Njuu, näinhän se taisi mennä. Sen verran tukihausta jo aikaa että yksityiskohdat unohtuvat, muistin että se olisi ollut kasvipeitteisyyden kanssa samaan aikaan ilmoitettavissa.

Katson vierestä tämän ensimmäisen vuoden ja jos joku löytää toimivan yhdistelmän niin lähden kokeilemaan sillä.

Kyllä se toimiva jo löytynyt on.

20% vähennetty siemenmäärä, 50% vähennetty lannoitusmäärä, timotei 20 kg/ha kylvö laahavannas- tai vahvasti muokkaavalla rikkaäkeellä penssstumisvaiheessa, parikin viikkoa ruiskutusten jälkeen.

Luomutyylillä, nääs; luomusatotaso, hiukan puhtaampi vilja mutta ei luomutukea.

Eli melko per.seestä.

-SS-

Meneekö laassi vastalakoon mukisematta vai joudutko ajamaan poikittain?

Vaarilla ei väliä, imee kuinka päin vaan.

No semmonen 180 cm pitkä korsi ei mene mistään puimurista kunnolla aivan suoraan vastalakoon. Mutta jos hiukan vinossa on, menee, Myötälakoon onnistuu mainiosti Claasin isolla kaatokelalla avittaen, lauttana sisään ja jäähdytysnesteet 103:een.

Sampolla kun on harjoitellut, on Claas jopa helppo, mutta kaatokelan oikea pää, ne akselin tumpit siellä päädyn yli, ne alkavat helposti kietoa, jos on semmoista sekaisin olevaa ruista. Tarkoitus olisi laittaa semmoiset suojalipareet siihen suojaksi, samanlaiset kujin John Deeressä.

-SS-

26.4.2015- 31.7.2015 on täällä Kemiössä tullut tasan 300 mm.

Teiltä noin 60 km itään:

Vapunalusviikolla 45 mm
Toukokuussa 55 mm
Kesäkuussa 90 mm
Heinäkuussa 147 mm
Elokuussa toistaiseksi 9.5 mm

Yhteensä  346,5 mm. Nyt alkaisi olla mukavasti vettä kasassa. Tuo vapunalusviikon sade oli selvästi suurempi kuin pohjoisempana, paikoin ei satanut ollenkaan, jolloin vappuun asti saivat kylvää täydestä sydämestä. Meillä taas toukokuu oli melko hyvä, siinä puolivälin jälkeen sai alkaa kylvämään, jos vaan oli kynnökset tasaamatta.

-SS-

Syysrypsit puintikunnossa. Huomenna puimuri kuntoon ja puimaan.

Täällä ropsahti 15 mm ukkoskuuro juuri äsken.
Sinänsä ollaan 2012 aikataulussa. 12.08.2012 Reettaa puimassa.



Vieläkin puistattaa tuo pahnan määrä. Siitä ei ollut helppo saada välttejä läpi.
50 metriä ja kasa. 50 metriä ja kasa. Loputonta kiusaa. huh.

-SS-

Satotasotavoitettahan ei tuossa haeta lannoituksen perusteeksi, vaan satotasokorjausta menneiden vuosien perusteella. Peltotuki Prossa pitää olla viiden aikaisemman vuoden  "Pääsato"-tapahtuman kilot kirjattuna toteutuneeseen, silloin ne suunnittelut menevät peltotuessa oikein, ainakin pääpiirteittäin. Muissa ohjelmissa en osaa sanoa, miten se sinne ujutetaan.

Mutta tuo 6000 kg vuonna 2014 ohraa tarkoittaa, että saa käyttää perustason lisäksi +40 kgN ja +6 kg P satotasokorjausta, jollei sitten aikaisempina vuosina sitten ole tullut kevätöljykasveista yli 2750 kg tai syysrukiista yli 5000 kg/ha, silloin saisi lisätä enemmän.

Eli typpilannoitus vehnä
vähämultainen 120 kg + 40 kg = 160 kg/ha
runsasmultainen 110 kg + 40 kg/ha = 150 kg/ha
erm 100 kg + 40 kg/ha = 140 kg/ha

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Paavo - 02.08.15 - klo:11:17

26.4.2015- 31.7.2015 on täällä Kemiössä tullut tasan 300 mm.

Täällä Kaakkois-Satakunnassa samaan aikaväliin 323 mm (huhtik. loppu 28 mm, toukok. 60 mm , kesäk. 110mm , heinäk. 125 mm).

Kevätviljoille ei ehkä hyvä, mutta uudenseelannin tai engelsmanni syysviljanviljelijä ei saakaan etumatkaa tältä kesältä, jos typpeä on ollut röyhkeästi laitettuna riittämiin, voivat ihan talousviljelijätkin saada tänä vuonna kasitonnareita.

Pienenä valonpilkahduksena yleiseen alakuloon tämä. Ruista ja syysvehnää on todella paljon kylvössä näillä vetisemmillä alueilla, kumminkin.

60 m matkalta valtaojan pohjaa syvennetty noin 40 cm, jotta imut ja sarat tyhjenisivät. Käsin eli lapiolla. Viimeksi nähty kesävettä noissa ojissa vuonna 1981. Yleensä viime vuosikymmeninä ojan paikat kuivia ja halkeilleita kesäisin. Siksi ei paljon ole ojien perkaus kiinnostanut, hävettää oikein. Mutta kyllähän sieltä putken päästä vesi syöksähti , kun vähän kaiveli.

Ensi kesäksi piti ottaa kaivinkone, kun kesannolle menee.

-SS-

meillä oli firman pelloilla (9 ha) tarkastus viime viikolla. olin ite tukholmassa mut kovin olivat kerääjäkasveja hakeneet eivätkä löytäneet. heitetty oli amareton (5 ha) sekaan syysrapsin ja italianrain seosta noin neljä kiloa. sanoivat että pari viikkoa aikaa kylvää. kai noita perua sitten tarvii varmaan tulevat katsomaan uudestaan syyskuussa. tarvii kysellä paremmin kerääjäkasvien tarkasteluista ku tulevat kattomaan paperit ja elukat ens viikolla.

Ihan turha luulla, että mitään itää tässä vaiheessa, pieni sirkkalehti voi sinne pimeyteen tulla, mutta parin viikon päästä ei näy enää. Kunnolla kasvatettu ylilannoitettu Amaretto, samoin kuin vahvasti kasvava syysvehnä, ei päästä mitään kasvullisuutta enää orastumaan allensa. Ei orastunut tuossa Ceylonissa heinänsiemen, ei orastunut puna- eikä valkoapila. Oli sentään seosta, joka toimi paljaalle kylvetyssä ihan OK. Timotei, italoheinä, nata ja puntarpää, apilat. Kolmen metrin välillä ripoteltiin, olisi vaikka käsin saanut tasaisen siemenen leviämisen.

Ainoa missä on valvonnankestävää kasvustoa löydettävissä, on kylvön yhteydessä harvaan nollalannoitusruutuun kylvetty, heinälaatikosta, sekä harvaan kevätvehnään kylvökoneen laahavantailla kylvetty, rikkaruiskutusten jälkeen. Viikkoa myöhemmin pintaankylvetty ei ole lähtenyt orastumaan, mikä sitten on syy, ehkäpä juuri multaamattomuus ja ihan pinnalla olevat rikka-aineiden jäämät.

Ja minä sentään käytin VÄHINTÄÄN 10 kg/ha tasoa. 40 % jää peruttavaksi, tai sitten kylvän kolmannen kerran silloin kun maa paljastuu eli lehdet kuihtuvat ja vilja alkaa tuleentua. Valvonnasta huolimatta peliaikaa pitäisi olla 15.08. asti, eikös.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 31.07.15 - klo:23:53

Itsellä on ruisvirna + persianapila. Sitähän tuossa koko kevään arvuuttelin Petriltä, et miten toimii puhdaskasvustona, no, pari viikkoa nyt on kasvanut jo melkoisen kovasti, eivätkä tukikasviksi lisätyt 70 hukkakauran versoa kuulemma vielä aiheuta sanktiota. Mutta harmittaa, kun juuri kasvamaan lähtenyt tarviis niikö kesken päättää, rukiille.

Viherlannoitustoimenpiteeseen laitoin puna-apila+valkoapila + italianraiheinä.

-SS-

Tässä tulee se glyfonkäytön ero, mihin skn viittasi. Itse antaisin kasvaa viimeiseen asti, kyntö ja seuraavana päivänä kylvö. Silloin vihermassan hajoamistuotteet eivät haittaa rukiin itävyyttä (kun ruis itää ennen noita etyleenejä ja muita massan hajotessa vapautuvia kaasuja), maa pysyy kuivana ja kantavana paremmin kuin kolmeviikkoisen rusketuksen jälkeen, lisäksi kun vielä niitit sen kasvuston, niin kasvu eli typensidonta vain kiihtyy aina sinne rukiin kylvöön asti. Lisäksi juolavehnä on ilman liukoista typpeä noiden kanssa kilpaillessaan aika heikoilla, ruis vielä allelopatialla torjuu sekin juolaa. Anna kasvaa vaan!

Petri

Joo suunnittelin nyt sitten niittää vielä kerran, 15 cm sänkeen niin kuin viikko sitten, kukkavarsi poikki. Odottelen elokuun lopulle ja kynnän matalaan ja sitten heti populaatioruis perään. Otin tuosta Teho-projektin opuksista tuon matalaan kyntämisen ja hetikylvön, jotta myrkylliset hajoamistuotteet eivät haittaisi orastumista. Ei juolavehnä todellakaan pitkäkasvuisella rukiilla mikään kovin iso ongelma ole, varsinkin jos laittaa hiukan siementä ylimääräistä, hoitelee sitten talvituhoruiskutuksen, jos rehevöityy liikaa.

Mutta-mutta, miten puna-apila, tai peräti ruisvirna, eihän ole riskinä, että ne karkaavat syksyllä päälle, kyntöturppaiden välistä, ei ole kuin olkikuorimet, ne kaarevat pellit välteissä.

No, keväällä tehokkaat aineet löytynee, joilla saa nutistettua alikasvokseksi. Ei ole pohjavesialuetta, niin Broadway-system™ on käytettävissä. En kai minä nyt sentään 100% luomuilemaan ala. Mutta tuon EFAn kanssa voipi leikkiä vähän.

-SS-

Elmeri ohra on terveen vihreää, kun lopulta iti kuivimmista kohdista. Pääsi kynnös kuivahtamaan vähän liikaa.
Näyttää olevan erittäin lujakortista. Mutta eipä tuohon voimaa saanut laitetuksi. Sertisiemenessä oli kauraa, haittaa hukkakaurakontrollia.

Lippulehdelle Sonis 0.2 l/ha  Comet Pro 0.5 l/ha ja Prosaro EC 250 0.5 l/ha



-SS-

Tämä on nyt sitten kylältä sitä parempaa. Tätä taitaa olla noin 50 ha , ja on osittain laossa. Erittäin pitkää, mutta on saanutkin troppia ja lannoitetta. Eiköhän 7 tonnia ole noukittavissa laidasta laitaan, jos valmistuu. Että ei tulisi yksipuolista käsitystä, että Loimaan seutu Suomessa olisi aina ainoa paikka, jossa pystyy viljaa viljelemään.



-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 29.07.15 - klo:18:55

EFA kesanto 15.08 mutta EFA typenkerääjä 15.07.

-SS-

Puhdas apila ja herne? Kö?

Puhdas typenkerääjä. Itsellä on ruisvirna + persianapila. Sitähän tuossa koko kevään arvuuttelin Petriltä, et miten toimii puhdaskasvustona, no, pari viikkoa nyt on kasvanut jo melkoisen kovasti, eivätkä tukikasviksi lisätyt 70 hukkakauran versoa kuulemma vielä aiheuta sanktiota. Mutta harmittaa, kun juuri kasvamaan lähtenyt tarviis niikö kesken päättää, rukiille.

Viherlannoitustoimenpiteeseen laitoin puna-apila+valkoapila + italianraiheinä.

-SS-

Helposti tulee rajaamalla kuvat vain niistä parhaista paikoista.....

Tai ainakin sellainen vaikutelma. Koko lääni vaan niin tulee sitä todellisuutta kuviin. 

Alkaa SKN:ää kuumottaa jo muiden kuvat ? Jaa "todellisuusko" on alkanut
kellastua jo. Sanoinhan minä, että täyspakki tautiaineita ei riittänyt,
kuivempanakaan vuonna.

Omamyyjän on täytyny niellä, muuten en voi ymmärtää , että muuten niin
viksu mies haksahti Marbleen.

Tai jotain.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 31.07.15 - klo:23:09

Lainaus käyttäjältä: SKN - 31.07.15 - klo:23:01

Nää kuvat on hauskoja.. Kun ollaan nobodyjä, kuvataan alaspäin. Kun rohkeus karttuu niin kamera kuvaa yhä ylempää ja ylempää....

Hyvä, että ovat hauskoja.

Jokainen ottaa kuvansa omalla sommittelukäsityksellään, vai pitääkö niihin muka laittaa mittakaava täydessä erektiossa ?

-SS-

Jååå...

Meinasin lähinnä noita maisemia joita on pakonomainen tarve suojella tunnistautumisen pelossa....

Täällä kauemmin asutetulla alueella, jossa on muutakin kuin lantakasoja, on tiheään naapurien ja paikallisten omakotiasujien pihoja, en pidä asiallisena niitä liittää kuviin, suosittelisin rajaamaan horisontin pois. Naapurin peltoja ei myöskään tarvii ilman lupaa agronettiin laittaa. Eri asia, jos melkein koko läänin pellot omistat, niin sitten ihan vapasti vaan maisemakuvia.

-SS-

Auttakaa viisaammat. Osaisiko joku arvioida että koska pääsen aloittamaan puinnit. Kokemusta puintien aloittamisesta on vain viime syksystä. Onko vanha konsti jossa jyvää kokeillaan hampaalla edelleen toimiva? 

Ruis näytti tänään 31.7 tältä


Ruis 2 viikkoa sitten 15.7


Ohra kylvetty 9.5 Kasvuaika 94 päivää. Eli puimaan pääsen 12-15 elokuuta

Rukiilla poutasäällä viikko keltatuleentumisesta. Ruis itse asiassa vaalenee ja muuttuu harmahtavaksi, ja lopulta kellanharmaaksi. Sellaista varsinaista keltatuleentumista kullankeltaiseksi viljaksi, niin kuin vehnällä, ei esiinny. Ruista voi puida, kun jyvä muuttuu tumman vihertävänruskeaksi, eikä kynnellä mene poikki. Öljyä palaa, mutta sakoluku varmasti säilyy. Sitten kun rukiin helpeet aukeavat ja jyvä näkyy paljaana tähkässä, on kiire puimaan, seuraava sumuinen yö käynnistää itämisen.

Muut viljat viikko-puolitoista keltatuleentumisesta. Sitten otat kunnon tupsut viljankorsia kouraan, nyhdät ylös ja puit käsin hiertämällä lakkiin tms. Ja otat kosteusmittarilla tuloksen. Muutamasta paikasta vieläpä. Alle 20 prosenttia, sateen uhatessa  pui heti, jos poutaa on pitkään tiedossa, odottele johonkin 15% - 18% vaiheille.

Kokemus on semmoinen, että kun pellon reunasta lähtee vähän matkaan ja ottaa niitä näytteitä, niin puimurista kuivurille tulee ainakin 2 %-lukemaa kuivempaa. En tiedä syytä. Ehkä aivan vihreät lentävät yli, etteivät edes tule säiliöön.

-SS-

Eikös syyskyntö ja savimaa ole ylivoimaisesti paras konsti jos on märkää? Paljon ennemin lautasmuokatut ja suorakylvetyt hukkuu.

Kyllä kevätkyntö kokkareiseksi jääneenä on tällaisena kesänä täysin ylivoimainen. Tai kevätmuokkaus sängelle, suorakylvöstä en tiedä, kun täällä päin sellainen on loppunut.

Huonoimpia ovat olleet jo talvella liettyneet syyskynnökset ja pahna-mutavellinä pidetyt syyskevytmuokkaukset. Syyskynnöksille pääsi ehkä liian aikaisin, pohjamaa silti vaivautuvaa taikinaa, kauniit oraat räntäsateiden alta kellastuneet sittemmin, vedet maan pinnalla lätäköinä, ruiskutukset rypemistä.

Mutta kun todennäköisyyksiä ajattelee, en laittaisi rulettipöytään kuitenkaan kaikkea kevätkynnön ruutuun.

-SS-