Lainaus käyttäjältä: bouli - 27.04.12 - klo:18:23

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.04.12 - klo:18:08

Suurimmat tilat ovat useimmiten alueella ja lähikaupungeissa suurimpia urakoitsijoita. Maanrakennusta, soraa, lumitöitä, harjausta, kaikkea. Hengenpitimikseen pitää vielä näitä tehdä, kun luulisi jo, että niillä hehtaareilla antas pienviljelijän valvoo talviyöt.

-SS-

Se on paljon helpompi haalia sitä peltoa kun ei tarvitse sen tuotolla elää.. 

Teillähän on nurinkurinen ajattelutapa. Noi suurethan hoitaa urakointihommia juuri siksi, ettei kaluston hankinta pelkkää peltotyötä varten kannata alkuunkaan.

No siis harrastelijaviljelijöitä täällä kovin kurmootetaan. Eli pitäisi tuet ja oikeus viljellä varata vain niille, jotka ovat päätoimisia. Eli päätoiminen siis voi harrastella urakointia, mutta tehtailija tai pankkiiri ei voi harrastella viljelyä.

Jassoo niin. Aivan.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.04.12 - klo:18:46

Tuota korskeata bizzznesajattelua vierastan, pitäisi pitää suu pienemmällä, silti. Jos ajattelee sitä vuosittaista MMM tilitystä kuitenkin sinnekin tehoyksikköön.

-SS-

Ei kyse ole bisnesajattelusta sulla, vaan silkasta sosialismista. Eihän kehittäminen tarkoita lisää tukieuroja, vaan koko yritystoimintaa. Peltoviljelykaluston käyttöä lumitöihin (mitä arvostelit toisaalla), viljelyteknistä kehittämistäkin on monenlaista..... mutta ainahan teidän näkökulmasta toisten menestyminen on minulta pois....

Tätä sosialismia tässä asiassa olen kovasti ollut huomaavinani. On olemassa tietty eturivin ryhmä, jolle ei riitä "normaalitahdissa" etenevä rakennemuutos, vaan sitä pitää vielä vauhdittaa jotenkin. Pakkolunastukset, maatalousrälssin naamaperusteisesti jaeltavat "viljelyluvat" ja maataloustukiaisten ohjaaminen vain sille hehtaarille, jota viljelee "sopiva" henkilö, se kuulostaa kovin sosialisoinninhenkiseltä lähtökohdiltaan. Jos on 500-1500 ha jo viljelyssä, ja kovin vieläkin kivistää jokin muutamankymmenen hehtaarin mettänreuna, että se pitäisi ottaa pakolla, en oikein sitä ymmärrä. Millä tavalla se hehtaari tulee yhteiskunnalle kokonaisedullisemmaksi sen toisen maaomaisuus-portfoliossa kuin toisen ? Onhan siellä suurillakin tiloilla sitä LHP:tä runsain mitoin, monenkymmenen harrasteviljelijän koko tilankin osuuden täyttäisi, eikä sekään siis mitään tuota, siis jos massan tuottaminen ja tehokkuus ja muut tämmöiset esitetään niinkö korkeamoraalisena perusteena luvalle yleensäkään viljellä.

Kyllä aikanaankin "laki oikeudesta ostaa maa- ja metsätalousmaata" tuotti varsin mielenkiintoisia paikalliskoplailuja aikanaan. Toivoin, että sen aika olisi ollut jo ohi. Nähtävästi ei iso pärjää vieläkään samoilla pelisäännöillä kuin pieni.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.04.12 - klo:18:36

Esimerkiksi tämän kaavion perusteella voidaan sopia, että jos tuotantokustannusten suhde tuotetun hyödykkeen määrään on yli 150% , on kyseisen maakunnan maatalous turhaa ja sen voi lopettaa.
-SS-

Suunnitelmataloutta tarjotaan siis ratkaisuksi. Mun mielestä 10-15 vuotta staattista tilannetta kertoo, ettei ko. yrittäjällä ole haluja kehittää toimintaa. Normiyrityshän ei noin pysty toimimaan, aina on tehtävä jotain muutoksia.

No kehittäminen siis tarkoittaa, että veronmaksajan taskusta kauhotaan rahaa yhä suuremmalla volyymilla ja suuremmilla koneilla. Veronmaksajalle ei nykyisellään tule suuresta volyymista mitään etua, pikemminkin päin vastoin. No, viimein sentään tuli tukikatto. Toisaalta, jos tietyn tilakoon alle jäävä viljely tulisi laajemmalti hallinnon päätöksellä maataloustukien ulkopuolelle, sehän se vasta ruuan kuluttajan/veronmaksajan kannalta olisi optimaalisin vaihtoehto ! Ja viljaliike maksaa pientuottajalle pienempää hintaa, lisäksi investointituet ovat pientuottajan saavuttamattomissa. Keräilykuluihin kansantalousmielessä on turha vedota, rahdinhan maksaa jokainen vähäpätöinenkin harrastaja itse.

Muuten ei asiaa voi tulkita vuodesta toiseen, siis että  parhaidenkin tilojen kirjanpitoainistoista ilmenee, ettei suurtuotannossakaan välitön tuotantohyödykkeiden myyntitulo riitä korvaamaan tuotantopanosten kulutusta.

Tuota korskeata bizzznesajattelua siis vierastan, pitäisi pitää suu pienemmällä, silti. Jos ajattelee sitä vuosittaista MMM tilitystä kuitenkin sinnekin tehoyksikköön.

-SS-

Esimerkiksi tämän kaavion perusteella voidaan sopia, että jos tuotantokustannusten suhde tuotetun hyödykkeen määrään on yli 150% , on kyseisen maakunnan maatalous turhaa ja sen voi lopettaa.


Lähde: tilastokeskus , Tuotantokustannusten suhde tuottajahintaiseen tuotokseen 2009, %

-SS-

Melko varmasti jokin aikasempi päivä, kuin tämä päivä. Kun muuten et kysyisi . 

No jos nyt sanois et se siis tehdään maatilalla olevista luonnon monimuotoisuuskohteista
ja se olisi ollut tehtävä toisen sitoumusvuoden loppuun mennessä.

Noo mulla on päiväys pantu rehellisesti, silloin kun kerkesin asiaa miettiä, eikä asiakirjaa väärentämällä.

-SS-

Suurimmat tilat ovat useimmiten alueella ja lähikaupungeissa suurimpia urakoitsijoita. Maanrakennusta, soraa, lumitöitä, harjausta, kaikkea. Hengenpitimikseen pitää vielä näitä tehdä, kun luulisi jo, että niillä hehtaareilla antas pienviljelijän valvoo talviyöt.

-SS-

Tarkemmin ajatellen, jos kyseinen uutinen katsotaan tehottoman viljelyn kritiikiksi, koskisi lopettamisvaatimus peltoviljelyn luomukenttää. Eli viljantuotanto esmerkiksi ei paljon alenisi, jos peltoluomuviljely lopetettaisiin, mikä voisi jatkossa tarkoittaa, että luomun tuet ja tarkoituksenmukaisesti koko ideologia pitää irrottaa ruuantuotannosta. Viherlannoittakoot ja tuottakoot sisäisessä kierrossa lantaa pellosta ja peltoon ja kasvattakoot mykoritsoja ja maan rakennetta omilla rahoillaan, siis jos ei ala massaa virtaamaan bulkkikoneeseen.

Sen voi nähdä melko suoraan, ettei se näin ole. Koska täkäläiset 1000 ha maatilat ovat vielä pieniä monen suuren maailman maatilan rinnalla. Eli koko Suomen maatalous on samalla perusteella sitä vähäprosenttikerhoa maailmanlaajuisesti katsottuna. Ja sitten täällä kerskuvat nämä maailman mittakaavassa vähäprosenttikerholaiset kohta sosialisoivansa ne täkäläiset vielä vähäpätöisemmät pienviljelijät pakolla kolhoosiinsa ?

Hmmm.

-SS-

Kyllä on siementä pussit pullollaan, kiitos kysymästä.

(Tietty johtunee enimmäkseen siittä et frouva on ollu viime aikoina vähä äkeänä kotona...vai mitensenyt oli ) 

-SS-

Näyttäs et kuivana vuotena vähiten huonoa kasvustoa ja orasta tulee kun välttää äestämästä koko vakoa umpeen. Ajaa vaan tiukasti reunaa pitkin. Silloin sivupyöräkylvökoneella voi ajaa vakoa pitkin ja maksimissaan kolme vannasta roikkuu ilmassa, muut menee normaaliin syvyyteen. Jos tekee semmosen loivahkon lanalla täytetyn notkelman, eihän ne vantaat mee koko leveydellä maahan, muutama vaan reunasta.

Ei siis koske näitä nykyaikasempia takapyöräjyräkoneita.

Tehhäänhän niitä ajouriakin kyll vakoja taivasteleva on jotenkin vähä suuruusluokkavirheen orja.

Seuraavana vuotena vaosta on helppo aloittaa sisään kyntö, eikä tule harjaa joka olisi koholla pellon pinnasta.

-SS-

Ei kai sarka-auroissa mitään vikaa ole. Päisteajoa vaan tulee paljon. Tietty postimerkkilohkoilla kerrassaan kätevät. Kumpi sitten sotkee enämpi, pikainen käännös päisteessä vai endurance-ajo pitkin syrjää?

Aloitusten ja lopetusten pelko ajaa vetämään 200 m leveitä kynnössarkoja ?

-SS-

Keksintöjäpä hyvinkin. Patentithan ovat monen keksinnön laadun tae.

Vai ovatko ?

Romantiikannälkäisille laite.
Jos olet niin vajaa, ettet osaa hypätä narua, tässä tarpeeseesi tuleva keksintö.
On sanonta, että ravistat mitä ravistat, niin viimeinen tippa menee kuitenkin housuihin. Ei enää.
Toteamukseen, että kosanillakin voi kuivata hiukset, tämä itsepintainen keksijä toteaa, että ei suinkaan, tällainen sen olla pitää !
Katsokaapa oheisen patentin piirrosta ja miettikää, miltä näyttää siellä vauvansängyssä, kun beibi siellä lutkuttaa.. 

Eli on niitä patentteja joka lähtöön. Quod erat demonstrandum.

-SS-

On pruukattu kylvää, kun koivu tulee lehteen. Joskus taannoin se oli siinä toukokuun toisella viikolla. Ei enää.

Nyt jo pitäs mennä joo, no, heti kun poutaantuu ja maa saa pari kesäisen lämmintä päivää päällensä.

-SS-

On se hyvä et muutama priiskale tulee meinaa taas yllättää aikanen kylvöpäivä...

-SS-

Siis niin mitä ? Linnut visertää, räksät räkättää, töyhtöhyypät kiljuvat peltoaukeilla. Ojat ovat kuivamassa ja maa harmaantuu, routaa ei ole. Viitisentoista astetta lämmintä, puut tekee kohta hiirenkorvaa. Sentään vasta 22. huhtikuuta . Siis HUHTIKUUTA. Jos olisi 22. toukokuuta, niin kuin 1987 ja kylmä kolea sää, alkaisi huolettaa, kun routa ei sula ja vesijohdot jäätyy vielä uudelleen, jos juoksuttamisen lopettaa.

-SS-

Jos on milli velkaa ni nukkuu huonosti. Jos on 10 miljoonaa ni pankinjohtaja nukkuu huonosti. 

Tuo on totinen tosi. Kun Salon Aluesäästöpankki tuli tunnetuksi kuuluisien nurkanvaltaajien ja  kiinteistökeinottelijoiden rahoittajana, me köyhät nukuimme huonosti asuntovelkoinemme sun muine pikkuvippeinemme. Nyt sitten nämä keikarit ovat saaneet ylöspidon ja opiskelunsakin hoidetuksi valtion piikkiin. Ja pankkiherrat köyhänä ja korvausvaateet päällänsä hamaan loppuun.

Pankin sitten kaatuessa heittopusseina lainoinemme oltiin. Silloin oli turha kilpailuttaa marginaalien kanssa, tyytyväinen sai olla, että joku pankki otti lainoineen asiakkaan hinnalla millä hyvänsä. Mutta muistan kyllä nyt pankkiherrojen viekoitteluun vastineeksi näyttää niitä sen ajan tarjouksia, säästetty kun on tuonne rokotustodistuksen väliin, tässä elämässä hevin ei semmoinen kyykyttäminen unohdu.

-SS-