Riittääkö SS:llä satanen kokeiluihin??

Tällä hetkellä kolmella kylvöllä lähestyy 250 €, on
joutunut myös ruiskuttamaan rikat kahdesti, apilapelleilyn
jälkeen. Ja käyttämään kakkosruiskutuksessa parhaita
seoksia.

Kahden hengen työpanosta ei ole laskettu, kun orja
syö vain jos jalka liikkuu. Mutta kahteen pekkaan
menee hehtaari tunnissa täyttöineen. Eli on se
vaivalloisempaa kuin hukkiksen tarkastelu. Osittain
kyllä on päällekkäin hukkakauratarkastusten kanssa.

-SS-

Toivoa sopii. Apilat edelleen sirkkalehtiasteella tai vähän isompia. Eihän tuuhean monitahoisen ohran allakaan kasva kuin sammal tällaisena kesänä

Kuvia tuli räpsittyä eilen, mutta eipä niissä mitään ihmeellistä, tähkivää raiheinää siellä täällä. Päisteessä ohra hukkunut, raiheinä komean vihreää 2kg/ha määrällä. Näillä kokemuksilla pitää tarkkaan miettiä mitä tekee ens vuonna, raiheinää ei tule missään tapauksessa, ainakaan kylvö ei ole ennen viljan korrenkasvua ts. ylimääräistä työtä kalustolla jota ei ole... Valkoapila jees, mutta rajoittaa liikaa rikka-aineita viljan kylvön aikaan kylvettynä.

Juuri näin, olet päässyt samaan johtopäätökseen kuin minä. Apilan orastuminen on syysvehnässä ollut kiinni siitä, että lannoitus on jäänyt tekemättä. Siinä kohdassa jossa vehnälaiho on alkanut kellastua typen puutteeseen, eli tappaa sivuversojaan ja alalehtiään, siinä näkyy jotakin.

Eli varmaankin toimiva ratkaisu olisi pensastumisvaiheen reipas timoteikylvö laahavantaalla, ei pääse liian isoksi, ei ole arka mataratehokkaille aineille. Siltikin Broadway tai Attribut Super ovat liikaa mille tahansa kerääjäkasville - paitsi ehkä mutaatio-italianraiheinälle, aika rikkaruoho se.

Kylvin kolmannen kerran kevätvehnälle 20 kg/ha Agrimarketin pikanurmea. Vaikea oli saada levitin olemaan ottamatta kevätvehnän tähkiin kiinni. Matarat tarttuivat jalkoihin, eli saadaan puimurinkin syöttöruuviin palloja puintiaikana, KIITOS kerääjäkasvin.

Syysvehnään laitettiin 15 kg/ha puna-apilaa, Ceylonissa on valkotähkää, ja pituudeltaan kovin lyhyttä. Mutta lehti on leveä ja varjostus maahan 100%. Jos nyt kun kellastumaan alkaa, alkaisi valo päästä itämistä edistämään.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: mf5465 - 07.08.15 - klo:11:01

Millanen maalaji on parasta tuolle härkäpavulle ja mitenkä kasvinsuojelu? Ois nyt aluks tarkotus vaan kokeilla n. 3.5 ha ja katsoa mitenkä käy... itse asun keski pohjanmaalla nii vähän epäilyttää ehtiikö härkäpapu valmistua...

Savimaa ja Basagran SG.

Varsinais-Suomen pohjavesissä yleinen kasvinsuojeluainejäämä on Basagranin tehoaineesta. Ei kestä kauan kun poistuu käytöstä.

-SS-

Todettiinhan DDT:kin vaarattomaksi, joskus.

Entäpäs sitten ? Yhtä vaaratontahan varmaan sitten on peruskoulunkeskeyttäneen järjellä työntää kaikki mahdollinen ns. kasvinsuojelu peltoon, kasvinsuojeluohjelmaa apinoiden ?

Jos DDT:llä SKN saisi tonnin lisää satoonsa, laittaisi hän sen arvelematta peltoon. Eli tuo alkuperäinen argumentti sopii kenen tahansa muun suuhun kuin SKN:n ?

Olkikysymyksessä SKN on väärässä. Oljella ei ole useammankymmenen vuoden, jopa sadan vuoden tutkimuksellisella jänteellä juurikaan merkitystä maan humuspitoisuuteen. Suurin vaikutus on turpeen tai ligniinikuidun lisäämisellä, turpeen puoliintumisaika kun on pitkä; viherlannoituksesta ja oljista hajoamatta on vuoden kuluttua vain 25-30%, mutta turpeesta lähes 90%.

Humusta hajottaa nopeimmin maan ilmavuus ja kuohkeus, lämpimyys, hyvä kuivatus ja aktiivinen pieneliötoiminta, jos typpeä riittää. Hajotuksessa alle 10% hiilestä jää mikrobeihin ja sieniin, loppu haihtuu hiilidioksidina. Olki palaa melkoisen nopeasti siellä maassa, vaikka sitä ei poltettaisikaan. Ja vie vähätkin typpivarat. Lisäksi sienet ovat tehokkaampia oljen hajotuksessa. Mitäpä strobiluriinit tekevätkään oljen hajotukselle. Yhä suurempi osa hiilestä häviää, kun hajottajat vaihtuvat sienistä bakteereihin . Humuksen lisäämisessä olennaista on kunnon kasvustot, riittävä lannoitus ja kastelu, ja avokesannon välttäminen. Merkittävimmin humusta saatiin lisääntymään vain turvetta lisäämällä, savimaihin. Hyvä esimerkki on vihantalannoituksen ja karjanlannan väitetty humuksen säilytys, jo 35 vuotta sitten tiedettiin, että, karjanlanta-vihantalannoituskierrolla ei päästä vakauttamaan välttämättä humustasoja, mutta mutaturpeella tehdyn humuslisäyksen jälkeen vielä 24 vuoden päästä vielä 50% suurempi humuspitoisuus oli mitattavissa.

Lukemista MTT 11/95
Maa- ja elintarviketalous 2. Luonnonmukaisen ja tavanomaisen viljelyn vaikutukset maaperään. Ansa Palojärvi, Laura Alakukku, Esko Martikainen. 2002

ps. minulle ei ole tarjottu oljen korjuuta mistään suunnasta, vaikka nuo Reetan rukiit voisi joku hakea milloin vaan, sitten kun on puitu....tiedossa vitumainen kyntöaika. Pahnajauhoa puoleensääreen ja siellä alla maata pitkin osa lakokorresta kiinni maassa.

-SS-

En ilmottanu kerääjää kun tarkoitus kylvää taas ruis, mutta on se kumma jos te ette heinää saa kasvamaan alle kun minä en niistä pääse eroon vaikka yritän 

Sulla on kevyet maat täällä viihtyy vain luoho eikä voi näoltään sekoittaa raiheinään tai timoteihin. Apila näkyy välttävän sokerijuurikasmaiden yli 7:n pH :ta.

Sitten kun populaatioruis oikein onnistuu, siellä pohjalla ei kasva ei kerrassaan mitään. Juuriheinä merkitsee harvaa ja hintelää kasvustoa. Sitä on näkyvissä useimpina vuosina, sellaisina, joina ei tule siilotilasta pula.

-SS-

Siis Claas on hylännyt perinteensä. Laittaisivat vaan vaikka tankin korkista asti, lämmitetyilllä krymppiliitoksilla, niin pillillä punaseksi aina tankatessa korkkia irrottamaan. Lisäksi polttoainetankki 12 mm teräslevyä, jos muuten ei saada painoa nousemaan. Claas-konkarit osaavat kaikessa huollossa ottaa ensin asetyleenipillin käteen.

Laatu lähtee muita suuremmasta painosta, eikös se Claasin osalta siinä olisi traktorivalmistuksenkin salaisuus ?

-SS-

Kyllähän se olkimassa lisää humusta. Jostain Kait se siihen savenkin päälle ilmestyy.

Kaskiviljelyn aikaan kun pelto oli kupattu tyhjäksi, raivattiin uutta ja annettiin vanhat pellot metittyä.

Jostain syystä ei oljen poisto MTT vanhoissa oljenpoistokokeissa vähentänyt humusta. Juurikin maatumaton olki on merkittävä kasvun rajoittaja, eli typpi haihtuu maasta oljen hajotuksessa.

Voitammeko me sillä sitten jotkain, että maassa on paksu patja ruskeaa olkiputua, ja viljelykasvit, joiden pitäisi rakentaa juuristoa syvälle, kituvat ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 07.08.15 - klo:09:53

Täälläpäin on alkanut tapahtua. Tästä lähistöltä niitettiin 30ha rypsiä maahan koska rikkakasvit olivat kasvaneet läpi eikä mitään satoa ollut tulossa. Tuo ala oli noin puolet kyseisen sivutoimisen viljelijän alasta.

Lisäksi näkee muutamia kellastuneita ohrapeltoja jotka on niittetty ja kynnetään kohta rukiin tai vehnän kylvöä silmällä pitäen.

Miltäs sun rukiit vaikuttaa? Mun Reetta on vielä kovin raakaa, vaikka nyt on ollut lämpimämpää keliäkin. Aikaisemmin veikkasin puintipäiväksi 15.8., mutta nyt siirrän arvausta lähemmäs 20.8. Syysvehnä on siinä ja tässä, ehtiikö elokuun loppuun. Ehkä huhtikuun lopussa kylvetyt aikaiset kaurat joutuvat aikaisemmin, väri alkaa jo kovasti muuttumaan.

Kyllä tuo 15.08 alkaa olla ihan mahdollisuuksien rajoissa, Reetalla. Leveysaste Kirkkonummen tasalla. Huhtikuun alussa laitetun keinolannan ravinteet loppuivat jo kesäkuulla, kyllä se valmistumista  on siitä asti tehnyt.

Jos on lantapenkissä kasvamassa se Reetta, varmaan menee vihreänä viikon pitempään, mutta voi olla laossakin jo sitten.

-SS-

Skagen alkaa kellastua, ehkä hivenen aikaisemmin kuin Ceylon. Toisaalta, on Urho/Arktika-peltoja, jotka ovat jo täysin kirkkaankeltaisia. Ruosteet leviävät tuulisella poutasäällä yllättävän nopeasti.

-SS-

Homepatiaa tai ei, ei maasta voi kaikkea viedä, ei ruokamulta pyhällä hengellä kasva...

Jos plinisavea on 70 metriä alaspäin, saa siinä aika
monta vuosisataa olkia myydä, ennen kuin peruskallio
tulee vastaan. Eri asia, jos jostain kasketusta moreenikosta
on raivattu ns. multamaata.

-SS-

Kunhan se ruis tulisi valmiiksi että sais syysrypsit maahan.

Aikaisemmat populaatiolajikkeet ovat jo keltaisia. Ensi viikolla
voisi päästä, jos on kiire. Hybridit vihreinä vielä.
Ruis on puitavissa, jos jyvä ei katkea kynellä helposti.

-SS-

.....vaikkei minusta ole vielä hyvissä kasvustoissa edes helposti havaittavissa. Tuo valvontahan tietysti...

Oli 5.7. helposti havaittavissa, samalla saralla apilat kuolivat kuukauden sisällä todennäköisesti maavaikutuksen takia. Silti ihmettelen, missä pikanurmen nadat ja timoteit ovat, niitä oli "täytteenä" apilan joukossa. Pikanurmi orastui viherlannoitusnurmessa ihan hyvin, tietysti 20 kg/ha oli reipas kylvömääräkin.

5.7.2015 Skagen syysvehnä, apilan sirkkalehtiä.


-SS-

Lainaus käyttäjältä: wolfheartscry - 06.08.15 - klo:22:47

Ei kai tässä ryöstämisestä ole kyse. Ei niitä olkia ole tarkoitus joka vuosi kai samoilta lohkoilta kerätä.

Hyvät jyväsadotkin ottavat ravinteita enemmän kuin peltoon on laitettu eli pitäisikö puidessa ajaa hieman kovemmalla puhalluksella tai pohjaluukut auki, että ravinnetasapaino säilyy. Huonolla sadolla ja kovalla panostuksella tietysti ravinnetase on pellon puolella, mutta rahallisesti ei sekään ole hyväksi.

Multavuus lienee se suurin kysymys savimailla olkien keruuseen liittyen.

Kukkamulta taasen tuottaa pahnaa enemän kun jyviä, näin ollen olkia voinee kerätä.

Savessa häviää madot ja multa jos oljet viedään *****hun.

Nuo ovat samoja homeopaattisia uskomuksia, joita voi lukea luomun pitkäaikaisvaikutuksista maan hiilivaroihin. Tänä kesänä on sellaisia keltaisia alle vaaksan mittaisia luomuviljapeltoja tuolla, että ei ainakaan maan rakenne ole parantunut vettä imeväksi, vaan murutonta tankkelia vainen.

-SS-

Sää saat 90 riittämään valkuaiskasvin siemeneen ja muutamat ei saa riittämään kolmen kilon raiheinään satasta.

No jos raiheinän tupsu kymmenen metrin välein on peittävä kasvusto, niin voihan sen koko kilon raiheinäpussin tosiaan laittaa ojarummun kohdalle; suunnilleen pari neliötä, olettaen, ettei valvonta viitsi kävellä rummusta metriä pitemmälle. Tällöin tosiaan riittää kourallinen rainsiemeniä koko peltoon.

Muuten ei.

-SS-

***Ei koske kukkamultia eikä Sisä-Suomea.***

Joskus karja-aikoina oli tilanne, jossa nurmea uudistettaessa suojavilja kasvoi poikkeuksellisen hyvin, ja heinän oras seassa oli lähes olematon. Silti puinnin jälkeen alkoi kasvaa ihan normaali heinä. Olisikin kiinnostavaa kuulla syksyllä, jos nyt huono kerääjä vaikka piristyisikin puinnin jälkeen, sanotaanko vaikka tuollaisen reheväkasvuisen 6-tonnarin jälkeen. Tosin tänä syksynä taitaa osan kerääjistä saada muokattua heti puinnin jälkeen, myöhäisten puintien jälkeen.

Vastaavasta kasvustosta tuli 2012 Skagenia 6.7 tonnia, osittain laossa. 6 tonnia kestää Skagen ilman lakoontumista.
Tuo, että toivoo tulevaksi, se on aivan turhaa odottaa, jos ei kaksilla päällekkäin laitetuilla +3.0 lukulaseilla näy sirkkalehteä eikä orasrihmaa. Luoho kyllä tulee hienosti vaikka olisi kaksikymmentonnari.

Olen havaintojeni perusteella aika varma, että Sekatorit ja Tooler Heavyt, puhumattakaan Attribut ja Broadway-aineista ovat maavaikutteisia kosteassa savimaassa koko kesän. Sitten kun laittaa vain sen puolikkaan Expressiä, on kasvu mainiota, ainakin mataralla:



-SS-