En ole koskaan saanut edes kohtuullisen suurta ruissatoa pystystä populaatiorukiista. Nyt voisi tulla 4.5 - 5 tonnia/ha, paikoitellen.



Koealat Sonis 0.4 ja 1.0 litraa/ha . Kuva antaa väärän käsityksen, paljon Sonista saanut on lyhyttähkäistä ja harmaata. Pitäähän kevyen tähkän pysyäkin ilmassa. MItä tuosta voisi ajatella, 0.6 l/ha voisi olla se optimaalinen määrä.



Ceylonin Proline+Comet Pro ruiskutuksen teho loppui. Onhan se jo taikinajyvällä. Keltaruoste vaivaa kylällä muuallakin varsinkin Borealin lajikkeita.



Kerääjäkasvit ovat kellastuneet ja hävinneet, tilalle on tullut pillikettä (?) ja muuta hienoa kasvustoa. Niittokoneen reunajäljessä näkyy tuo alikasvusto, apila läks mutta rikat jäi, pelkällä Expressillä. Zebra muuten on 0-lannoitustasolla tuossa. Uskomattoman tummaa, keväkynnön ansiota tuo, kerrankin hyötyä. Toiset palstat ovatkin nilkkaan asti, kellanvaaleata kääpiötä, veden kimmeltäessä riviväleissä.



-SS-

Se alkaa huhtikuun propino pikku hiljaa vaalenemaan.....

Toiivottavasti eivät sekoita rukiin puintia. Jyvät ovat rukiissa jo kiinteitä viikon päästä keltaista. Väri on vaalennut päivä päivältä.

Ajattelin löysää elokuun alkua, mitä vielä, kypsyy kuten normaalistikin. Puimaa pitäs alkaa katella kuivurissa vielä viimevuotisia kärryissäkin ohranpohjia.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 24.07.15 - klo:16:04

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.07.15 - klo:09:21

Se on tuo heinänviljelyn periaate monelta etelänmieheltä unohtunut 

Monena märkänä vuotena timoteikin kasvaa suojaviljan yli, saati sitten 20kg raiheinää 

En tuota ex-karjatilallisena kyllä tunnusta. 1987 viimeksi oli nautoja.
Kerkesin sentään vajaana 15 vuotena heiniä uudistaa ja laitumia aidata.

Niin aina, märkänä vuotena. Märkiä vaan on melko vähän ollut.
Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.

-SS-

Oot sit kuitenkin unohtanut 

Mitä vielä, olihan peltoja palkkiokesannollakin 90-luvun alussa, kun sattui tapaturma sopivasti. Silppurilla vinguttelin ykkösvaihteella kesantomassoja muutamatkin syyskesät.

Oi, niitä aikoja. Tulee taas nuoruus mieleen. Varstan remmien katku. Kuuman kulmavaihteen käry. Foortin huohottimen höyry.

-SS-

Juu pompsahdus voi olla sitäkin että paikalliset ostajat ja käyttäjät olettivat tänä vuonna saatavan ennätyssatoja. Nyt kun sateet ja kylmä sääs nipistää osasta kasitonnareja tonnikin pois, havaitaan, että täytettä varastoihin ei saakaan viime vuosien tapaan.

Paitsi rukiista. Nyt ovat jo kauppiaat nuivia kun kyselee, et varmaan sitten ostatte noi Reetat tosta, kun on niin pöytälaossa että. Et ei kilookaan, on varastot nyt jo täynnä fatserin 220 eurosta tavaraa.

Raaka-aineet ovat maailmalla matkalla alas. Kulta, öljy, rakennemetallit, muut jalometallit. Viljaraaka-aine ei taida kovin eri tahtia käyttäytyä, pitkällä ajanjaksolla.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: isojussi - 23.07.15 - klo:22:18

Miten menee tää homma? Vihantavilja ja heinänsiemen on keväällä kylvetty tietyille alalle ja näyttäs että ei kasva kun pilliheinä. Pitääkö tuo nyt kerran korjata, vai voinko tuon myrkyttää, mikä jäi viime syksynä tekemättä. Wisun tekijään en saanu yhteyttä, on varmaan lomalla. Anteeksi "maalaisuuteni" näissä hommissa, mutta tietoa pitää nyt saada.
Näitä hommia on kyllä tullu tehtyä n.30 vuotta, mutta en oo tienny että minkätakia.

Ei näissä jutuissa maalaisuudella ole vaikutusta asiaan ku ei kaapunkilaisetkaan näistä osaa sanoa!!
Itte kyselin suojavyöhykkeen puhd niitosta ja vastaus oli et saa niittää, mutta on myös korjattava 1 sato jokavuosi! Ei siihenkään vastausta mistään opuksesta löytynyt. Tulkita piti ja sitte vissii mahdollisen tarkastuksen osuessa on edessä väittely tarkastajan kanssa. Pitääkin varautua tarkastajaan pistämällä sauna lämpiämään ja hankkimalla hälle sopivaa juotavaa ja purtavaa että aika kuluu...

Siis korjuuvelvoitetta ei löytynyt opuksesta ?

-SS-

Se on tuo heinänviljelyn periaate monelta etelänmieheltä unohtunut 

Monena märkänä vuotena timoteikin kasvaa suojaviljan yli, saati sitten 20kg raiheinää 

En tuota ex-karjatilallisena kyllä tunnusta. 1987 viimeksi oli nautoja.
Kerkesin sentään vajaana 15 vuotena heiniä uudistaa ja laitumia aidata.

Niin aina, märkänä vuotena. Märkiä vaan on melko vähän ollut.
Ei koske Sisä-Suomea eikä Pohjanmaata.

-SS-

Huomennako toteemipaalua sitten pystytetään.

-SS-

Onkohan tollakin planeetalla tappelua tukialueista ja uskonnoista   

Yms. kitinöistä

Taatusti on. Mutta jos ne jonkunkin verran fiksuja siellä ovat, niin kerääjäkasvitoimenpidettä ei näy. Jos näkyy, niin sietävätkin tuhoutua.

-SS-

Niin, nyt näyttää ainakin siltä, että italoheinä eikä apila ei pidä Attribut Superista. Kylvö muutaman päivän päästä on liian pian, ei orastu.

Joutuu näköjään vielä elokuun puolivälissä pyörittämään heinäseosta tuohon Zebraan. Kolmas kylvökierros jeps.

Sen verran voi todeta, että kylvön yhteydessä laitetut timoteit, puntarpäät, nadat, ovat niin hitaita, että eivät kasva päälee. Orasta pitää katsella silmälasit päässä. Kestävät Ariane Primus Starane -tyylin mataratehokkaita aineita. Jos yrittää apilaa mukaan, ei kannata haaveilla minkäänlaisesta rikkakasvitehosta pelkällä Expressillä, vaikka olisi liraus MCPA:ta joukossa. Pillikkeet , matarat, jopa saviruohot nousevat hienosti viljan yli. Ruiskutinkin toisen kerran kun huomasin, että karkaa. Menivät apilatkin tehokkaasti. Hävisivät vain.

Sitten rikkaruiskutuksen jälkeen, maavaikutusta näyttäisi olevan Sekatorilla, Broadwaylla, Allylla Ally Classilla ym ym.
Eli kylvö ainakin kahden viikon päähän sitten. Mutta apila ei tule tällaisena kosteanakaan vuotena enää kunnolla.

Puhdasapilasuojaviljat , niille löytyy pohjavesialueen ulkopuolelle erikoisaineita. Esim. puna-apilalla Basagran MCPA:t ym. Niillä pystynee puna-apilakeskeisesti toimimaan. Valkoapilalla ei ole sallittu tuo Basagran.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: huhu - 21.07.15 - klo:10:15

Keskolta saa alennusta myös cemagron hinnoista. 24 t erässä yaralainen 20 €/t kalliimpaa.

Huh.. Kyllä tolla hinnan erolla jo pölyä nielee ja rikkoo kokkareita koko kevään täyttösessioissa.

No totta kai jos muutaman kymmenen pussin verran vuodessa vaan käyttää ja itse joutuu kopisteleen, eihän se kivaa ole. Kun mahdollinen säästö olisi vain muutaman kympin.  Ne tilat, jotka hankkivat 3/4 - tuhatta pussia apulantaa vuosittain, niin ukrainan palkkapoikahan niitä kokkareita kopistelee ihan samaan hintaan, saapi isäntä nappaskengillä tulla ja ajaa vuotta tuoreemmalla rangella niitä jauhoja ja kokkareita tsekkaamaan, siis sillä hintaerolla nääs. Ostaa kylvötiimille pari olutpakkausta sitten kun se puoli miljoonaa kiloa  jauhoa ja kokkareita levitetty, niin unohtuu harmitus. Tokkopa edes kaikissa pusseissa kokkaretta onkaan, valmistajasta riippumatta.

Että siis kummankin leirin näkemykselle löytyy luonnollinen ja perusteltu selitys.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 23.07.15 - klo:21:03

Lainaus käyttäjältä: lahtivaja - 23.07.15 - klo:21:01

tänään kans hukkiskierroksella ollessani totesin, että rairai tulee läpi niin että kohinä käy ,alle 3  kg /ha ....onneks ei "muita" paskaruohoja ole pahemmin näkyvissä, mitä nyt vähän mataraa..    Saa  186:nen jyrsiä uraa ihan tosissaan 

Jep, 3kiloo sitä minäkin laitoin mut valon taisi löytää kilo tai alle.

Tuossa italossa on se hyvä että on yks vuotinen. Timppaakin vois laittaa mut menee auttamatta ruuttailuks joka syksy.

Italian raiheinä on lähtökohdiltaan monivuotinen kasvi. Sattuu vaan kestämään normaalia suomalaista talvea vähän huonosti. Viimeisten parin talven aikana on kyllä talvehtinut paikoin hyvinkin. Timotei kylläkin vielä paremmin... On rai helpompi hävittää, mutta ei kannata olettaa sen kuolevan aina talvella.

Pehmeillä multamailla italorain siemen ainakin itää seuraavana tai sitä seuraavana vuonna, jos kyntää.

Tämä kesä nyt on surkea ehdokas kertomaan yhtään mitään kerääjäkasvin todellisesta
itämisestä pintaankylvettynä; sadepäiviä toukokuussa 13, kesäkuussa 14, heinäkuussa jo 11 kasassa.
Kumpikin kuukausi tulee olemaan satamillinen plus.

Vuonna 2013 lähes sateetonta toukokuuta seurasi kesäkuu, kaksi sadepäivää, kokonais mm:t 3,4 ! Heinäkuussa 5 sadepäivää, noin 30 mm.

Apilat eivät ainakaan tänä kesänä ylirehevän syysvehnän alla alkaneet toipua. Nurmiseokset antoivat ainakin rihmamaista heinänorasta. Toivottavasti näkyy vielä puinnissakin jotain. Italianraiheinän niitin toissapäivänä viherlannoitusnurmesta, kasvu oli ollut käytännössä nolla parin kuukauden ajan, mutta tuon ainokaisen hellepäivän jälkeen viikossa tuli polveen asti korkeaksi. Samaa oiretta on pystyssä kevätvehnässä, kyllä kasvua nyt riittää loppusyksyyn asti.

Puimaan pitäisi nyt saada sovelletuksi se vihantaviljan leikkuupöytä...uusien hinnat on yli 30 k€.

Kallista kerääjäkasvia tiedossa.

-SS-

Viimeaikaisissa tutkimuksissa on inventoitu mustikan, puolukan ja juolukan satoja ja päädytty noin 500 miljoonan kilon vuotuiseen kokonaissatoon. Thaimaapoimijat kerkiävät siitä sadosta kerätä enintään  noin 10 miljoonaa kiloa.

Marjat eivät siis lopu , mutta se, että ulkomaiset poimijat saavat autokyydit ja parhaat paikat poimittavakseen, varmaan tekevät kantasuomalaisten mielestä ristiriidan sovittamattomaksi.

Eli parempi vaikka hävittää marjat kuin antaa ulkomaalaisten hyötyä niistä. Tätä mielipidettä ei voi muuttaa millään tiedonjakamisella. Se on raskautetun lamasyrjäytetyn kansan viimeinen sana.

-SS-

Ja suurin raivon kohde ovat juurikin thaimaalaiset.
Kun iltasanomien kommenttipalstaa lukee, valtaosalla
on vakaa mielipide siitä, että mieluummin metsään
marjat jätettävä kuin thaimaalaiselle hyötyä niistä marjoista.

Joku ehdotti tiukkaa paikallista verotusta poimijoille
ja kausityöntekijöille.

-SS-

Kyllä elukatkin riipivät ne marjat. Riipimisestä on kitisty jo kohta 50 vuotta, kun ensimmäiset poimurit tulivat muotiin.
Mustikkaämpäreissä varpuja ja lehtiä on hyvä olla, ei mene hilloksi käsiteltäessä suuremmissa säiliöissä. Sitten pakkaseen ja koneellinen puhdistus.

-SS-

Keskon yhteistyökumppaneilla kuuluu olleen syysohraa, on menestynyt talven yli. Satopotentiaalia on yli 10 tonniin asti. Uskon sen, mutta nitraattidirektiivi juurikin rajoittaa kevätohran kanssa kilpailua. Runsaan karjalantatypen, kirjanpitoa venyttäen lisätyn keinolannoitetypen ja viherlannoituksen kanssa yli 300 kilon typpiannoksella hyvinkin 12 - 14 t/ha on mahdollinen.

-SS-