Huomatkaas muuten, että kevättyöt ovat loppuneet, kesätyöt menevät tuulahdukksena ohi, ja sitten seuraavatkin syystyöt. Ensimmäisenä noin KOLMEN VIIKON päästä syysrapsin kylvötöiden aloittaminen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 02.07.15 - klo:16:53

Pitää olla se palo, että parempi sato on saatava kuin naapurilla.

Tuossa on muuten vinha perä, vaikka trolli lieneekin. Miten muuten omaa toimintaa voi verrata kuin naapureihin, ja muihin viljelijöihin Suomessa. Ehkä laajemmallakin. Näistä lähtökohdista pitää omaa toimintaa parantaa, ihan turha valittaa ellei pyri parhaaseen tulokseen, on se sitten taloudellinen tai sekä että, myös paras mahdollinen sato.

Jos tyytyy keskiarvoon, sinne jää

Hyväsato-kisoissa luomut ovat päässeet parhaisiin taloudellisiin tuloksiin. Yhä enemmän alkaa olla niitä jarasensor-tehoviljelijöitä, että siellä puolella kyllä "verroi löytyy", ja huippusatotasoa ja kaikkea dopingia käytetään. Mutta luomussa varmaankin on hankalampaa elämä, ei selviä pelkän amatronin näpelöinnilllä..

Itseä ei enää kiinnosta muu, kuin nämä ihmeelliset taikapöly-kasvit, virnat ja apilat ja vihelannoitukset ja ja ja..

Nyt kun tuli lämmintä, lopultakin alkoi puskea virnaan mittaa. Useamman sentin verran päivässä tulee.



Läheltä katsellen apilaankin tullut sentti. Itse en ole kuvia ottanut, eli syysvehnäkuva uupuu vielä...ei oikeastaan kiinnosta...



-SS-

Paljonko minimissään on n60 lehmän ja nuorkarjan lietemäärä,mitä vuodes voi tullaniin että eu-tarkastaja sen lohkokirjanpidos hyväksyy?
Pesuvedet menee lietteeseen ja avosäiliö.

Käytännössä tuommoinen määrä uppoaa laskelmien pyöristyksiin, ei huolta.

-SS-

Nythän mä löysin tuon Känkäsen seminaariloppujulkaisun vuodelta 2001:

MTT Julkaisuja Sarja B; nro 25. Känkänen, Hannu. (toim.)
Viherkesannot ja aluskasvit viljan viljelyssä. Jokioinen. 2001.

Tuon opuksen kun lukee, niin huomaa, että ainoat tutkimusten vaikuttavat
koejäsenet olivat typpitasoilta 0 (nolla) tai luomusta. Muuten ei hiilessä ja
humuksessa tai muussakaan ollut juurikaan merkitystä, jos lannoitettiin
vaikkapa "Loimaan mitalla".  Tulokset lähinnä surkeita savimailla.

Aluskasvien kylvötekniikasta oli hyvä kuva, täällä kehutaan, kuinka 2 kg/ha apilaa
riittää mainiosti, savimaasta voi kehua., mutta vanhaa suota tai kuivatusjärvien
pohjaa näkyvät nuo Loimaankin näytepellot olevan, multaa tai hietaa.

Sitten kun oikealle savirinteelle  koittaa saada orastumaan, onkin toinen
todellisuus vastassa:



Se kaksi kiloa hiedalla on 10 kiloa savella.  M.O.T.

-SS-

Kyllä ne peltoon levitetään, mutta siirretään ensin kärryllä sopivaan kohtaan. Perälevyllä levitys suoraan ojanvarteen saa yleensä aikaiseksi pesuvadin.

Nii mää ajattelin tämmöttis... 



-SS-

zebra käy tähkälle - oli tossa sellanen ajatus, että annetaan zebran kasvaa ilman cccitä tahi modduksia, ja kattellaan josko mentäis kesä ilman tautiaineita, pelkän pitkän korren turvin - kestää se ruskolaikun kiipeäminen kuitenkin aikansa kauemmin pitkässä korressa.

Mutta ei taida pystyä, on senverran nättiä kasvustoa, että tautiaineistuksen kera se 5,5 - 6 tonnia putoaa itekseen, valk. 10,9, hlp 82,1
Ja mitään kasitonnareita ei ole edes lähetty tavoittelemaan, pelkkää pussilantaa kun on.

Tuollaiset korkeavalkuaiset erät kannattaa säästää noiden kohtatulevien 15 - tonnarisyysvehnien sekoitteluun.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.07.15 - klo:10:31

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 30.06.15 - klo:17:42

Pitikös nää ilmoittaa kuntaan, mikäli pientareita on sörkkinyt ja nyt uusintakylvänyt?? Ainakin aiemmin piti ilmoittaa, nyt on mennyt ohi kun kokoajan jotain uutta informaatiota pukkaa. Tein ilmoituksen kuntaan sähköpostilla, varmuuden vuoksi, onpahan ainakin faktaa että kylvetty on ( ). Samoin Agrineuvokseen kirjasin pientareen kylvön, jo on kumma ellei riitä.

Vtuttaa tällainen pelleilly, mutta vähän turhan suurista summista kyse. Syksyllä on tulossa jokatapauksessa tarkastaja, joten pitää ny harjoitella...

Juu ja miten valtaojan tukoksen perkaus - tarvetta olisi ottaa pohjalta 40 m matkalta lietettä pois, jotta niska- ja pari sarkaojaa  tyhjenisivät, voiko nuo ojan pohjan hiekat asetella keoiksi siihen pientareelle, syksylevitystä odottelemaan vai nostella orasten päälle. Jos orasten päälle, niin siihenhän pitäisi sitten tulla tilapäisesti viljelemätön ala. Eikä pysty enää tekemään muutosilmoituksia ?

-SS-

Eiks Make joskus valittanut kuinka savimailla on mahdoton ajatus levittää ojamaat peltoon

Alkaa savitohtoreiden puheet olemaan aika ristiriitaisia

Tällä puolella harjua on myös hiekkaisia paikkoja, joissa savikerros on ohuempi. Ojalietteet on ihan hyvä sinne laittaa. Edesmennyt naapuri kyllä karvastelevasti kertoi saaneensa sitkeitä rikkakasveja niistä, olen samaa mieltä, mutta eipä itsellä nii puhdasta ole pelto muutenkaan, eli sen kanssa voi elää.

Se ojaruoppa on äärimmäisen hienoa hietaa ja hiekkaa, tulvat tuovat laakealle aukealle, jossa valtaojan lasku on ehkä muutamaan sentin kilometrille liian pieni, liettyy pohjalle se massa, on siis plinisavelle pehmentävää ainesta.

-SS-

Ruiskua pötköä beloria hiveniä laihot turvoksissa kymppitonnarikerholla, mutta toisaalla kuitenkin se isoraha taitaa levätä...artikkelin esimerkin lisäksi Gårdskulla, Herliini, muut nimekkäät ja etenkin isoimmat tilat ovat tarttuneet toisenlaiseen vaihtoehtoon.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1435801038094

-SS-

Juu kaikki tropit vaan satasella ruiskuun ja kakskymppiä kärryyn.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 02.07.15 - klo:01:00

Lainaus käyttäjältä: SKN - 01.07.15 - klo:21:08

Nyt alkaa tähkä Skagenissa työntymään ulos, odotan vähintään kymmensenttistä.

Ja Skännä kiihottuu niin kovasti näkemästään tähkän ulostyöntymisestä, että myös hänen housuistaan alkaa jotakin työntymään ulos, odotamme vähintään kymmensenttistä....

Saletisti vitsikästä.

SS:n kuvia odotellessa... Eikös se ollut että sitten kuva kun on kukkinut?

Ota skännä kuva vierekkäin siitä ja siitä Skagenin tähkästä ? Kuvat saa ottaa täydessä temmissä. Ei taida ihan suurinta tähkää hakeutua kuvaan ?   

Täs on "140 tonnia ohraa" pitäny kaapasta kesäkuun laskutukseen, en ole pellolla ehtiny käydä.

-SS-

Minkä vuoden pösö?

2001 Hdi diisseli, viis-ovinen, toimiva ilmastointi manuaalinen. Ei uutta kummempi, myllytyksen jälkeen oikein kiiltävä.

Tupakki-auto, siksi lähinnä romutuskorvauksen hinnalla;  päivä sisustuspesua ja viikko ozonaattoria, ja kennon vaahtodesinfiointi, niin on nii laventelintuoksuinen ny.

On se sillä jo toistakymmentätuhatta ajellut. Katsastukseenkin keväällä vaan ajeli sisään. Ja ulos. Käyttöönotettaessa olivat valojen polttimopohjat hapettuneet ja syöpyneet, niitä sitten soviteltiin uusia, C4 osia joutui käyttämään ja viilailemaan esimerkiksi vilkkuihin.

Ei se lämppäri ainakaan päivän ajolla vielä lauennut.

Austin Allegrolla vikatiheys oli suunilleen noin kahdeksankertainen, tuohon ranskikseen verrattuna. Eikä silti  sipulinpurijoiden autoja huoli käytettynä monikaan. Ovat varmaan nykyään nii pullakäsiä, etteivät uskalla ryhtyä. Brishit Leyland opetti realistiksi, että tämmäsellä nuorena vaivautetulla on ostajanmarkkinat, pesosta, kitikkaa ja mondeoo. On väreissäkin valinnanvaraa.

-SS-

Yleensä tuon vastuspaketin tuhoutumista edesauttaa puhaltimen moottorin laakereiden jumittaminen.  Kannattais ehkä tutkia ämpärimittarilla paljonko moottori haukkaa virtasta ettei mene vastuspaketin uusiminen hukkaan.

Juu tääl mettäpuskassa ei ollu ku minikokonen torksisarja ja kärkipihit mukana. Laitoin lämppärin sulakkeeks puolikaan kokoisen ainakin sekin kesti sekä akselipyöri herkästi, eikä ole ääntänyt yhtääns. Toivotaan, et kestää ny näiden helteiden yli. Aika hapettuneet oli ne pikkuliittimet. Käteen kyllä lämpiää jonkin verran, mutta eikös aina.

-SS-

307 teki eka vian, valojen ja muiden sähköjen blackoutin jälkeen. Lämmityslaitteen moottori lakkasi toimimasta. Sähkönhajua kuulemma tuli jokin aikaa sitten. Tuli kuntoon motonet varasto-osalla eli etuvastusmöykyllä. Mutta miksi sen piti olla lämmityslaitteen putken sisällä, niin että ensin piti purkaa hanskalaatikko ja laittaa sisäkierto päälle, jotta läppä avautui oikeaan asentoon, sitten sai ahdettua käden sinne lämppärin ilmaputken sisään vetämään se krapelisti tehty möykky pois. Ampeereita sen verran ja liittimet ohuenohuet, et usko ranskalaisiin maailman kolmanneksi kaameimpina sähkölaitevalmistajina brittien ja italialaisten jälkeen jälleen vahvistui.

-SS-

1900-luvun loppupuolen toivottomat syysviljatuhot muuttuivat 2010 jälkeen ennätyssadoiksi. Nyt syysvehnästä ja hybridirukiista on tullut lähinnä päätösasia, päätämme saada huippusadon, jos vaan saamme aikaiseksi kylvää. Ilmaston viimeaikaisesta viilenemisestä huolimatta, talvet ovat satunnaisesti olleet edullisempia, vuoden 2014-2015 ns. termistä talvea ei tullut Ahvenanmaalla lainkaan, ja etelärannikolla terminen kevät alkoi jo tammikuun lopussa.

Vuonna 2008 terminen talvi kesti noin 10 päivää, syysviljat talvehtivat erinomaisesti, kuten tässä Kotkaniemen kuvasa.



Kelpaa nykyään keskieuroopan lajikkeilla laitella kymppitonnareita. Jollakin Urholla ja Arktikalla potentiaali loppuu jo puoleenväliin.

Imastonmuutos-skeptikoilla on nyt hyvä tilaisuus todentaa, että jos tulevina vuosina hybridirukiit tai vehnistä Olivin , Ellvis,  saksalais-tanskalaisvehnät eivät annakaan enää itsestäänselviä kasitonnareita, vaan lähinä nollatonnareita, ovat he oikeassa. Muuten voisi vastineeksi kysellä, mikä on ilmoissa erilaista kuin 50 v sitten ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Naturalis - 19.06.15 - klo:17:45

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 19.06.15 - klo:17:15

Maatalouskauppa on vaan turhaakin turhempi rahastaja siinä yaran ja tuottajan välissä.

Samoin Belor-agro ja Cemagro, koittavat hännystellä juuri Yaran hinnan alapuolella mutta kuitenkin Yaraa saa halvemmalla... 

Aika toimeentulevia viljelijöitä, kun 30€/tonni ei ole rahaa ja ravinteita enemmän ja satoakin. KM:n Hyvä satokilpailussa kolme ensimmäistä sijaa tuontilannoitteille, Yaralle hieno neljäs sija

Ei KM:n satokisassa verrattu lannoitteita, vain eri paikoissa
saatuja eri lajien ja lajikkeiden eli viljelijöiden omaa
kokonaissuoritusta ja lohkon viljavuutta.

Tärkeintähän on kokonaisravinnemäärä,
minkä on luvalla ja luvatta laittanut.

-SS-