Kyllä pahasti alkaa näyttää ensi viikonlopulla puidaan tuosta ainakin kahden isännän (puolan?)rukiit. Itse voisi koittaa puhalluskärryyn ottaa päisteet  ja semoiset, jos vaikka on vetelää, niin kovettuu maa kun ilma pääsee puhaltamaan.

Miten Claasiin saisi leviämmät renkaat kun ne 18.4-26 ovat jo aika lähellä lokasuojien sisäpintaa. Tuli mieleen jos jotain 520 mm vyörenkaita koittaisi...on se niin huono menemään Sampoon verrattuna. Mutta Valmetin räpätys on iso kynnys hakea se Sampo suulista, vaikka terälaite onkin uusi ja leikkaa paksuakin laihoa juoksuvauhtia.

Eli käytetäänkö Claasissa jotakin välirengasta navasssa siirtämään pyörää kauemmaksi ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 10.08.15 - klo:19:47

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 10.08.15 - klo:19:43

No ei Kait saakkaan kun kaikki tuen kiilto silmissä laittaa ruista. Sillehän saa nyt kasvi palkkion.

Itse hylkäsi ruis idean siitä syystä jos se ei onnistu, niin käsiin jää hillitön määrä ongelmajätettä. Toinen on rypsin helppous liikutella pitkiä matkoja vähillä kuormalla.

Joo, ja vihree ja roskainen pakkasen panema ja kirpan purema savikka se vasta helppoo on kaupata, ei saa edes puristettua öljyä kun ei sitä ole.... VMP.

600€/tonni+rahti lähti viimeksi kuivurilta ja sato oli. 1000-1500kg/hehtaari. Savikat sisälty hintaan.

Siis tuolla meidän kuivurilla kun rahtia kuivattiin, niin suutin
vaihdettiin pienempään ja suljettiin puolet imutorvesta.

Usein lokakuussa puidut öljykasvit olivat jotenkin rasvaisia
eivätkä nin märkiä kuin saman ajan kaurat ja kevätnisut.
Eli voisi olettaa, että kuivauskulut per tonni ovat enintään
samaa luokkaa kuin viljoilla, ehkäpä alemmatkin.

Epäilen vaan, pysyisikö rypsi enää tuossa kuivurissa,
kun on syöttölaite kulunut. Mustia kasoja oli jo ennestäänkin
joka paikassa ja teippiä putkien saumoissa.

-SS-

Nettikoneessa ruvettu (yli)hinnoittelemaan jo rehuohraakin....no,  mukava tietää, ettei tuo myöhäiselle puinnille turpoava jättisato mene ihan hukkaan...syysvehnäähän tuohon oli tarkoitus..

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.08.15 - klo:23:58

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 09.08.15 - klo:23:19

Todennäköisesti suomalaisten tekemistä raiskauksista suurempi osa myös jätetään
ilmoittamatta. Suurimmassa osassa raiskauksista uhri ja tekijä ovat aiemmin toisilleen tuttuja.

Ei taida olla merkittävä syy eroon.

Suurin syy on tilastojen keruun sivuvaikutukset;
- raiskaajan ikä on useimmiten 17 - 30 v, joka on miespuolisten mamujen ikäryhmissä yliedustettu.
- raiskaukset ovat kymmeniä kertoja yleisempiä kaupungeissa kuin maaseudulla. Mamut oleskelevat 100% kaupungeissa, suomalaisista samanikäisistä vain osa.
- suomalaisten "raiskausikäisten" ikäluokasta on pois kuvioista yksi aina kerrallaan, eli armeijassa.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen / poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetöiden tilastoissa, joissa on näitä asioita verrattu, on jäänyt pois yksi tai useampia näistä tulokset harhaiseksi tekevistä vinoutumista.

Raiskaajat pitää ottaa kiinni ja langettaa lainmukaiset rangaistukset.

-SS-

armeijassa olon merkitys on kyllä +-0 tuossa otannassa, puutteessa olevat nuoret neitokaiset on helpommin suostuvaisia ihan omasta tahdostaan jolloin raiskaustarve vähenee

Ymmärsit ehkä väärin. Siis raiskaajina pidetään urospuolisia ihmisä. Sitten on tietty ikä ja sitten tyypillinen asuinpaikka ja tilanne (diskoillat jne)

Eli kun nuoria miehiä ruvetaan laskemaan niissä paikoissa, missä raiskauksia tapahtuu, eli suurissa kaupungeissa ravitsemusliikkeiden aktiviteettien alueella, voidaan havaita, että sopivia ehdokkaita lukumääräisesti on kantasuomalaisissa ja mamuissa noin 1:1. Koska kantasuomalaisia nuoria miehiä on koko maassa useita kertoja enemmän, myös pohjoisessa ja peräkylillä, sekä armeijassa, tekee se koko väestötasolla mamujen osuuden pieneksi ja osuuden raiskauksista moninkertaiseksi, mutta näennäisesti.

Pitää siis verrata suuressa kaupungissa joutoaikaa viettävän nuoremman miesväestön toimia ja osuuksia keskenään. Siellä kantasuomalaisten nuorten miesten osuus on pienimmillään ja yksinään kulkevien naisten osuus suurimmillaan.
Ns. ulkomaalaisten raiskaustilastoissa ongelma ovat raiskaavien ylivoimaisesti suurimmat ulkomaalaisryhmät, ruotsalaiset, venäläiset ja virolaiset. Useimmiten töissä tai läpikulkumatkalla. Ovat vaaleita rodultaan, mikä on ongelma nimenomaan rotukysymyksenä asian ottaville.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Joozeppi - 09.08.15 - klo:22:09

esim. hybridiruis 7000 kg/ha hinta Loimaalle ite kuskattuna 212 €/tn. Kyl paljon tarvii sutata et saa tappiota leivottua. Jos vuokramaata ni maksaa tuella semmoset vuokrat.

Onko tuo hinta kiinnitetty joskus vuosi takaperin vai miten ihmeessä?

Fazerihan sitä makselee, ensi syksylle varmaan jo 250 euroa. Puolassa ruis maksaa 120 euroa. Avena tällä hetkellä tarjoaa jotain 177 euroa niille piruparoille, jotka eivät ymmärtäneet tehdä Fatserin sopimusta..

-SS-

Todennäköisesti suomalaisten tekemistä raiskauksista suurempi osa myös jätetään
ilmoittamatta. Suurimmassa osassa raiskauksista uhri ja tekijä ovat aiemmin toisilleen tuttuja.

Ei taida olla merkittävä syy eroon.

Suurin syy on tilastojen keruun sivuvaikutukset;
- raiskaajan ikä on useimmiten 17 - 30 v, joka on miespuolisten mamujen ikäryhmissä yliedustettu.
- raiskaukset ovat kymmeniä kertoja yleisempiä kaupungeissa kuin maaseudulla. Mamut oleskelevat 100% kaupungeissa, suomalaisista samanikäisistä vain osa.
- suomalaisten "raiskausikäisten" ikäluokasta on pois kuvioista yksi aina kerrallaan, eli armeijassa.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen / poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetöiden tilastoissa, joissa on näitä asioita verrattu, on jäänyt pois yksi tai useampia näistä tulokset harhaiseksi tekevistä vinoutumista.

Raiskaajat pitää ottaa kiinni ja langettaa lainmukaiset rangaistukset.

-SS-

En vaan jaksa enää, lähden pois, lopullisesti, lukekaa huomenna lehdestä, lähden tuon rakkaan new hollandini kanssa.

Hyvästit kaikille rakkaille agronet ystävilleni...ikuisesti jäätte sydämeeni....nyyyh.

Kyllä ne suorakylvökset siitä virkistyvät, ei kannata vielä masentua, kesää on vielä jäljellä. Eikös ne olekin vähän hitaammin kehittyviä ne aitosuorakylvökset.

Ja vaalemman vihreästäkin voi tulla paljo jyviä.

-SS-

Ss on kylvänyt jo niin paljon siementä, että niiden ravinteet pitää kirjoittaa lohkokortteihin lannoitteeksi   

Njaah...kyllä meikäläinen typpitasot kirjaa siemenistäkin....en tiedä kuinka yleistä se muilla on, mutta ravinnetaseissa se oli tapana tehdä niin.

-SS-

EFA:t ja viherlannoitusnurmet jäävät tappiolle, jos ostosiemenellä niitä rakentaa ja kesän niittelee, sitten murskailee ja glyfottelee.

Talven sateissa sitten 300 kg/ha typpeä menee Suomenlahteen.

-SS-

Toivottavasti et joudu perumaan kaikkia kerääjäkasvejas. Tonnin hehtaarikuluilla et saisikaan sitten mitään 

Vaikka kymppitonnin maksaisi, en jättäisi tilaisuutta käyttämättä, saadakseni itselleni kokeiltua tietoa tästä asiasta. Juurikin se, että testaan kaikkia mahdollisia kaupallisia siemenlajeja sekä useampia levitysaikoja ja -menetelmiä, jos saan löydetyksi yhdenkin toimivan tavan, saatan vetää alkuperäiset sanani takaisin siitä, että nykyinen korvaus ei alkuunkaan riitä kompensoimaan rikkaruoho-ongelman lisääntymistä, satokasvin ei-optimaalista valintaa ja kylvömäärää lannoituksineen, ja syysviljojen viljelyn ongelmallisuutta päivämäärärajojen kanssa, vaikka siemen olisi ilmaista.

-SS-

Katselin tuota SS:n  viimeistä kuvaa... Eipä tuolla mitään näyttäisi olevan. Raita siellä ilmeisesti jokunen näkyy. Jos suinkin säilytät tuon muutaman viikon yli puintien, olisi kiinnostavaa kuulla ryöpsähtääkö sieltä jotain kasvamaan ja jos, niin mitä. Tänä syksynä taitavat kuitenkin puinnit venyä niin kauaksi, etteivät kerääjät paljon ehdi kasvaa.

16.06 kylvetty apilaa ( 4 kg) ja hiukan timotei-punanataseosta. ( 4 kg)
Italianraiheinää ei näy, juolavehnäähän tuossa pellossa on
ja hiven luohon orasta.

Nyt on toisella paikkuukierroksella kahlattu tuohon käsikoneen
kanssa noin 15 kg/ha valkoapilaa. Kaikki tehdään, mitä voidaan,
että elokuun puolivälin jälkeen  alkaisi olla jotain hyväksyttyä
kerääjäkasvia, muutakin kuin luohoa ja juolavehnää.

-SS-

Nyky viljan viljelijöillä saviseudulla ei ole kokemusta nurmen perustamisesta.

Nurmen perustaminen on eri asia kuin kerääjäkasvi. Kyllähän nurmen voi perustaa syksyllä,
paremmin se tulee kun muokkaa ja kylvää sen niin kuin syysviljan. Suojaviljakylvöksissä
on kuitenkin perusohjeena vähennetty kylvötiheys sekä lannoitus, aikainen ja lyhytkortinen
vilja sekä olkien poisto, niin kuin useimmilla karjatiloilla täälläkjn tehtiin, ei nyt niin kauan sitten.

Eli tuo argumentti on jo moneen kertaan kumottu, että en enää viitsisi.

Persianapila-italianraiheinä kylvetty heinänsiemenlaatikosta Zebra kevätvehnään.
Yhteensä 15 kg/ha. Zebran kylvötiheys 450, lannoitus 0. Persianapila kukkii siellä
täällä, raiheinän joukosta nousee niitä pitkiä tähkiä, mitä lajia sitten lienevätkään.



Kasvusto leikattuna noin 30 cm korkeaudelta, italianraiheinän lehtevä
kasvullisuus on siellä enimmäkseen. Muutama iso apilanlehti.



Skagen syysvehnän saran kulmaan ei osunut levitin keväällä. Lannnoitustaso
on nolla. Syksyllä myös nolla, tämä on kylvetty 3.10.2014. Pintaan levitetty
valkoapila näkyy kasvustossa , joka on hailakka ja harva.



Leikkasin viljat noin 15 cm korkeudelta, apila on sellaista "oppikirjamaista", noin 8 kg/ha.



Mutta sitten kun keskellä samaa sarkaa onkin täysi typpilannoitus, muuttuu tilanne.
Tämä kohta on siis saanut aivan saman apilan pintalevityksen kuin aikaisempi kuvapari.



Pohjalle asti leikattuna , piti "reiästä" ottaa kuva salamalla, kun ei valo riittänyt muuten.



Voi olla, että palstan besserwisserit tuosta viimeisestä löytävät sen salaisuuden, missä
ne sirkkalehdet ovat minä voin tehdä johtopäätöksiä vain näistä
omista kerranteista täällä katsomalla. 

-SS-

Ens viikolla hernettä puidaan. Sitä seuraavalla ruista.

Rukiit ovat täällä idempänä joutuneet niin, että ensi viikolla saa jo kuivaa tavaraa tulemaan. Nyt jo puitavissa.

-SS-

Syysvehnälohkosta tulee viherlannoitusnurmiensi vuonna.

Jos siinä on ollut tänä kesänä kerääjäkasvitoimenpide, ei
voi perustaa nurmia eikä myöskään viherlannoitusnurmea.

Olen käsittänyt, että luomussa tuo nurmien aluskasvatus toimiikin
erittäin hyvin, ainoa haaste onkin estää päällekasvaminen,
eikä täydellinen tuho, niin kuin tavanomaisessa viljelyssä
rikkatorjuntoineen.

-SS-

Kerääjäkasvi onnistuu jos pääkasvin viljely epäonnistuu.
Kerääjäkasvi onnistuu jos pääkasvin kasvinsuojelu epäonnistuu.
Pääkasvin korjuu onnistuu jos kerääjäkasvi epäonnistuu.

-SS-