Lainaus käyttäjältä: Antidesantti - 08.05.15 - klo:17:14

Lainaus käyttäjältä: Metsaman - 08.05.15 - klo:15:57

Olemme törmännyt töissä sekä vapaa-aikana tähän ilmiöön että naisten kanssa puhuessa normaalisti he yllättäen muljauttavat silmiään kun yritän katsoa heitä silmiin puhuessa...

Mitä tämä tarkoittaa, onko ele torjuva, vihamielinen vai mikä. ?     

Ujostelevat...     

Enpä oikein usko... Pelkääkö naiset katsekontaktia. ..?

Silmiin tuijottaminen voi olla kovinkin lähentelevää ja ahdistavaa,
siinä on kyse soveliaan kontaktitavan ja pelottavuuden
herkästä erosta, kyseinen  asia on ihan opittavissa. Toisen
katsetta ei saa "ottaa väkisin", se tulkitaan helposti
tungettelevaisuudeksi ja toisen rajojen kunnioittamattomuudeksi.

Kysypä joltakin luotetulta henkilöltä, karsastaako jompi kumpi
silmäsi, se tekee hiukan vaikean olon toiselle osapuolelle.
Sitten kannattaa etsiskellä pitkät nenäkarvat ja voipallot
pois nenästä jo ennen tapaamista. Silloin myös tulee vaikea
olo keskustelukumppanille, jos kurkkaa semmoinen ylimääräinen...

Myös kannattaa olla syömättä mustikkatorttua juuri ennen neuvotteluja.
Silloin ainakin voisi välttää leveätä hymyä..

Nämä on semmoisia pieniä juttuja, joista voi alkaa tsekkailla.

-SS-

Ei tollasia määriä ketäään käytä.

No siksi sulla jääkin se 10.5 tonnari tulematta.

Muistetaan vielä runsas viherlannoitus tai kuminakausi alle tuohon
lannoitemäärään, niin alkaa perässähiiihtäjät pudota kelkasta.

-SS-

Notta haettu ympäristökorvausta entiseen malliin!
En olisi äkkiä uskonu.

No puolet tiloista vielä odottaa. Ennakkoäänestäneet on jo
indoktrinoitu siihen, kuinka hyvä juttu se kerääjäkasvi on.
Ja nyt tajusin, miksi, kun täällä Uudellamaalla päin joku viksu on
kehittänyt kokonaisen joukon yllättäviä kerääjäkasvi-
tukiautomaatteja:

Jos viljelykasvi ja kerääjäkasvi ovat yksivuotisia,
voi siinä kierrättää kolmantena lajina monivuotista, joka ei ole
viljelykasvi eikä kerääjäkasvi. Tällä voidaan kiertää
monivuotisuuskieltoa ja seuraavan vuoden viljelykasvin perustamisen
kieltoa.

Siispä monivuotiset nurmet ja laitumet saavat automaattisesti
kerääjäkasvimaksatuksen, kun niille keväisin suorakylvetään
yksivuotista satokasvia, esim. italian raiheinä ja yksivuotista
aluskasvia, kuten valkoapila...tadaa ! 100€

"Viherlannoitukset" herne pääkasvi valkuaistuella. Yksivuotinen
valkoapila aluskasvi. Kolmanneksi kasviksi heinä, vaikkapa
monivuotinen. Rahakas nurmen perustaminen eikö. 300 € melkein,
voittaa se sen 54 € viherlannoituskorvauksen.

Suorakylvön kelpaamattomuus lannan multaukseen toi samalla
elokuun 15 päivän syyskylvöisten viljelykasvien suorakylvöt kerääjän
päälle mahdolliseksi. Hallinnon on vaikea osoittaa, että kerääjäkasvi
olisi puinnin  jälkeen "kylvetty muokkaamalla", koska selvästi
lukee muualla  säännöksissä, että suorakylvökone ei muokkaa maata.

Korjuuvelvoitteen puute esimerkiksi näitä teetättää. Jos olisi
korjuuvelvoite, olisi varmaankin hiukan haastavampaa.

-SS-

Mites kaivurivideot.... tuntuuko uppoavan...?   

Öööö....EI NÄIN, EI NÄIN, kaivurivideot eivät todellakaan toimi kosiofilmeinä. Ei . EI  . EI EI.

 

-SS-

Siis tässä on vähän opetusvideota, mitä ne kasvonilmeet ja muljautukset tarkoittaa. On pitänyt opetella vähän kun näitä ilmeitä on jonkin verran saanut vastaansa, tuolta jälkikasvulta, kolme koulukastyttöä vuorollansa muljautelleet "iskän tyhmille jutuille".

https://www.youtube.com/watch?v=KAJvUXkIBeo

Tuommoinenkin meillä on ollut, älypuhelimen kimpussa oleva "aivokuollut"...:

https://www.youtube.com/watch?v=MGXSPf9b-xI

 

-SS-

Ely-keskuksen lupa tarvitaan vaikka siemenet on hankittu ennen luomuun siirtymistä.Samoin lupa pitää olla edelliseltä vuodelta jääneille siemenille.Lienee hulluin sääntö mitä virkamiehet on keksineet että pitää käyttää luomuviljeltyä siementä.

Kumma kyllä myrkyistä ja niiden haitoista luomuviljelylle puhuminen loppuu välittömästi, kun on tavanomaisen viljelyn ympäristömyrkkyrikasta karjanlantaa saatavana. Siinä siis ei kuulemma ole mitään vaarallisia aineita...

Siispä, omat sympatiani eivät ole tuon siemenkysymyksen osalta heränneet: Miksipä siitä lopputuotteesta voidaan perustella 2-3-kertainen hinta, ja vieläpä lehdissä väitellä luomutuotteen suuremmasta terveellisyydestä muuten viljeltyyn verrattuna, jos edes siemenhomma ei saisi sitten olla yhtään hankalampaa ?

-SS-

Ruis 3000 kg normimultainen. 100kg/ha N/ha

- Naudan karjanlanta, levitys nitraattidirektiivin mukainen 170 kg N
kokonaistyppi, 42.5 tonnia/ha Liukoista typpeä 47 kg/ha.
Tämä liukoinen siis käytetään ympäristökorvauksen typpilannoituslaskennassa,
niin olen käsittänyt.
- Salpietari 196 kg/ha, 53 kg N
- Satotasokorjaus ruis +45 kg N, salpietaria 166,7 kg/ha

Yhteensä:
42,5 tonnia naudanlantaa
363 kg salpietaria
Kokonaistyppi 170 + 98 = 268 kg/ha
Liukoinen typpi lohkokorttiin: 145 kg/ha.

Ei näytä Peltotuki vielä punaista.

Tämä on karu asia sellaiselle, joka ei toimi lantakasan vieressä.
Koska vuosittain laitettuna 530 kg salpietaria ei todellakaan toimi vastaavalla
räjähtävällä kasvuvoimalla.

Miettikääpä kevät- ja syysvehnän kasvua, 165 kg ymppitypen ja
parhaimmillaan 300+ kg kokonaistypen kanssa. Niin, kyllähän
sen moni jo tietääkin. Ja hybrideillähän se 150 + kiloa on
avain.

Fosforirajoitukset tehtiin vain vaimeaksi kiusaksi, ettei pääsisi ihan ilman
älyllistä ponnistelua järjettömiin lannoitusmääriin.

-SS-

jos siirtyy luomuun niin ainut oikea tapa on ruveta samalla siementuottajaksi jos ei oo omaa karjaa koska tässä tapauksessa saat myydä ekan vuoden sadon heti luomuna

Luomusadon hinta on niin korkea, että tosiaan mitä aikaisemmin
saa materiaalin myydyksi korkeaan hintaan, sitä enemmän
tuottaa luomuun liittyminen. Sitten ajan kuluiessa, jos ei
ole runsaasti saatavana karjanlantaa, luomusadot jäävät valtakunnan
luomusatojen tasalle:

Tässä esimerkkinä Uudellamaalla kolmivuotisten kevätvehnäkokeiden tuloksia,
pohjalla 1 - tai 2. vuotinen viherlannoitus. Viljavuudet fosforia lukuunottamatta
ihan OK. Viljelijä on tällä hetkellä jo 17 vuotta luomuammattilaisena ollut,
eli ei voi väittää , että ei vaan osaisi. Eli 20 v rajapyykin kohdallako se nyt
sitten räjähtää.


 ©Svenska Nylands Lantbruksällskap


-SS-

Olin semmoisessa monenvaltion yhteisprojektissa nuornamiesnä. Espanjassa tämä silloinen isäntä Jose Antonio halusi panna virmansa parasta ja vei meidät päättäjäisiltana syömään hienoimpaan mahdolliseen valencialaiseen ravintolaan - hummeria ja mustekalaa ja niin edespäin. Se hummeri oli maalaispojalle melko shokki, niin kuin rotan kokoinen punainen hämhäkki olisi ladottu lautaselle poikittain.No siinä sitten mallia muista ja niitä jalkoja siinä sitten murskaamaan ja merenmakusita lientä sieltä kuoren alta ryystämään. Oli siellä kynnenkokoinen pala lihaakin. Sormilla sitä rasvasta ötökkää näperreltiin oikein ajan kanssa. Välillä sai vesikuppiin priiskotella sormia puhtaaksi.

No siinä sitten meni ilta ja meni yö ja tuli aamu, ja kiireellä lentsikkaan ja päivän matkalle takaisin kotiin. Kun iltamyöhällä tulin kotio, niin huomasin, että olipa ihan hummerin punaamat sormet vielä, emäntä siinä tuli optimistisesti vastaan, minä siinä vitsiksi työnsin sormet sen nenulin eteen ja pyysin haistamaan. Oli kuin sähköisku olis emänän läpi mennyt, ja näin sekunnin ajan rajattoman kauhun silmissään...ja alkavan mustiksen raivon...sitten hummerin hajuksi tunnustin...

Sain varmaan litsarin korvalliselle, mut minusta oikein hyvä vitsi. Siis, en vieläkään itse asiassa tiedä, miltä sormeni hänen mielestään haisivat, ehkäpä naaraspuoliselle hummerille 

Aika iileskotti olin, eikö.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: bouli - 05.05.15 - klo:07:41

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 04.05.15 - klo:23:18

Lainaus käyttäjältä: SKN - 04.05.15 - klo:22:51

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 04.05.15 - klo:22:34

ei siellä ole vielä kortta. ei ole menossa korrenkasvuvaihe.

2-4 lehtiasteella moddusta.

"Viljelijät tavoittelevat varhaisilla kasvunsääderuiskutuksilla parempaa pensomista, vahvempaa juuristoa ja suurempaa jyvälukua. ”Tutkimustulokset eivät valitettavasti tue tätä”, Rajala sanoo. Ennen korrenkasvua tehty kasvunsäädekäsittely voi joskus lisätä pensomista, mutta vaikutus on satunnaista, eikä se ole toistettavissa. ”Käsittelyn vaikutus ei ole mitenkään ennustettavissa. Jonain tiettynä vuonna, tietyissä sääolosuhteissa ja tietyllä lajikkeella pensominen voi lisääntyäkin, mutta mitenkään varmaa se ei ole. Varhaista kasvunsäädekäsittelyä ei voi siksi suositella rutiinitoimenpiteeksi.”. Joissakin kokeissa versoutuminen on runsastunut, mutta yleensä vaikutukset ovat varsin pieniä tai niitä ei ole lainkaan. (Rajala 2003, Ylhäisen 2009, 28 mukaan.)"

-SS-

Tätä uutta Modduksen Evo versiota markkinoidaan aikaisiin ruiskutuksiin juurikin pensomista ja juuriston kehittymistä edistäväksi.

http://www3.syngenta.com/country/fi/su/kasvinsuojelu/tuotteet/kasvunsaateet/Pages/moddus-evo.asp

 5 litran purkin verollinen hinta agrin verkkokaupassa 449 €. 0,25 litran/ha  käyttömäärällä  veroton hehtaarikustannus siis 18,10 €, kyllä ne osaa  ottaa jauholakeilta rahat pois,  olis taas mukava saada vertailevaa tutkimustietoa siitä, kannattaako tuo 18 euroa tosiaan maksaa noista mainostetuista hyödyistä, eli saako rahan jossain muodossa edes takaisin, nettohyödystä puhumattakaan.

Tuo riippuu siitä, onko typpitaso esimerkiksi rukiille ympäristökorvauksen sallittu maksimi 268 kg N / ha vai jokin 80 kg N salpietarilla annettu typpilannoitustaso. Eli muhevalla naudan kuivalannalla salpietarilla höystämällä päästään maksimi satotasokorjauksilla kyseiseen isompaan typpimäärään. Tuolla teholannoitusversiolla kannattaa Moddusta laittaa vähintään kolme kertaa, koska ruis menee lakoon jo ennen kukintaa ja voi mennä pilalle kokonaan.

Tämmöinen keinolannoite-talousviljely ja helteiset kuivat alkukesät, eipä monena kesänä ole käytetyillä keinolannoitustasoilla paljon lakoa ollut.

Eli Reetalla jos kasitonnareita haetaan, ei 20 € tai 50€ maksa mitään, jos rahan käyttämällä sadon saa pois pellolta.

-SS-

Kyllä Broadway lyhentää kortta selvästi. 70 kg typpiannoksella ei luulisi kovin herkästi lakoutuvan. Reetta on huomattavasti sitkeämpi pysymään pystyssä kuin esimerkiksi Riihi.

-SS-

Etukumpu on muuten nyt trendifitnessiä. Ensin metsuriseksuaali. Sitten iskävatsa. Lapset jo tuossa sanoivat , että sun pitää ottaa moottorisaha olalle kun tuut mäkkärille meijän kaa, että kaverit eivät luulis mainiostoimistohipsteriks...

http://nyt.fi/a1305952184949



-SS-

Nii ne parafiinit eivät ole se pääasiallinen voiteleva komponentti ollenkaan polttoöljyssä, aikaisemmin rikkiyhdisteet vastasivat paineenkestosta, nykyään tiettyjä liukoisia metalliyhdisteitä. 2T-öljyseoksilla on tehty HFRR - testejä ( niitä skraadutestejä) ja vaikutus on ollut pienempi tai enintään sama kuin normi dieselöljyn voitelevuuspaketilla. Jos todella haluaa voitelevuutta, niin kasviöljyesteripohjaiset biopolttoöljyt ovat huomattavasti voitelevampia, testien mukaan. Eli prodieseliä vaan traktoriin. Mikäpä ei olisi liian hyvää traktorikullalle. Ja tehokin lisääntyy parilla prosentilla.

Parafiinia sisältävät perusöljyvoiteluaineetkaan eivät käy vetopyörästöihin, vaan lisäaineistus, molybdeenit, sinkit tms sulfaatteina ja muina yhdisteinä vastaavat  korkeapainesuorituskyvystä. Nämä GL5 jutut, kas.

Polttoaineessa oleva vesi tuhoaa öljyyn sidottua kulumisenestoainetta, eli vesi on vahingollista sitäkin kautta.

-SS-

Meinaat että menee ruis mukana vai? (Kokonaan/kärsii?)

Reettaahan tuo on, kait se pitää kokeilemalla selvittää, yksi vuosihan tuo vain on. Niin perhanasti kaikenmaailman heinää tuolla kasvaa seassa, siksi ajatus kokeilla 

CCC:stä ei juuri tähkän mitta ainakaan viime vuonna tuntunut kärsivän, tai ainakin siellä pitkiäkin oli tarpeeksi...
...tosin nolla lohko kyllä puuttui, että tiedä sitten...

Rukiin laonkestävyyteen vasta myöhemmät ruiskutukset esim. Modduksella toimivat hyvin. Anna, Elvi, Riihi, niillä oli hyvä harjoitella. CCC ei ole vikuuttanut ruista, mutta helteisen keskikesän Terpal - käsittelyt pilasivat muutamankin sadon. Sama vika Ceronella; viivästyttää tuleentumista, tähkä ei tule kunnolla ulos ja sitten kun tulee, jää pystyyn ja kastuu pahemmin sateissa sitten kypsänä. Ohralla varsinkin havaittu.

-SS-

Sonista tuli muutamama kannu jo ostettua, voipi olla oikeen yliturvonnut sato ensi lokakuussa puitavana.

-SS-