Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 1034 1035 [1036] 1037 1038 ... 1329

Viestit - -SS-

Peltotuki Pron syötteiden käsittelyn lähtökohta on sieltä, missä aurinko ei ole koskaan paistanut, eikä paista. Tähän tulokseen olen tullut nyt noin vuoden käyttökokemuksen perusteella. Eli näppäin-ohjelmoijat siellä Muurlassa, nuuhkaiskaa edes joskus sormianne.  >:(

Mutta siitä puutteesta huolimatta. Peltotuki on sopeutunut melko hyvin, kunhan unohti Nutikan, äärimmäisen lopullisesti epäonnistuneen karttapiirto-ohjelmiston irvikuvan kokonaan pois suunnittelukuvioista. Vipun piirto-ohjelmahan oli siihen verrattuna nykyaikaisen tuntuinen ja toimikin vieläpä hyvin.

Yksi asia jäi riepomaan, olen tästä jo aikaisemminkin maininnut: suunnittelun ja muistiinpanojen välisen eron hämäryys. Ideanahan olisi suunnitella juu. Ja sitten viedä suunnitelma todellisuuteen. Sitten kun on suunniteltu, voidaan klikkauksella siirtää toteutuneiksi ne suunnitellut rivit. Eli jos suunnittelen lannoitus- ja kylvötoimenpiteet, ne siirtyvät 1.5 siihen toteutuneet-tauluun. Tässä on se ongelma, että jos suunnittelee siellä suunnittelutaulussa edelleen, pilaa se käytännössä sen alkuperäisen suunnitelman, minkä piti olla juurikin huhtikuun viimeisen päivän printattu suunnittelutilanne. Sekä, hyvin helposti menee suunniteltu ja toteutunut epäsynkroniin, eli on paljon siivottavaa, jos on lipsahtanut vasta aikomuksia toteutuneiksi. Se suunnittelutaulu kun purkautuu kokonaisuudessaan eräsiirtona sinne toteutuneisiin, riippumatta siitä, onko kyseinen toimenpide vielä edes tekeillä.

No, jos homma menee täysin hienosti, ovat kylvöt ja lannoitukset valmiit huhtikuun puolella, ei ole ristiriitaa, klik-siirrä suunnitellut-> toteutuneiksi. Ja jatketaan kasvinsuojelulla ja kasvustolannoituksilla. Mutta tänä vuonna ei ollut näin. Eli pitäisi tehdä niin, että laittaa jonkun hölmön kylvösuunnitelman sinne suunnittelu-osioon, eikä käytä koko suunnitteluosiota sen jälkeen, vaan alkaa lopullisesti täyttää toteutunut-osiota. Siinä kuitenkin menettää tietynlaisen vaihtoehtojen testailu-mahdollisuuden, jos toteutuneihin alkaa pelaamaan numeroilla. Ne rivit nimittäin pomppaavat ylös-alas, päivämäärien ja toimenpiteiden mukaan, ja tehtyjen väärien siirtojen metsästys on aikaa viepää.

En siis vieläkään ole oikein sisäistänyt, mitä eroa niillä kahdella taululla on, koska ovat toiminnoiltaan identtiset.
Jotenkin omaan ajattelumalliin kävisi se yksi ainoa taulu, johon lukittaisiin sitten yksittäinen tapahtuma, tavallaan toteutuneeksi. että niinkö rakentaisin sellaisen suunnitellun kokonaisuuden, ja sitten vain rastittaisin kulloinkin tehdyksi, ja jos ei laittaisi muuta, päivämääräkin tulisi klikkaushetkeksi automaattisesti. Aluksi muuten tein koko viljelymuistiinpanojen kirjaamisen suunnitteluosioon, päivämääriä myöten, ajattelin, että siirrän juuri ennen puinteja, mutta siinä on se huono puoli, että varaston printtaus ei anna inventaaripaperiin suunniteltu kulutus ja lopputilanne-rivejä, joten pitää siirtää toteutuneet-tauluun ne lannoitus- ja kasvinsuojelutoimenpiteet, jotta saa kunnon inventaripaperin. Mutta arvatkaapa vaan, onko siellä sitten loppukesäksi suunnitellut 6. ruiskutukset ja typpilisäykset myös kulutuksessa automaattisesti mukana ? Esimerkiksi päivämääräkentän puuttuminen toimenpiteestä voisi jättää varasto-oton tekemättä, silloin voisi olla sekä suunniteltuja  että toteutuneita tapahtumia mukana systeemeissä, ja varastoa olisi helppo seurata sekä suunnitelman mukaan että toteutuneen mukaan.

Sitten aluskasvien dokumentointi on hankalaa. Siellä on tapahtumat "siemen" ja "siemen 2", siemen 2:een eli moneen kyseisen toimenpiteen kopioon syötän apilat nurminadat, koiranheinät italoheinät, jne, mutta käytettävissä kasvilajeissa esimerkiksi on vain "siemenpuna-apila" , jossa voidaan käyttää lajiketunnistusta. Aika hirveä on se kylvöjen ja lajikkeiden luettelo, kun on näitä siemenvalko/puna/et al -apiloita juu sinne laittanut. Mutta persianapilaa ei löydy mistään. Nyt se sitten on "siemenalsikeapila oma lajike-Marco Polo", erikseen kirjoitettuna lisätietoriville.  Käsikoneella kylvö on myös aika hämärä, miten sen sinne laittaisi, oma työ vai kylvö vai joku muu.

Tämäkin siemenvarastonhallinnan takia oli saatava ratkaistuksi. Eihän sillä muuten olisi väliä. Tekisi kylvösiemenen vaan  "Aku Ankka" ja lisätietoihin vappaakentään et "laitettu valkoapila Riesling" ja sitten "puna-apila Altasuede" jne ..
mutta ruutupaperi olisi sitten tajunnanvirralle helpompi ja järkevämpi. Ja halvempi.

Lannoituksissa valikoima syys- kevät- ja kesälannoitus ei anna oikein näille jarasensor-hommille vapausasteita. Mutta sinne onneksi saa useita kesälannoituksia tehdyksi, ne ovat sitten kaikki vaan kesälannoituksia.

-SS-
Webwisun toinen lasku tuli jo. En ole alkutemmellyksen jälkeen edes sylkäissyt kyseisen ohjelman perään. Katsoin opetusvideot, kun silloin vuosi sitten niitä ei oikein ollut, ja onpa se alkeellinen, videoiden perusteella. Miten kasvinsuojeluaine-, lannoite- ja siemenvarastot juoksevat siinä ohjelmassa ? Miten ne perustetaan yleensäkään ?

Ehkä 80% Peltotuen hyödystä mielestäni on juurikin käsitellä olemassa olevaa varastoa, kun laitat illalla siihen koneeseen ruiskutuksen, onhan sen sieltä kaapista löydyttävä, näkyy samalla hetkellä kun hiirtä klikkaa, onko ja onko riittävästi. Sama juttu lannoitteiden kanssa.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kevättyöt 2015
: 02.07.15 - klo:19:11
Huomatkaas muuten, että kevättyöt ovat loppuneet, kesätyöt menevät tuulahdukksena ohi, ja sitten seuraavatkin syystyöt. Ensimmäisenä noin KOLMEN VIIKON päästä syysrapsin kylvötöiden aloittaminen.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kevättyöt 2015
: 02.07.15 - klo:18:30
Pitää olla se palo, että parempi sato on saatava kuin naapurilla.

Tuossa on muuten vinha perä, vaikka trolli lieneekin. Miten muuten omaa toimintaa voi verrata kuin naapureihin, ja muihin viljelijöihin Suomessa. Ehkä laajemmallakin. Näistä lähtökohdista pitää omaa toimintaa parantaa, ihan turha valittaa ellei pyri parhaaseen tulokseen, on se sitten taloudellinen tai sekä että, myös paras mahdollinen sato.

Jos tyytyy keskiarvoon, sinne jää :-X

Hyväsato-kisoissa luomut ovat päässeet parhaisiin taloudellisiin tuloksiin. Yhä enemmän alkaa olla niitä jarasensor-tehoviljelijöitä, että siellä puolella kyllä "verroi löytyy", ja huippusatotasoa ja kaikkea dopingia käytetään. Mutta luomussa varmaankin on hankalampaa elämä, ei selviä pelkän amatronin näpelöinnilllä..

Itseä ei enää kiinnosta muu, kuin nämä ihmeelliset taikapöly-kasvit, virnat ja apilat ja vihelannoitukset ja ja ja..

Nyt kun tuli lämmintä, lopultakin alkoi puskea virnaan mittaa. Useamman sentin verran päivässä tulee.



Läheltä katsellen apilaankin tullut sentti. Itse en ole kuvia ottanut, eli syysvehnäkuva uupuu vielä...ei oikeastaan kiinnosta...



-SS-
Paljonko minimissään on n60 lehmän ja nuorkarjan lietemäärä,mitä vuodes voi tullaniin että eu-tarkastaja sen lohkokirjanpidos hyväksyy?
Pesuvedet menee lietteeseen ja avosäiliö.

Käytännössä tuommoinen määrä uppoaa laskelmien pyöristyksiin, ei huolta.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kerääjäkasvi
: 02.07.15 - klo:18:10
Nythän mä löysin tuon Känkäsen seminaariloppujulkaisun vuodelta 2001:

MTT Julkaisuja Sarja B; nro 25. Känkänen, Hannu. (toim.)
Viherkesannot ja aluskasvit viljan viljelyssä. Jokioinen. 2001.


Tuon opuksen kun lukee, niin huomaa, että ainoat tutkimusten vaikuttavat
koejäsenet olivat typpitasoilta 0 (nolla) tai luomusta. Muuten ei hiilessä ja
humuksessa tai muussakaan ollut juurikaan merkitystä, jos lannoitettiin
vaikkapa "Loimaan mitalla".  Tulokset lähinnä surkeita savimailla.

Aluskasvien kylvötekniikasta oli hyvä kuva, täällä kehutaan, kuinka 2 kg/ha apilaa
riittää mainiosti, savimaasta voi kehua., mutta vanhaa suota tai kuivatusjärvien
pohjaa näkyvät nuo Loimaankin näytepellot olevan, multaa tai hietaa.

Sitten kun oikealle savirinteelle  koittaa saada orastumaan, onkin toinen
todellisuus vastassa:



Se kaksi kiloa hiedalla on 10 kiloa savella.  M.O.T.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Pientareen uusinta
: 02.07.15 - klo:17:37
Kyllä ne peltoon levitetään, mutta siirretään ensin kärryllä sopivaan kohtaan. Perälevyllä levitys suoraan ojanvarteen saa yleensä aikaiseksi pesuvadin.

Nii mää ajattelin tämmöttis...  ;D ;D ;D



-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Vehnän punahome
: 02.07.15 - klo:16:28
zebra käy tähkälle - oli tossa sellanen ajatus, että annetaan zebran kasvaa ilman cccitä tahi modduksia, ja kattellaan josko mentäis kesä ilman tautiaineita, pelkän pitkän korren turvin - kestää se ruskolaikun kiipeäminen kuitenkin aikansa kauemmin pitkässä korressa.

Mutta ei taida pystyä, on senverran nättiä kasvustoa, että tautiaineistuksen kera se 5,5 - 6 tonnia putoaa itekseen, valk. 10,9, hlp 82,1
Ja mitään kasitonnareita ei ole edes lähetty tavoittelemaan, pelkkää pussilantaa kun on.

Tuollaiset korkeavalkuaiset erät kannattaa säästää noiden kohtatulevien 15 - tonnarisyysvehnien sekoitteluun.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Pientareen uusinta
: 02.07.15 - klo:16:25
Pitikös nää ilmoittaa kuntaan, mikäli pientareita on sörkkinyt ja nyt uusintakylvänyt?? Ainakin aiemmin piti ilmoittaa, nyt on mennyt ohi kun kokoajan jotain uutta informaatiota pukkaa. Tein ilmoituksen kuntaan sähköpostilla, varmuuden vuoksi, onpahan ainakin faktaa että kylvetty on ( ;D). Samoin Agrineuvokseen kirjasin pientareen kylvön, jo on kumma ellei riitä.

Vtuttaa tällainen pelleilly, mutta vähän turhan suurista summista kyse. Syksyllä on tulossa jokatapauksessa tarkastaja, joten pitää ny harjoitella...

Juu ja miten valtaojan tukoksen perkaus - tarvetta olisi ottaa pohjalta 40 m matkalta lietettä pois, jotta niska- ja pari sarkaojaa  tyhjenisivät, voiko nuo ojan pohjan hiekat asetella keoiksi siihen pientareelle, syksylevitystä odottelemaan vai nostella orasten päälle. Jos orasten päälle, niin siihenhän pitäisi sitten tulla tilapäisesti viljelemätön ala. Eikä pysty enää tekemään muutosilmoituksia ?

-SS-
Eiks Make joskus valittanut kuinka savimailla on mahdoton ajatus levittää ojamaat peltoon ???

Alkaa savitohtoreiden puheet olemaan aika ristiriitaisia ;D

Tällä puolella harjua on myös hiekkaisia paikkoja, joissa savikerros on ohuempi. Ojalietteet on ihan hyvä sinne laittaa. Edesmennyt naapuri kyllä karvastelevasti kertoi saaneensa sitkeitä rikkakasveja niistä, olen samaa mieltä, mutta eipä itsellä nii puhdasta ole pelto muutenkaan, eli sen kanssa voi elää.

Se ojaruoppa on äärimmäisen hienoa hietaa ja hiekkaa, tulvat tuovat laakealle aukealle, jossa valtaojan lasku on ehkä muutamaan sentin kilometrille liian pieni, liettyy pohjalle se massa, on siis plinisavelle pehmentävää ainesta.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Kevättyöt 2015
: 02.07.15 - klo:16:21
Ruiskua pötköä beloria hiveniä laihot turvoksissa kymppitonnarikerholla, mutta toisaalla kuitenkin se isoraha taitaa levätä...artikkelin esimerkin lisäksi Gårdskulla, Herliini, muut nimekkäät ja etenkin isoimmat tilat ovat tarttuneet toisenlaiseen vaihtoehtoon.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1435801038094

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Vehnän punahome
: 02.07.15 - klo:16:14
Juu kaikki tropit vaan satasella ruiskuun ja kakskymppiä kärryyn.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syyskylvöt 2014
: 02.07.15 - klo:11:11
Nyt alkaa tähkä Skagenissa työntymään ulos, odotan vähintään kymmensenttistä.

Ja Skännä kiihottuu niin kovasti näkemästään tähkän ulostyöntymisestä, että myös hänen housuistaan alkaa jotakin työntymään ulos, odotamme vähintään kymmensenttistä....

Saletisti vitsikästä. :)

SS:n kuvia odotellessa... Eikös se ollut että sitten kuva kun on kukkinut????

Ota skännä kuva vierekkäin siitä ja siitä Skagenin tähkästä ? Kuvat saa ottaa täydessä temmissä. Ei taida ihan suurinta tähkää hakeutua kuvaan ?   ;D ;D ;D

Täs on "140 tonnia ohraa" pitäny kaapasta kesäkuun laskutukseen, en ole pellolla ehtiny käydä.

-SS-
Minkä vuoden pösö?

2001 Hdi diisseli, viis-ovinen, toimiva ilmastointi manuaalinen. Ei uutta kummempi, myllytyksen jälkeen oikein kiiltävä.

Tupakki-auto, siksi lähinnä romutuskorvauksen hinnalla;  päivä sisustuspesua ja viikko ozonaattoria, ja kennon vaahtodesinfiointi, niin on nii laventelintuoksuinen ny.

On se sillä jo toistakymmentätuhatta ajellut. Katsastukseenkin keväällä vaan ajeli sisään. Ja ulos. Käyttöönotettaessa olivat valojen polttimopohjat hapettuneet ja syöpyneet, niitä sitten soviteltiin uusia, C4 osia joutui käyttämään ja viilailemaan esimerkiksi vilkkuihin.

Ei se lämppäri ainakaan päivän ajolla vielä lauennut.

Austin Allegrolla vikatiheys oli suunilleen noin kahdeksankertainen, tuohon ranskikseen verrattuna. Eikä silti  sipulinpurijoiden autoja huoli käytettynä monikaan. Ovat varmaan nykyään nii pullakäsiä, etteivät uskalla ryhtyä. Brishit Leyland opetti realistiksi, että tämmäsellä nuorena vaivautetulla on ostajanmarkkinat, pesosta, kitikkaa ja mondeoo. On väreissäkin valinnanvaraa.

-SS-
Yleensä tuon vastuspaketin tuhoutumista edesauttaa puhaltimen moottorin laakereiden jumittaminen.  Kannattais ehkä tutkia ämpärimittarilla paljonko moottori haukkaa virtasta ettei mene vastuspaketin uusiminen hukkaan.

Juu tääl mettäpuskassa ei ollu ku minikokonen torksisarja ja kärkipihit mukana. Laitoin lämppärin sulakkeeks puolikaan kokoisen ainakin sekin kesti sekä akselipyöri herkästi, eikä ole ääntänyt yhtääns. Toivotaan, et kestää ny näiden helteiden yli. Aika hapettuneet oli ne pikkuliittimet. Käteen kyllä lämpiää jonkin verran, mutta eikös aina.

-SS-
307 teki eka vian, valojen ja muiden sähköjen blackoutin jälkeen. Lämmityslaitteen moottori lakkasi toimimasta. Sähkönhajua kuulemma tuli jokin aikaa sitten. Tuli kuntoon motonet varasto-osalla eli etuvastusmöykyllä. Mutta miksi sen piti olla lämmityslaitteen putken sisällä, niin että ensin piti purkaa hanskalaatikko ja laittaa sisäkierto päälle, jotta läppä avautui oikeaan asentoon, sitten sai ahdettua käden sinne lämppärin ilmaputken sisään vetämään se krapelisti tehty möykky pois. Ampeereita sen verran ja liittimet ohuenohuet, et usko ranskalaisiin maailman kolmanneksi kaameimpina sähkölaitevalmistajina brittien ja italialaisten jälkeen jälleen vahvistui.

-SS-
Sivuja: 1 ... 1034 1035 [1036] 1037 1038 ... 1329