Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 1064 1065 [1066] 1067 1068 ... 1325

Viestit - -SS-

Nyt on tehty laskelmat ja halvemmaksi tulee karjatilalla tällä kertaa jäädä ympäristökorvauksen ulkopuolelle...niin ja näin. Meidän pelloille (ja vähän naapurinkin) olisi ihan maksimissaan saanut mahtumaan 2500m3 lietettä ja sitä kun tulee hiukkasen enemmän... ;)

Toisekseen, jos tuota lietettä olisi laitellut tuon sallitun verran, niin olisi pitänyt ostaa lisätyppeä paaaaljon enemmän kun on arvioitu ja jo ennakolta osteltukin. Jo tuolla lannoitteiden hintaerotuksella pystyy kompensoimaan ympäristökorvauksen. Ja kun meillä on ihan oikeasti viljeltäväkin elukoille ruokaa, niin ei voi noiden hömppien perässäkään lähteä eurojahtiin...

Kyllä se niin on, että jos meinaa elää rehellisenä viljelijänä säännösten mukaan - eikä ammattiväärentäjänä, vaikea niitä ympäristökorvauksen fosforirajoja silloin on noudattaa.

-SS-
Jos säilörehunurmea käyttää lannoituksen kirjanpidolliseen hyödyntämiseen toisten lohkojen arvokasveille, niin vain 1. vuonna voi fosforia siirtää arvokasveille. Seuraavina vuosina pitää olla sadon korjaamisesta joko väärennetty todiste, tai oikea sadonkorjuu, jotta fosforia voisi  edes merkitä lisätyn.

-SS-
Kuinkas paljon vln:lle saa antaa starttilantaa?

42.5 kuutiota lehmän kuivikelantaa plus 60 kg salpietaria, eli 60 kg N liukoista, 170 kg karjanlannan kokonaistyppeä, 188 kg N kokonaistyppi.
Fosforia menee tietenkin tasaukselle, mutta eihän VLN pidetäkään koko tasausjaksoa.

Kolmen sadon säilörehunurmeahan saa lannoittaa 42.5 tonnilla karjanlantaa ja perään 730 kg salpietaria.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2014
: 30.04.15 - klo:10:08
Hukkaan meni ennen aikojaan otetut uudet näytteet; että vuosikausien viljanviljelyn muka pitäisi pudottaa multavuuksia, ja höpön-löpön. Eivätpä ole näkyneet pudonneen.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kevättyöt 2015
: 30.04.15 - klo:10:05
Taitaa jäädä virnan kylvöt toukokuulle. Pitäisiköhän lisätä puna-apilaa ?
Lupiinia ? mikä lähtisi nopeasti kasvuun. Nimittäin, elokuun 15. päivä
viimeistään kynnetään nurin ja hybriidiruis välittömästi päälle.

Eikös se ollut niin, että viherlannoituspelto pitää syyskylvää heti
kynnön jälkeen tai vasta jokusen viikon viikon päästä ? Kiusaa
rukiin orastumista ?

Matala kyntö ja niin edespäin. Eipä vältti siinä maassa menekään syvään.

-SS-
Kyllä noista listaamistasi palkokasveista virna on se nopein, älä hättäile. Lupiini varsinkin on hidas alussa, rikkaruohottuu helposti. Ehkä sen verran voisit savimaahisena viilata, että testaat ruisvirnaa siinä rehuvirnan ohella. Rehuvirnalla on aika heikko juuristo, se tykkää "optimaalisista" kosteusoloista. Ruisvirna, jota saksalaiset myös hiekkavirnaksi nimittelevät, pärjää kokemusten mukaan myös jäykillä savikoilla rehuvirnaa paremmin. Ei ole alkuun sen nopeampi, ehkä pikemminkin päinvastoin, mutta sitten räjähtää.

Virnaviherlannoituksilla kannattaa varautua siihen kyntöputkeenkylvö -vaihtoehtoon, ne yleensä vain parantavat kasvuaan syysviljojen kylvöaikaan asti.

Tämä on ruisvirnaa. Ulkolaista siementä näkyy olevan. Maaperän pH on melko korkea, > 6.5 , mutta on aivan plinisavea, johon auran siipi takertuu. Olen käsittänyt, että virna viihtyisi mieluummin happamammassa. Tähän ei ollut tarkoitus laittaa tukikasvia koska on puhdas typenkerääjä-EFA . Laskin kertoimet jo valmiiksi, siksi en ajatellut laittaa raiheiniä tms.

Juolavehnän torjunta on tehty jo viime vuonna, joten laittanen murskaamalla, ilman glyfosaattia, ja heti kyntö matalaan, sitten äestys ja kylvö rukiille 18.08 tai jotain. Mitenkähän virna suhtautuu valvatin, ohdakkeen ja pujon latvomiseen, niitä varmaan on hiukan kesämmällä kasvustossa.
-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kevättyöt 2015
: 29.04.15 - klo:23:09
Pari ohuen ohutta tippaa tuli tuulilasiin reilu tunti sitten, siinä lie nää sateet.

Meteorologicos Kalajoki , Poula Fisch,  kertoo, että SCORCHIOOOO !

https://www.youtube.com/watch?v=MuSPdsPWit0

-SS-



Kasvintuotanto / Vs: Kevättyöt 2015
: 29.04.15 - klo:22:57
Kevätkyntö mahdollistaa kylvän vaikka maaliskuussa. Toki takatalvi aina arveluttaa. Nyt on hyvä heti säiden seljetessä avata vähän sänkimaita, niin aamulla kynnetty on jo tuulisena päivänä illalla kylvettävissä.

Aina ei ole keväät näin tuoreita. Nyt pitää kiitellä vuosikymmenen parasta sadetta 2010 jälkeen.
Nyt voisi jopa ruis kasvaa, eipä noita kevätviljoja paljon tarvitse...varautuu ensi syksyn
kylvöihin ennemmin....

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kevättyöt 2015
: 29.04.15 - klo:22:15
Taitaa jäädä virnan kylvöt toukokuulle. Pitäisiköhän lisätä puna-apilaa ?
Lupiinia ? mikä lähtisi nopeasti kasvuun. Nimittäin, elokuun 15. päivä
viimeistään kynnetään nurin ja hybriidiruis välittömästi päälle.

Eikös se ollut niin, että viherlannoituspelto pitää syyskylvää heti
kynnön jälkeen tai vasta jokusen viikon viikon päästä ? Kiusaa
rukiin orastumista ?

Matala kyntö ja niin edespäin. Eipä vältti siinä maassa menekään syvään.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kevättyöt 2015
: 29.04.15 - klo:22:04
Make mainitsi jostakin kuvasta. Tässä on varmaan Maken terassilta lumikuvaa.
Iltasanomissa kerrottiin Perniössä sataneen 5 cm lunta. Kylä simat pysyy
huurteisena joo.



Mut jos 26 mm on vettä tullut, on se vaan aikas kosteeta sielä se multa.
Miten mahtaa sokerijuurikas voida ? Pinnalla jo varmaan. Tai ainakin
veden pinnalla siemen kelluu....

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kevättyöt 2015
: 29.04.15 - klo:20:06
jos ny kylvetyt ohrat pukkaa huippusatoo niin en kuuntele enää IKINÄ yli 40vuotiasta ukkoo ei ohraa kylmää ja märkään ym ym

Kyllä ne kasvaa, ohra kestää sittenkin paremmin märkää, kun on vahva oras. Kevätvehnä kituu liian märässä. Vuosi 2002 oli aivan samanlainen täällä Uudellamaalla.



Vuonna 2010 tuli toukokuun puolivälissä 200 mm vettä oraalla oleville viljoille.
Maa kovettui täydellisen liettymisen jälkeen, ja loppukesän kuivuus vaalensi kasvuston
sekä kituutti keväätvehniä pahasti. Ohrasta, joka laitettiin joskus Karoliinan päivän
jälkeen, ihan OK sato. Bjarnesta ehkä 1500 kg/ha.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Suojavyöhykkeet
: 29.04.15 - klo:19:01
Mavin sähköpostista:
    
Muutos ympäristökorvausta koskevaan valtioneuvoston asetukseen ja sitoumusehtoihin 2015: Viherryttämistuen vaatimusten vaikutus ympäristökorvauksen maksuun Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa
Maa- ja metsätalousministeriö on muuttamassa valtioneuvoston asetusta ympäristökorvauksesta maaseutuohjelman mukaiseksi, jotta estettäisiin viherryttämistuen ja ympäristökorvauksen päällekkäinen maksu. Tämän vuoksi myös ympäristösitoumuksen ehtoja muutetaan.
 
Asetuksessa ja sitoumusehdoissa on nyt mainittu seuraavasti:

Ympäristönhoitonurmien monivuotiset ympäristönurmet- tai luonnonhoitopeltonurmet- toimenpiteistä ei  makseta, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että hänen maatilansa peltoalasta yli 75 % on nurmea  tai kesantoa.
 
Asetukseen ja sitoumusehtoihin tehtävä muutos tarkoittaa, että ympäristönhoitonurmi-toimenpiteessä myöskään suojavyöhykkeistä ei voida maksaa, jos tila vapautuu ekologisen  alan vaatimuksesta. Muutos sitoumusehtojen luvussa 8.5. edellä mainittuun kohtaan on seuraavanlainen:

Ym­pä­ris­tön­hoi­to­nur­mien suojavyöhyke-, moni­vuo­ti­set ym­pä­ris­tö­nur­met- tai luon­non­hoi­to­pel­to­nur­met -toi­men­pi­teis­tä ei mak­se­ta, jos vil­je­li­jä on va­pau­tet­tu viherryttämistuen eko­lo­gi­sen alan vaa­ti­muk­ses­ta sik­si, että

    tilalla on heinä- tai muita nurmirehukasveja, kesantoa ja/tai palkokasveja yli 75 % peltoalasta ja jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 ha
    tilalla on pysyvää nurmea ja/tai heinä- ja muita nurmirehukasveja yli 75 % maatalousmaasta ja jäljelle jäävä peltoala on enintään 30 ha.

Koska ekologisesta alasta vapautumista arvioitaessa ensin tarkastellaan tilan nurmien määrää ja vasta sitten tilan kokonaispeltoalaa, edellä mainittu koskee myös alle 15 ha:n tiloja. Vaikka ne vapautuisivat tilakoon vuoksi viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta, nekään eivät saa ympäristökorvausta ympäristönhoitonurmista edellä mainituissa tapauksissa.

Edellä kerrotun sitoumusehtojen muutoksen jälkeenkin tila on oikeutettu ympäristökorvaukseen ympäristönhoitonurmista silloin, kun tilalla on yli 75 % edellä mainittua alaa, ja jäljelle jäävä peltoala on yli 30 ha. Tällöin tila ei saa vapautusta ekologisen alan jättämisestä eikä kaksinkertaisen maksun vaaraa ole.
 
Myös luomutila vapautuu viherryttämisen vaatimuksista, mutta vapautus ei estä ympäristökorvauksen maksua ympäristönhoitonurmista. Luomuvapautus koskee luomun siirtymävaiheessa ja luomuviljelyssä olevia kasvulohkoja."

Tarkoittaako lihavoitu että luomutilalla ei ole mitään väliä paljonko on nurmella koska niille pitää joka tapauksessa antaa kaikki raha mitä annettavissa on?

Luomu on väistöalue monelle kiusalle, pysyville nurmille ja näille nurmileikkureille.
Ja tämä on todellinen liittymisen porkkana, luomun rahoitus on erillinen ja
saa todennäköisesti rahaa muista tukimuodoista, jos loppuu.

-SS-
Virallinen MetsaMan soittoääni / hälytys puhelimeen yms.

https://www.youtube.com/watch?v=O-5B8Mlon7Y

 ;D ;D

Heti samppaan laitoin.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2014
: 29.04.15 - klo:18:47

Veikkaukseen arpomaan, toi on bogballe joku f ja niihin löytyy levitystaulukot.

http://www.bogballe.com/spread-charts/discontinued-models.html

Niin no, voishan tuollaisesta olla jotain iloa, jos asteikosta saisi mitään selvää, säätövipu olisi lähes oikeassa kulmassa asteikkoon nähden, ja säädettä reikä vastaisi missään suhteessa alkuperäistä kooltaan  ::)


Naapuri sanoi että toi on tosi tarkka kone, se mitä sillä sitten meneekin, menee aina muutaman kilon tarkkuudella  8)
Eli jos koneen laittaa täyteen (200-kg) peltoon menee 190-210kg  :D

Näin.
Ja kun viitsii nousta koneesta parinkymmenen ensimmäisen metrin jälkeen katsomaan vähän kuinka tiheessä ne rakeet siellä ovat (lumi valkoista -> pienemmälle, rae etsii toista -> isommalle) niin summittaisen säädön saa sopivasti. Sitten parin ekan hehtaarin jälkeen laskeskelee paljonko meni ja sitten säätää sopivaksi nopeudella, tai säätöä tökkimällä jos nopeus hirvittää.

(Rukiit lannoitettu, 2750 kg / ~8ha eli tuota... 92kg typpeä /ha, tarpeeksi lähellä, voi käydä vielä ne puuttuvat 18kg/ha (~säkki) lisäämässä paremmille paikoille jos kerkiää ja raaskii sitten joskus)

P.S. puhuivat jotain lumisateesta, pitääkö niitä homeainehia käydä ajamassa?

Annat siis tasoitusta typellä vähintään 40 kg, vaikka oraat sellaiset, että kasitonnaria voisi koittaa ? Vai
eikö satotasokorjausta voi käyttää ?

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kevättyöt 2015
: 29.04.15 - klo:18:45
Tuli pyörittyä sellainen 15 tuntia kylvökone persiissä ja 14 ha on nyt kylvetty  ;D Ja kerääjäkasvit kanssa  8)

3 ha jäi vielä, kun ei viitsinyt. Nyt viikon tauko  :(

Jos mulla olis isoooo pellut ja isooooot konehet, niin 60 ha olisi saanut valmista  ??? Kai noi uudet koneet ovat 4 kertaa nopeampia kuin kasari-Simulta  ??? Miks ne muuten maksaisivat niin tolkuttomasti 😅😅😅

Orasmailla on isoja vesilätäköitä jo ? 22 mm tullut, edelleen ropisee
ja lämpötila 0.6 - 0.9 astetta ? Hämeestä päin tulleet autot ovat paksun
räntäloskan peitossa keulastaan. Voipa huuhtoa jo apulantojakin, tai
heinänsiemeniä mennessään.

-SS-
Kun aina puhutaan kokonaisuuksista ja raja-arvoista...
Muutaman vuoden vanha uutinen:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/112487-yli-40-000-kuorma-autollista-jatevetta-valui-itamereen

Miljoona kuutiota!

Nyt sitten "torjutaan" maatalouden lannankuormauksen päästöjä.
Montako laattaa lisää tarvitsee rakentaa?
Vaikka laskisi 8000 lannan kuormauspaikkaa ja itselleni täysin käsittämätön 2 kuution "varisemistappio" kuormauksen yhteydessä, JOKA EI TIPU EDES SURAAN VESISTÖÖN!, niin vattumitäpas*aa! Ja siitä pystyy sora-alustaltakin suurimman osan keräämään takaisin kärrylle/laatalle/kaivoon!

Helsingin alueen päästöjä vähätellään sitten, että kokonaisuudessa tuolla miljoonalla kuutiolla ei ole merkitystä.
Maasta löytyy myös muita asutuskeskittymiä, mikähän niiden päästöjen määrä on?
Mutta tuo maatalouden "kuormauspäästö"! Hirveetä, kamalaa, ympäristökatastrofi! Poliisi, palokunta, puolustusvoimat heti apuun! Betonia ja asfalttia sinne ja tänne ihan määrättömästi nyt heti! (oikeasti 2016 alkaen ;) >:( )

Ei niitä ole syytä vähätellä. Sinnehän ne maatiloilta lähteneet fosforit ja typet menevät.

Mutta, mutta...tuo miljoona kuutiota, jos se olisi käsittelemätöntä Espoon raakajätevettä, siinä olisi 10 tonnia fosforia ja 60 tonnia typpeä, 200 tonnia kiintoainetta. Tämä tieto voidaan saada Viikin jätevedenpuhdistamon teknisistä tiedoista. Ja kyse on hule- ja tulvajuoksutuksista, joka laimentaa varsinaista jätevettä voimakkaasti. Eli ylijuoksutusten ravinnekuorma pitää laskea juoksutusajan suhteessa kokonaisakaan eikä kuutioina, sillä kaupunki tuottaa fosforia ja kiintoainetta melko tasaisesti ympäri vuoden.

Suomessa taas karjanlannassa vuosittain muutaman päivän aikana käsitellään 114 000 tonnia typpeä ja 21 000 tonnia fosforia. Eli tämä Viikin hulevesien ylijuoksutus on pienempi osa kokonaiskuvasta, suurempi ongelma taitaa olla kaupunkien jätevesikuivajakeen levitys maa-alueille valumille alttiiksi. Lannan lastauslaattojen vastustukselle voidaan löytää hyviä perusteita, mutta tämä käyttämäsi ei sitä ole.

-SS-
Sivuja: 1 ... 1064 1065 [1066] 1067 1068 ... 1325