Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 22.03.15 - klo:20:03

Tuota glyfosaattia murjotaan usein turhaan peltoon. Viljelykierrolla homma hoituu eri torjunta-aineita käyttäen. Ja sitten niitäkin kuluu aika vähän.

Mites kylänurmikka tai peltovalvatti lähtee viljelykierrolla? Ei toi jälimmäinen kyllä tunnu oikeen glyfosaattiakaan tottelevan..

Peittokasvit, aluskasvit ja kovakasvuiset viherlannoitusnurmet ? Lisäksi valvatti kuohkeuttaa maata, ei liene edes mikään uhka satokasville ?

Kylänurmikkahan on matalakasvuinen, juurikin hyvä kerääjäkasvi, ja maanpeittokasvi talvella. Ei haitanne suorakylvössä, voihan sen niittokoneella mataloida ennen kylvöä. Luoho ei kasva ojanpientareilla, siksi se varmaan ei suostu uusiutumaan aina vihreässä pellossa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 21.03.15 - klo:21:37

http://www.mtk.fi/liitot/varsinaissuomi/fi_FI/tukikoulutuskalenteri/_files/93504763072681232/default/YMP%C3%84RIST%C3%96SITOUMUS_kysymyksia_vastauksia.pdf

tossa jotain kyssäreitä ja vastauksia

Ennen 2015 perustettuja LHP niittyjä ei voi ilmoittaa vuonna 2015 monimuotoisuuspelto –niittynä.

Niittykasvien siemenseoksesta sanotaan:

Niittykasvien siemenseoksessa on oltava nurmiröllin, lampaannadan tai jäykkänadan ja vähintään yhden
monivuotisen niittykasvin siemeniä.

Niittykasvi voi olla harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo,ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava


Tukihakuopas 2014 sanoo niittykesantoseoksesta:

Niittykasvien siemenseos
nurmiröllin tai lampaannadan ja vähintään yhden monivuotisen niittykasvin siementä

Niittykasvit:
harakankello, särmäkuisma, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki,
purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho tai muu vastaava niittykasvi.
Seoksessa voi olla lisäksi yksivuoti-sen kasvin kuten ruisvirnan tai hunajakukan siementä


 

Avainsana tässä lienee se korvattava perustamisen vaiva ja raskautus. Jota ei kuitenkaan kaikissa toimenpiteissä tarvita. Kuten suojavyöhykkeissä.

-SS-

Kuissiellä vebbiwisussa ilmotetaan tää kerääjäkasvi. Valitaanko
vaan esim. ohra+ heinänsiemen? Vai ilmotetaanko sitä keväällä
missään.


Kylvöt välilehdellä on rastin paikka kerääjäkasville. En kyllä ainakaan vielä saanut rastitettua
Kai lisätietoihin mitä kylvetty.

Vipussa vaan laittelee. Vähemmän riskejä siihen, että menee väärin jos yrittää suoraan siirtää tietoja.

-SS-

Ajattelin sekottaa kerääjäkasvin 2-3kg italianraiheinää kylvösiemenen sekaan kylvökoneen täytön yhteydessä kierukkaan tekemälläni laitteella  7000e lisää tukea 600 euron kustannuksilla, on se helppoa : ) Lisäksi kesantopellot 20ha vaihtuu 868 euroa tuottaviksi suojavyöhykenurmiksi

7000 € lisää tukea verrattuna edelliseen kauteen, vai yleensäkään tukea, miten heikosti niitä toimenpiteitä sulla oli aikaisemman ymppikauden valinnoissa ? Olihan suojavyöhykkeetkin silloin olemassa, nyt vain 50€ enempi korvausta hehtaarilta. Eli mikä järki niitä peltoja oli kesannolla pitää viime kaudella ?

Sitä vaan, että jonkun 150 euron ymppikorvauspotin kerääminen koko alan kerääjäkasveilla, onnistumisen riskillä, ja viljelykasvien sopeuttamisella kerääjäkasvien onnistumisen varmistamiseksi, ei vielä oikeastaan ole tuonut tuottolisää edelliseen kauteen verrattuna, vaan lisäkuluja ?

-SS-

Viljelykierto, onkos sen suunnitelman tekemisestä jotain ohjetta muuta kun että 5 vuodeksi. Millainen kierto tulisi suunnitella? Toteutustahan saa muuttaa.

1. vuosi suojaviljaohra
2. vuosi viherlannoitusnurmi
3. vuosi päätettävä viherlannoitus
4. vuosi ruis.
5. vuosi härkäpapu

Tai jotain.

-SS-

Ja on nyt tuolla luomulehden sivuilla esimerkkeinä luomusuorakylväjiä,
joilla ei ole mitään ongelmaa kestorikkakasveista, aluskasvit pitävät
juoliksen ja nämä kurissa !

Eli onko glyfosaatti jo muutenkin kuolemassa pois, sitä ei enää tarvita ?
Ruiskuttavatko tavanomaisen viljelyn suorakylväjät vain tottumuksesta
parikin kertaa vuodessa, eivätkä totea, onko oikeasti sille tarvetta,
kun sadot ja viljejykasvit ovat peittävämpiä ja vahvempia kuin ennen.

Kyntäen juolasta tuntuisi tulevan ongelma vain syysvehnällä,
kevätvehnällä ja ohralla, Jotain 5 vuotta kuitenkin voi mennä,
ennen kuin vihreät tupsut alkavat olla hävettävän laajoja.

Rukiilla ja Ryhtikauralla voi puhdistaa peltoa, sitä käytettiin silloin
joskus esihistoriallisella 70-luvulla.

-SS-

No suorakylvötuki 54 euroa auttaa silloin tällöin kyntelemään. Ja juolavehnä on muutenkin mainio maan rakenteen parantaja, melkein nurmikasvien veroinen.

-SS-

Tais olla ddt ja Amitrol yhtä turvallisia aineita aikanaan. Mutta kumpi onkaan vaarallisempaa, Levittää rounduppia pellolle  vai syödä eurooppalaista nisua, jonka on valmistettu viljasta, jolle on tehty glyfosaatti tuleennuttaminen?

Ei kymppitonnarikevätvehnä tai viistoistatonnarisyysvehnä helposti sadekesänä tuleennu täälläkään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 22.03.15 - klo:13:10

Kate pienenee monesti liikevaihdon kasvaessa , ei aina .Alle sadantonnin liikevaihdolla pyöriviä yrityksiä on paljon ja kannattavuus paranee jos alvi jää edes osittain pois.

   Ainahan se kate paranee, jos veroja ei tarvii maksaa. Selvähän tuo nyt on ilman laskinta. Siksihän monet tekee pimeenä. 

No kyllä minustakin tuo ansiotulon verotus myös kannattaa huomioida tuossa skenaariossa.

-SS-

Ikävää, että täkäläinen merkkimaahantuoja ei anna syödä ja säästää kakkua samaan aikaan.

Mutta olennaista on, että ei merkkiliike estä millään terrori-iskuilla
ulkomaantuontikaupan perustamista. Mutta silloin pitääkin niillä suoratuonneilla
kilpailla asiakkaiden oman suoratuonnin kanssa. Se tässä on se olennainen
asia; eli se suoratuonti, vaikka on lupaavaa businesta, sille
ei löydy kuitenkaan riittävästi elättävää volyymia, koska ne suuret
tukkurit aukaisevat nettiostoskoreja aika hyvin kelle tahansa ulkomaalaiselle

Asiakas on siitä kummallinen, että se kyllä auliisti lupailee, että saat ottaa vaikka 10%
katteen, kunhan palvelet 24/7, palvelet suomeksi ja pidät tavaraa varastossa.
Miljoonalla kun myy, saa yhden henkilön palkan ja toimitiloja hoidetuksi. Mutta
sitten ei tulekaan se asiakas kun näkee netissä vielä eurolla halvemmalla
ja rahti olikin halvempi kotiovelle.

Aina tämä siis ei onnistu, niin hyvin kuin esimerkiksi kasvinsuojelukaupassa. Mutta
löytyisikö toiselle halpanettikaupalle enää kasvinsuojelukaupassakaan
paikkaa ? Epäilen.

-SS-

Tämä toimii silloin hyvin kun myydään yksityishenkilölle työtä.
Hanskoja ehkä kuluu, ei muuta.

Ei tämä oikein toimi yhtä hyvin, jos myydään toiselle yritykselle, joka
on arvonlisäverovelvollinen. Ei varmaankaan jokin ranen pajan
johtaja suostu lumihommista enää 40 euroa maksamaan, jos
hänen kulukseen ei tulekaan 32 euroa vähennyksen jälkeen,
niin kuin aikaisemmin.

Eli ehkäpä juurikin parturit ja hierojat sun tällaiset yksityisille
kansalaisille työvoimaa  myyvät yksinyrittäjät saattaisivat
houkutukseen tarttua. Olihan se väliaikainen helpotus
palveluyrittäjillä joku aika sitten.

-SS-

Onhan täs tehty melkeen 40% devalvointikin juuri, niin eikös se aina elvyttänyt sellumiehiä koomasta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 21.03.15 - klo:11:22

Minkä alan TESsissä on kummallekin sukupuolelle oma taulukko ?

Ei ehkä minkään, mutta totta on, että miehille maksetaan yleensä henkilökohtaisialisiä paljon helpommin kuin naisille ja samasta työstä..

Itse ainakin palkkatyömaalla sain mahdollisuuden naisille ruveta lisäämään niin sanottua tasa-arvoerää näihin henkilökohtaistamisiin, aikanaan kun niitä jouduin henkilöstölle arpomaan. Oli muuten monet vanhemmat mieskollegat melko happamia siittä. Mutta se oli liittojen sopima asia se.

Minäkään en täysin usko tuohon "naisen euro on 80 senttiä" - väitteeseen . Pienten lasten perheissä tuntuu valtaosassa olevan juuri sen nainen, joka valitsee sen lyhennetyn 6.5 tuntisen työpäivänkin. Nämä ovat perhekysymyksiä, naisen pitäisi miettiä tätä silloin kun valitsee sitä aviomiestään, että ottaa semmoisen pehmeen hissukka-villatakkiturrin miehekseen, jolla alkaa kasvaa pienet tissit siinä samalla kun ottaa isyysloman koko vauva-ajaksi, ja hoitovapaan. Mutta kyllä se salskea alfauros vaa ennemmin tulee siältä tanseista mukaan....

Silloin nainen voikin panostaa uraan, ja kehittyy VARMASTI paremmalla tahdilla verrattuna siihen, että olisi ensin vajaan vuoden äitiyslomilla, vuoden hoitovapaalla päälle, ja sitten kolme vuotta lyhennetyllä työviikolla - jollei sitten satu tulemaan sitä toista ja kolmattakin babya siihen samaan riviin.

Kyllä 5-10 v tauko työurassa siinä ikävälillä 25 - 35 vaikuttaa kenen tahansa urakehitykseen.

-SS-

Asiasta kolmanteen, onko Pro-Agria MTK:n osa, vai jokin erillinen organisaatio. Nekin nimittäin järjestävät koulutusta, varsinkin sitä Neuvo2020 on tulossa. On ELY-keskuksella ollut omiakin tiedotustilaisuuksia, juurikin tämä EU-tukirahan kietoutuminen järjestötoimintaan ja alihankkijoiden businekseksi on hiukan hämärää. Kuinka monta kertaa esimerkiksi olen kuullut, että julkista vanhustenhoitoa tai julkista sairaanhoitoa ei saisi päästää huijaavien business-alihankkijoiden käsiin, sinne kuolevat vanhukset nälkään, kun rahoja ei käytetäkään kuin osinkoihin. On jotenkin niin luottavaista, että maatalouden lähellä olevien rahankärkkyjien toiminta olisikin niin kovin moraalista ja vain sitä pientä viljelijää tukevaa tomintaa. Mutta ehkä se on.

Ei sillä, kyllähän silti näkyy tuo MTK jäsenkortti olevan lompssassa. Mutta sen sen verran monessa muussa yhdistyksesä aikanaan ollut sekä talkoolaisena että hallituksessa, että tiedän, kuinka keskusjohto palkkaväkineen eriytyvät alayhdistyksistä, se on väistämätön osa ns. yhdistysdemokratiaa.

Suureksi kasvavien yhdistysten tärkeimmäksi toiminnaksi kasvaa eloonjääminen, varainhankinan ja oheistoimintojen muodossa. Heti kun yksikin palkkatoimihenkilö tulee kuvioihin, alkaa rahaa kulua ennakoitava määrä, tuli jäsentuloja tahi ei. Ensin aletaan anoa tukia kunnilta ja Veikkaukselta, valtiolta, esim. yleishyödyllisyyteen vedotaan. Sitten tanseja, tapahtumia, järjestämisvastuita, sitten jotain bisnestä, joka onkin jo melko arka paikka, kun samoilla  markkinoilla liikuskelee jo yrityksiä ennestään.

-SS-

Aijaha. Tässä ei siis tarkoitettu ympäristösitoumuksen Peltoluonnon Monimuotoisuus-toimenpiteen ->  Monimuotoisuuspellot alakohdan -> niitty- ja lintukasveilla perustettavia vähintään kaksivuotisia lintupeltoja, vaan erillistä ympäristösopimusta nimeltä: Kurki-, hanhi- ja joutsenpeltosopimus, jota haetaan lomakkeella nro 521.

Niistä linnuista mä en tiedä mittää. Muuta kuin et ne on syötäviä. Tai jos ei ne ole. Nin silti....Pam.

-SS-