kuin 250 euron vilja muuttui 150 euron viljaksi, samalla kun kosteutta tuli prosentti lisää. Toisaalta, kyllä esimerkiksi Viljatavastia julkaisi talvella ostotarjouksia lähes joka viikko.

Lopputalvesta viljaliikkeissä tehtiin syksylle 2024 vielä 230-240 € kaurasopimuksia, 200+ € vehnäsopimuksia ja 180 € ohrasopimuksia. Todennäköisyys sille, että viljan hinnat nousisivat ensi talveksi kolmeensataan tai yli, on olematon. Todennäköisyys, että viljan hinnat jossain vaiheessa laskisivat vielä tämänhetkisistä noteerauksista, on olemassa, melkoinenkin.

-SS-

Itse en lähtisi tässä vaiheessa ensi syksyn satoa kiinnittämään, kun on vielä kylvämättäkin, paitsi syysvehnää on lumen alla eikä senkään talvehtimisesta ole varmuutta.
Voihan ne kylvösuunnitelmatkin vielä muuttua jos on hankala kevät. Aina menty niin että hinta kiinnitetty seuraavan talven aikana, koettaen hintahuipun lähimaastoon osua.

Just. Siis onko kyse Lantmännenin "aktiivitermiinistä" tai "varastointisopimuksesta", joissa hinta kiinnitetään vasta toimituksen jälkeen ?

Jos taas ihan "hetitermiinillä" eli käytännössä käteiskaupalla kauppaa käy, niin viljakaupalla siellä täytyy olla vastaanottokapasiteettia mielin määrin käytettävissä. Koska muutkin kyllä huomaavat hinnan nousun ja ryntäävät kaupoille. Millä pystyt varmistamaan, että juuri sinun viljasi pääsevät hintahuipun kärkeen surffaamaan ?

En näe tällä alueella mahdollisuutta kylvää yhtään mitään, ennen kuin minulla on kilomääräinen toimitusaikasidottu kauppasopimus hallussa. Täytyyhän vuodenkulusta riippumatta toteutunut sato jonnekin pois saada ?

Käytettävissä kun ei ole järjellisen matkan päässä yksityisiä vakavaraisia ja rajattomat siilotilat omaavia viljan käyttäjiä, tai yleensäkään pienkäyttäjiä, joilla olisi maksuvalmiutta.

-SS-

Kellään, joka on vähänkin kuunnellut viljakaupan viime vuosien aikomuksia ja viljakaupan tulevaisuutta, ei varmaankaan ole sato kiinnittämättä. Nyt kun viljan hinta on syöksymässä alas päin, on sentään jokin varmuus hinnoittelusta.

Vaikeampaa on sadon 2025 markkinoinnin varmistaminen: Varhainen kiinnittäminen tuottaa todennäköisesti suuresti matalammat hinnat, kuin tänä talvena on tarjottu. Tällöin koko viljelyn järkevyys on vaakalaudalla. Jos nyt kuitenkin sopimuksen saa sentään yli satasella, mielialaa alentaisi edelleen se, että hinta jostakin syystä palaisikin paremmalle tasolle: silloin viljakauppa edellyttää  sopimusten pitämistä, soνittu mikä soνittu, ja leppoisasta yhteistyökumppanista saattaakin kuoriutua viljelijää lakimiesten avustuksella ahdisteleva hirviö.

-SS-

Niin siellä on samasta lohkosta aina kaksi tehtävää, toiseen tehtävään voi ottaa kuvat heti kun vihreää näkyy, toinen on selvityspyyntö, johon voi vastata vasta 16.04. Varmaankin silloin on vielä toisen kerran näytettävä tuoreella kuvalla, ettei ole äestänyt liian aikaisin.

-SS-