Jos on milli velkaa ni nukkuu huonosti. Jos on 10 miljoonaa ni pankinjohtaja nukkuu huonosti. 

Tuo on totinen tosi. Kun Salon Aluesäästöpankki tuli tunnetuksi kuuluisien nurkanvaltaajien ja  kiinteistökeinottelijoiden rahoittajana, me köyhät nukuimme huonosti asuntovelkoinemme sun muine pikkuvippeinemme. Nyt sitten nämä keikarit ovat saaneet ylöspidon ja opiskelunsakin hoidetuksi valtion piikkiin. Ja pankkiherrat köyhänä ja korvausvaateet päällänsä hamaan loppuun.

Pankin sitten kaatuessa heittopusseina lainoinemme oltiin. Silloin oli turha kilpailuttaa marginaalien kanssa, tyytyväinen sai olla, että joku pankki otti lainoineen asiakkaan hinnalla millä hyvänsä. Mutta muistan kyllä nyt pankkiherrojen viekoitteluun vastineeksi näyttää niitä sen ajan tarjouksia, säästetty kun on tuonne rokotustodistuksen väliin, tässä elämässä hevin ei semmoinen kyykyttäminen unohdu.

-SS-

Eikös se Vipulohkoja-jankkaaminen olis jo tässä. Edelleenkään en tarvi kyseistä kampetta, ja kohta se sekaisin oleva keksijä tulee taas tänne kauppaamaan niitä.

-SS-

Juu mää en varmaan ookaan kertonut et en osaa lukea katton vaan kuvat akuankastakin. 

-SS-

Nuo kuvien lumihomeiset kasvustot ovat kummastuttavia, jos kyseessä on Riihi, Reetta, Elvi ehkäpä on aika peitteinen keväällä mut hyvin puskee läpitte. Mutta on varmaan luminen alue, kinostuva paikka ja multainen vaakasuora maa.

Epäilisin kuitenkin jotakin hybriidiä, tai sitten Amiloa, jonka suosio on edelleen uskomattoman suuri, käytännön suorituskykyyn verrattuna. No, rukiin keskisadothan sen kertoo.

Syysvehnissä Olivin on aika herkkä MYÖS lumihomeelle, Gunbo on myös herkkä, mutta kestää kevätahavaa paremmin kuin vaikkapa Tryggve.

Onneksi noin 50 km etelämpänä lumihome ei ollut lainkaan ongelma, mutta kevätpakkaset meinasivat tappaa ainakin Magnifikia, onneksi tuli lumisade ja leuto sää kreivin aikaan.

-SS-

Ootko malttanu kylvää kahteen senttiin, vai onko livahtanut ihan muokkauskerroksen pohjalle?

Jos vantaas ei riitä säätövara.

-SS-

Mielestäni riippuu lajikkeesta. Esim. Epos on hidas jo orastumisessa, kylmän sateisen toukokuun alun tullessa erittäin hidas. Vuosi 2011 oli Epoksen kohdalla pettymys ehkä liian innokaan aikaisinkylvön takia, eppäilen. Oras jäi harvaksi ja juroo ja juroo vaan pitkälle juhannukseen asti silloin. Odottaisin maan lämpenemistä.

Zebra ainakin on nopeahko pintaantulija, sitä on laitettu huhtikuussa monenakin vuonna. Kestää kylmää alkukesää, kasvaa jopa paremmin kuin helteisinä alkukesinä.

-SS-

Tarkkasilmäiset näkevät, millä puimurilla kuvassa puidaan runsaasti lakoontunutta Riihi-ruista. Eli käyhän se näinkin, vaikka on pohjakasvustona niittynurmikkaa, uskalluksesta se on kiinni ja siitä, että säätää puimurin omien ominaisuuksien osalta pöydän kohdalleen.
 


Oheistan seuraavaksi pienen tosielämän anekdootin:

Aikaa tästä on kulunut ehkä yhdeksän  vuotta. Oli sade uhkaamassa ja viljan puinti alkamassa. Menin jo aamusta puimaan nahkalaossa olevaa ruista. Jotkut laskivat hevosenleikkiä, että "näkyi se Xxxxxkin liikkuvan, kun verrattiin puhelinpylvääseen tovi". Sitten tuli Viljankeltainen Clayssoni viereiselle pellolle, ja iso kärry ja iso traktori. 300 metriä pääsi ja pysähtyi. Sitten kiersi parikin ukkelia puimurin ympärillä. Meni tunti, ja tuli pakettiauto viereen. Tunkkia. Nosturia. Hydraaliprässiä. 30 kg painavia ulosvetäjiä. Työkalupakkia. Siinä se päivä meni korjausporukka taisi uupuneena syömäänkin siinä välillä mennä.

Itse päätin vetää yhtä soittoa. Lämpömittari näytti 102 astetta. Mutta ei vielä keikkunut mittari kiehumisen merkiksi. Valmetti prääpätti hengästyneenä ja pöllytteli savuja. Sarka toisensa jälkeen muuttui paksun silputun oljen matoksi. Kärrykin alkoi olla täynnä. Lounaistaivas pimeni, ja alkoi vihmoa muutamia pisaroita. Tuohon kulmaan mahtuu vielä kärryssä. Väki alkoi liikuskella Clayssonin vieressä ja tavaroita kerättiin. Onpas pimeää. Hei mutta kello on vasta seitsemän. Peitin presulla kärryn ja ajoin Xxxxxn  kotiin. Vilpoinen sade alkoi tihkua naamaan. Jaa. Klayssoni ajaa jo valot päällä. Lujaa. Pari kierrosta pääsi. Taitaa olla aika märkää jo. Sade vaan yltyi. Sateen harmaan sumun takaa näkyi, kun kärrykone lähti lujaa kuivurille. Ei edes pressua. Kymmenen hehtoa lavalla. Voi voi sääli tuota epäonnea. Clayson kiirehti perässä rymisten. No hytti sentään esti kastumisen.

-SS-

Onnistuuko sulla kevätviljat joka vuosi? Eikö ne ikinä kärsi esim. kuivuudesta?
Mulla on joskus esim. kaura jääny alle 3t/ha! Mutta en ookkaa mikää kasvuohjelmaviljelijä, enkä onnistu joka kerta. Joskus tulee myös niitä kärsäpotteja, mutta pitkänajan keskisato kertoo jo jotain ja siinä ruis on meillä ykkönen.
Syysviljoilla on omat heikkoutensa, mutta niitä ei yllensä esim. kesän helteet ja kuivuus haittaa.

Vuonna olisko se nyt 1993 tai siinä main oli niin kuivaa, että toukokuun 3. ja heinäkuun 22. pvn välillä tuli sadetta 2.5 mm. Aika monella esimerkiksi ohrasadot olivat jopa alle 1000 kg /ha.

Ryhti-kaurasta silloin tuli sentään keskisatona  3360 kg/ha, eli kuitenkin semmoisen kohtuullisen populaatiorukiin sato. Mutta Ryhti ei olekaan tunnettu poutivana lajikkeena, koska pituuttakin on normaalivuotena kevätrukiin verran. Jos vaatimatonta kasvia hakee, jonka voi puida vaikka melken talvella, niin tällainen kaura on erittäin varteenotettava lajike. Ryhtillä päästiin useina vuosina melko mitättömällä lannoituksella esimerkiksi  5100 , 4900, 4800 kg, tasainen ja painavajyväinen suorittaja, ja oli hyvä juolavehnän nitistäjä. Ei tar***** glyfozaatteja silloin.

Rukiinviljelyn hienouteen palatakseni: Aika moni unohtaa parisenkin asiaa:

1. Syyslannoitus. Ei rukiista sentään oteta 7 tonnia, jollei syyslannoitus ole tehty ja kohdallaan. Se syyslannoitus on kustannuksiltaan ihan samalla tavalla lannoitusta kuin se kevätlannoitus. Siksi on hieman epäreilua kirjoittaa 110 kg:n typpilannoituksella 6.5 tonnia ruista.
2. Talvitappiot. Ne ovat tosiasia - ei juurikaan Pohjois-Suomessa, mutta eteläisellä rannikkoalueella, jolla vesikelin , hukkumisen, jäätymisen ja talvipakkasen riski on huomattavan suuri. Totta sekin on, ehkä vain kerran kymmenessä vuodessa, kun taas syysvehnällä huomattavan useasti joutuu ajamaan oraat ylös. Toisaalta, samalla alueella myöhäisen kevätvehnän kasvuaikariski on pienimmillään.
3. Kesätappiot. Keskustelussa on ohitettu selvä olosuhderiski, nimittäin kesähallat. Jos sopivalla alavalla maalla tulee rukiin kukinnan johonkin vaiheeseen halla, sato jää erittäin pieneksi. Lovitähkäisyyttä, valkoisia tähkiä ja sato todellakin menetetty. Varsinkin läntisessä Pohjois-Suomessa on eletty Baltian säitä viimeiset kymmenen vuotta, kyllä niitä hallavuosiakin saattaa taas ilmaantua. Suuri osa agronettiläisistä taitaa vaan olla sen verran nuorkorskeita, että tämä asia on niinkö suljettu pois mielestä, jonkun vanhan paapan horinana.
4. Puinti- ja  laatutappiot. Nykyiset kevätvehnät voi hyvinkin valella 200 mm kuurosateilla, on vahva stondis vieläkin jossakin Epos-vehnässä. Mikä tahansa muu ruis kuin Evolo tai harva Amilo ovat maata myöten laossa. Mämmirukiista tehopyhästellään, että ei ole itämisen riskiä ei ei, mämmiruishan se vaan on vieläkin kalliimpaa. Tämä siis on elämääkin suurempaa bullshittiä, varmaa on, kun säät oikein kiusaavat, että "mämmiruista" kaikilla on liikaakin, ja omalle 65 sakoiselle rukiillesi sanotaankin kaupassa:  "Ei kiloakaan, pahoittelen". Naapurisikalasi ripulista et ainakaan saa kunnon maksua, se ruis kun ei ole mikään sikamiesten suosikkirehu. Torajyvästä en edes puhu mitään, kuulemma ei se mitään haittaa, myllyillä kun on robotit jotka noukkivat torajyvät pois. Tarjotkaapa kuitenkin sitä torajyväpil*****sta kasaanne, näätte sitten miten se ei mitään haittaa.

Tämmöistä tuli avaudutuksi, koska alkoi jo vähän sieppaamaan tuo ruisvouhotus taas.

-SS-

....hommata uusi traktori? Kummasta on enemmän hyötyä maanviljelijälle?

Niin siis varmaankin traktori ? Perusbisnes kannattaa paremmin, ammu lypsää enempi ja vilja kasvaa paremmin, kun on menojäännöstä enempi.

-SS-

Mulla on sellainen kokemus noista, ainakin vanhoista, että rinnemaille ne eivät käy. Siis jos ajetaan rinnettä poikittain. Noiden valmistusta ja mainostusta on vähennetty, koska lautaslevittimet levittävät tarkemmin.

Voihan sitä sivurinteessä käyttää sitä nostovarren säätösylinteriä eli kaltevuudensäädintä, joka jokaisessa traktorissa jo tuntuu olevan asennettuna, tarvitsi tahi ei. Pneumat vaan tuntuu olevan niin vihattuja, että se on käytettyjen markkinoilla ainoa 10-12 m levittävä telasyötöllä varustettu apulantakone, jonka saa poishakia vaikka muutamalla satasella. Lautaskoneet amatsoonit ja ovat helposti tuhansia euuroja kalliimpia.

Pneuma 707 peltikoppainen muuten sopii myös tarkennettuun lannoitukseen eli siihen Mulukosilmä-sensor™-systeemiin , koska siinä syötön määrääkin säädetään sillä vaijerilla. Laitteen muistista (eli lippiksen alta) kaivetaan viime vuoden lakopaikat, sinne vähä pihdataan ja sillä vähemmän karsastavalla silmällä näkee keltasetpaikat ilman mitään ämpäreitä traktorin katolla, sinne sit vähä enempi.

-SS-

onnistuuko hydridi kultivoituun tai suorakylvöön?

Varmasti, jos joku muu ruis menestyy kyseisillä lohkoilla sillä menetelmällä hyvin ! Tärkeintähän on tasainen ja harva "jyvät yksittäin paikalleen"- kylvö tuuman syvyyteen, jos se onnistuu hyvin, on viljely samanlaista kuin muillakin ruislajikkeilla, etanoiden torjuntoineen ja kunnollisine sieniruiskutuksineen. Epäilen, että juuri kokkareiseen syyskynnökseen haihtuu moni hybridisato.

-SS-

Pneumakoneilla reunaan tulee noin parin metrin kaista keltaisempaa, sillä viimeisellä suuttimella ei ole sitä kaveria vieressä. Ojan päälle vietynä menee ojaan ihan turhaan.

Olenkin ajanut 2.5 m rivilannoittimella lohkon reunat erikseen.

Muuten laitteen käyttö on kuin kasvinsuojeluruiskutusta. Hyttiin tuodaan vipu, jota liikuttamalla syöttö kytketään ja katkaistaan tai ajetaan vain toisen puolen puomilla puolta leveyttä. Syöttö kannattaa aloittaa  kolme metriä yli aloitustasan, koska rakeet sinkoutuvat taaksepäin. Sama päisteeseen tullessa, ajaa hiukan yli ennen kuin katkaisee. Hyvin onistuessaan ei ole ollenkaan tummia ja vaaleita raitoja/neliöitä.

Sama se on lautaslevittimillä, joissa on geepeeässät ja erityisvarusteet ja vaa'at. Eiköhän ne nykyään ole tarkempiakin kuin pneumaattiset.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Kohta-Sippoolan Kaappoo - 12.04.12 - klo:20:30

kasvina on kevätvehnä, eikä sillä mihinkään ihmeempiin satotasos oo päässy. Alle 4t/ha tapaa olla keskisato. Sama juttu syysvehnän kans. Ainakaan en vielä oo oppinu sitä viljelemään.

Tuttu juttu. Paljon yli neljän tonnin ei pääse kuin rajulla panostamisella(?) ja laittomuuksilla.

No epäilen, että määräysten venyttäjät ovat keksineet tämän jo vuosia sitten:

-Syysvehnän kylvö syksyllä täysin olemattomalla reaalipanostuksella, mutta kirjanpidollisella huippupanostuksella.
-Kevätvehnän kylvö keväällä käyttäen "huomiotta" kesän aikana nämä syysvehnille "varatut" panokset lisäämään kevätvehnän "satopotenttiaalia".
-Jos oraat ovatkin erinomaiset, kuten 2010 ja 2011, ei mitään ole hävitty, jatketaan kesälannoituksia sillä 170 kg N tasolla.

Ja valkuaisennätykset paukkuvat

Ja minusta joidenkin ruislohkojen huippusadot pitää rinnastaa täällä päin normaalina pidettyjen Kasvuohjelmalohkojen kanssa, joilta Trappea tulee 7500 kg/ha keskimäärin. Vuodesta toiseen. Eli ponnistelut todella tuottavat kevätvehnällä toistettavan tuloksen, väitti kuka mitä tahansa, eikä rukiilla samanlainen tulos ole tehtävissä edes jääräpäisyydellä.

Kopeat rukiin kymppitonnarit usein alistavat tavan ruissatoja saaneen henkilön osaamattomaksi, samalla tavalla voisi oheinen taulukko herättää kysymyksen "neljän tonnin" kevätvehnänviljelijälle: Oletko oikeasti ponnistellut edes ajatuksissasi kevätvehnäsatosi eteen ?

Lajike  Sato kg/ha
Trappe  6900
Epos    6380
Kruunu 3880
Aino     3200
(Agrimarket kasvuohjelma-tuloksia 2007)

-SS-

Vaikuttais siltä, että ruiskamppania ei ota niin sanotusti tulta

Silti ihmettelen syvää negatiivisuutta ruista kohtaan
.....

Ei minusta siinä ole negatiivisuutta, että vuodesta 1993 ei ole ollut välivuotta rukiista. Vain parina syksynä on ollut sakoluku alle 120: Silloin kun on ollut laitettuna jotakin viljelyvarmaa lajiketta, Anna, Riihi, Elvi, on onnistunut poikkeuksetta  kohtuullisesti, normaalia parempi sato on toisaalta merkinnyt kuutiokaupalla pahnaa, kiiltäviä puimurin remmejä ja kyrvän otsaan kasvattavaa syyskyntökautta. Ja 80 pintaan asettuvaa sakolukua.

Sitten se hybridi. Jos hybridi onnistuu 6 tonnin edestä , onnistuu leipäsyysvehnäkin lähelle samaa tasoa. Jossei sitten ole toissavuonna ollut lakoruista. Silloin se vehnä onkin ruisvehnää. Parhaat maat se vaatii se hybriidi. Kevätruis on niin helppo ja vaatimaton, kesällä 4 kertaa 3 litraa Moddusta, ja lokakuulla puidaan sitten 2.5 metrisestä heinästä 1500 kg katajanneulasta muistuttavaa myttyä.

Ruis on hyvä välikasvi, maat mureutuvat ja kuivuus ei todellakaan ole kovin iso kiusa. Jos ei yritä mitään, ruis palkitsee. Niin kuin luomussa. Ponnistelu on rukiilla riskisijoitus, päin vastoin kuin esim. kevätvehnässä. Mikään ei ole helpompaa viljelyä kuin vähillä panoksilla himmailu esim. Anna-rukiin kanssa. Ja tulee sitä ruistakin vähän.

-SS-

Saavat Fazerilla todellakin ihmetellä, miksi joillakin tulee uskomattomia satoja ja joillakin toisilla epäonnistuu. Juuri siksi ihmettelevät, koska eivät tiedä.

Mistä näitä pölhöjä oikein sikiää ?

-SS-