Kyllä jonkun verran petosta on siinäkin, että aluksi seukkausaikana on vaimoehdokas herttainen ja iloinen, pehmeä- ja vaimeaääninen tyttöystävä, sitten muutaman vuoden päästä se määkii korvia särkevällä kailotuksella lapsia torumaan ja on aina kiukkuinen ja äkeä.

Siis olen saunalla isojen poikien kuullut tällaisesta naisten petollisuudesta toimittavan. Saisiko raastuvassa korvauksia semmoisesta sumutuksesta.

Tai jotain.

-SS-

Trofim Lysenko oli siis oikeassa.

-SS-

Joo Valco olis pitäny säilyttää. Jättipotti odotti ottajaansa.
Onhan meillä sentään Posti- ja Telelaitoksen kruununjalokivi, Group 3G
vielä...vai eikö ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.05.15 - klo:22:44

Rupes kaffehammasta kolottaan. Lähen apsille vinguttaan poonuskorttia.

-SS-

Entäs mondeon kummi?Vinkuuko?

Mondöössä ei nouse ahtopaineet. On nyt pärnäsen korjaamolla säädettävänä. Hiukan rupeaa
hyrisyttämään, kun ensimmäinen kysymys rasvasta kättä kätellessä on, että mitäs sais
olla, 150 vai 175 hevosvoimmaa ?   

-SS-

No kerääjäkasville ei esimerkiksi ole koskaan ilmoitettu satovahinkoilmoituksen mahdollisuutta.
Tavallaan satokasvista ei välitetä, sen voi jättää melko huonolle hoidolle, ennen kuin napsahtaa.

No, jos on olemassa helppo katumusilmoitus ja kerääjäkasvista menettää vain sen epäonnistuneen
lohkon korvauksen, ja vain kerääjäkasvikorvauksesta, niin se on ihan OK sitten. Tukiautomaattina
sen loru on loppu viimeistään seuraavalla kaudella.

-SS-

Rupes kaffehammasta kolottaan. Lähen apsille vinguttaan poonuskorttia.

-SS-

Hallinto saisi kyllä jo alkaa määritellä, millaista heidän mielestään pitää tasaisesti koko kasvulohkolle kylvetyn kerääjäkasvin olla, siten että tavoitteena on ollut peittävä kasvusto.

-SS-

No, ei tämä sähköpostiin tullut tiedote nyyt mikään avartava ohje ole, mutta onhan tuo aika kylmäävä:

Mavi: "KERÄÄJÄKASVI:  jos haet kerääjäkasvin tukea, pitää kasvulohkolla olla kerääjäkasvin kattava kasvusto koko lohkon alalla, jolle haet tuen.  Kattavan kasvuston vaatimus on ehdoton ja viljelijän vastuulla. "

Siis tuo on ihan kylvövuonna eikä siitä edellisen vuoden lajikesotkusta saadulla siemenellä seuraavana vuonna kylvetty?

Nii...varmaankin on tarkat seossuhteet jollakin rehusekoittimella tehty. Siemenjalostajat ovat pillastuneet tanskassa
ja uhanneet seuraamuksilla ja rutolla sekä mustallasurmalla, jos semmoinen sekoittelu yleistyy, koska uudet
lajikkeet ovat hävinneet useammankin  kerran tällaisille vanhempien lajikkeiden seoksille.

-SS-

Tämä nyt vähän poikkeaa tästä monitaho-ohra-aiheesta, mutta tuo
lajikkeiden yhdistäminen voisi olla ratkaisu joihinkin tilalla esiintyviin erityisongelmiin.

Esimerkiksi Olivin on edelleenkin vuodesta toiseen voittamaton syysvehnien virallisissa
lajikekokeissa, silti suomenennätys on Skagenilla tehty. Olivinin laatu on
todella korkea, hehtolitrapaino massiivinen, sakoluvunkestävyys omaa luokkaansa.
Olivinin potentiaali on korkea, myönnän sen, kun sain pari aaria jäämään henkiin vuosien
yrittämisen jälkeen. Siinä sai Sampossa ykköstä tarjota silmään, sen parikymmentä
metriä mitä sitä kesti.

Sama vika Magnifikissa, se piti kisoissa kärkikymppitonnarin paikkaa ennen Skagenia.
Magnifik ei myöskään ollut mun juttu, en pidä luumunpunaisesta keväästä, heleänvihreä
Skagen oras oli paljon kauniimpi omaan silmään. Joku vika siinä täytyy olla, kun Skagen on
talvehtinut useampana vuotena hyvin, ihan sama peittaako, ruiskuttaako. Ceylonissa oli
hiukan sitä tuttua punerrusta, mutta olihan se vaativa kasvupaikkakin, multava ja pehmeä.

Mutta lajikkeiden yhdistäminen, siinä voisi olla ideaa, että sekoittaisi Ceylon, Olivin,
Skagen ja sitten vaikkapa Arktika.  Harva Arktika pysyisi joukossa pystyssä ja suojelisi
talven aikana hintelää ulkomaista kermapeppulajiketta.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 05.05.15 - klo:20:39

Lainaus käyttäjältä: Make - 05.05.15 - klo:20:37

Yhdessä talossa näyttivät yrittävän kylvöä tänään. Notkopaikassa näytti jyräkombin pyörästö täyttyvän kurasta ja sitten se pudotteli sellaisia jalkapallonkokoisia kurakimpaleita pitkän matkan. 

Ai siellä(kin)...

Mitä tuollaisella väkisin kylvämisellä luullaan saavutettavan? Haitat suuret maan rakenteelle, hyödyt olemattomat. Jotkut ilmeisesti  kuvittelee että huippusato on menetetty, jos kylvö siirtyy viikolla eteenpäin. Ei kaikkia viljanviljelyyn liittyviä ohjeita tarvi kirjaimellisesti noudattaa, omaakin järkeä saa käyttää, jos sitä on, ei se käytössä kulu.

Uudellamaalla runsas vuosikymmen sitten koejärjestelyssä seurattiin eri päivinä kylvettyjen vehnien satotasoa suuren toukokuun alun sateen yhteydessä. Huonoin sato tuli alle 2 pv ennen sadetta ja enintään puoli viikkoa sateen jälkeen kylvetyissä. Paras sato tuli noin 6 - 10 pv sateiden jälkeen kylvetyissä, ja sen jälkeen aleni vain lievästi kylvöaikaa myöhästytettäessä. Ennen sadetta oli enemmän hajontaa ja varsinaiset lopputalven kylvökset olivat toiseksi huonoimpia.

-SS-

Jos tekis niinku Prinssi Charles ja laittais eri vehnälajikkei sekaisin peltoon.

Tulisiko siit muuta ku murhei?

Löysinkin sen jutskan, josta puhuin.

Newton & Swanston ovat julkaisseet Skotlannissa tuloksia, jossa kuuden lajikkeen seos lisäsi satoa jopa 15%


-SS-

Torian siementä oli  ainakin tänään vielä raisioagrolla myynnissä.

Juu ei sitä sivuraiteen miehelle nähtävästi myyty, siis alkutalvella, tai eturivin
"varaajat" olivat pitäneet sulkutilillä sitä lajiketta. Tai jotain. Elmeriä kuitenkin
sain, sinne vaan peltoon ruismaata varten.

No ei mulla ole miljoonaa Raision osakettakaan.

-SS-

Jos tekis niinku Prinssi Charles ja laittais eri vehnälajikkei sekaisin peltoon.

Tuo on Tanskassa koeohjelmissa ollut mukana, että kolmen sopivasti
eri viljalajikkeen seoksella päästiin usein 3-10% korkeampaan
satoon kuin näillä komponenteilla erikseen.

Olisiko kyse kehitysvauhdin eroista, jolloin lannoitteet ja
kasvintuhoojat eivät pääse vikuuttamaan niin täydellisesti ?

-SS-

Baytanilla peitattiin ja sitä meni käyttömääräsuosituksen alarajoilla.
Oli siinä kokeiden mukaan jonkinmoinen taudinkestävyys markkinoille tullessaan. Viirutaudille on kokeiden mukaan arka. Sitä en kuitenkaan ole havainnut, eli on peittaus ilmeisesti kohtalaisesti onnistunut.
Tänävuonna Elmeriä kylvetään seosviljan sekaan. Puhtaana ohrana aloittaa Luhkas. Elmeri tuli viljelyyn kun tuli happamia vuokramaita.

Alvari voisi olla Elmerille seuraaja, koska on happamuudensiedoltaan
Elmeriä ja Toriaa vastaava, silti aikainen ja erittäin lujakortinen.
Tuo Luhkas lienee vaatelias vaikkakin taudinkestävä.
Miten Kaarle on menestynyt raadilla ? Taudinkestävyyden pitäisi
olla ykkösluokkaa.

-SS-

Yhdessä talossa näyttivät yrittävän kylvöä tänään. Notkopaikassa näytti jyräkombin pyörästö täyttyvän kurasta ja sitten se pudotteli sellaisia jalkapallonkokoisia kurakimpaleita pitkän matkan. 

Virna meni paremmin kun ei tarnu laittaa apulantavantaita maahan ..
Huomasin et mun Tume ei mahdu rummusta yli 
Taas Juko hoitaan hommat...

-SS-