Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Claassin verkkolaatikko syylärin ilmanoton edessä on tukossa koko ajan. Täytynee pitää lumiharja hytissä mukana. Tätä se on tämä tyyni korkeapaine, kun pöly pyöriskelee siinä puimurin ympärillä. Syylärin hälytinkin on irti. Se tööttähälyttimen johto ottaa oikosulkua jostakin. Kaikki kolme kytkentäkohtaa, vilkkukatkaisin, syylärin rele ja olkikopan mikrokytkin on irrotettu, silti tööttä vonkuu satunnaisesti, tööttään tulee +12V akulta ja ne hälytykset kytkevät runkoon.
Sitten Claasin laonnostajat kierittelevät pieniä multakokkareita pöydälle. Kourumainen muotoilu ei helpota asiaa. Sampon jousiteräsnostaja tärrää itsensä puhtaaksi paremmin.
Ja se pöytä on hidas, onko siä joku kuristin, kun muut toiminnot ovat ihan nopeat. Paitsi ohjaus, sitä nyt saa veivata parikymmentä kierrosta puoleen toiseen. Ja silti kääntyy 30 metrin ympyrässä.
-SS-
Huomaa että kansa ei paljon lannottele ja strobiloi, muuta kun säädösten puitteissa. Kakkosella alkavat typet ja viisnolla fosforit ja litraset strobit paisuttaa kivasti tähkää, jyvää ja kukkaroo.... 
Veden tappamat diipadaapa-viljat näkyy valmistuvan helteessä....
Kyllä täällä ihan täyden kasvinsuojeluohjelman sekä suurimman
nitraattidirektiivissä sallitun lannoitustason viljoja puidaan.
Pimeät lannat vaan on jätetty pois, miksi vaivautua, viljan hinta
laskee tasaisen tappavasti.
Mutta täällä Ruotsin tasalla nyt asiat luonaa hiukan eri aikataulussa kuin
siellä pohjoisemmassa kaskimaille laitetussa lantakasassa.
-SS-
Herneet puitu alkuviikolla sato n.0.7t nyt ceylonia sato n. 7t huomenna evoloo
Eikö olekin hienoa, kun yksistään luopumalla
super-hyper-hypetys-paskis-Olivinista
alkaa viljaa tulla tuubina puimurin viljaruuvista
sisään ?
En usko et tuo oma keinolannoitettu Ceylon tuottaa paljon
yli viittä tonnia, ja on kolmas syysvehnä perättäin.
Mutta voittaa se keskimäärin 0..600 kg/ha tuottavan
Olivinin kumminkin....
Jos koittais tuosta mäenrinteestä muutaman päivän perästä.
-SS-
Ensimmäinen kevätvehnänpuija tällä aukeella.
Damn you are early.
Taitaa olla huhtikuun kylvöksiä.
Täällä ehkä huhtikuussa kylvetty vedenvaivaama mallasohra
voisi olla seuraavana vuorossa.
-SS-
Mites on, onko kuinka yleistä toi hukkakaura nurmisiementen joukossa? Ulkolaisiahan nuo monasti tuppaavat olemaan. Löytyi muutamia nyt keväällä kylvetyltä hömppäpellolta. Toinen vaihtoehto on lietteen mukana tullut, jota erehdyin jostain syystä ottamaan.
Tuli vaan kauhukuvana mieleen että paljonko hukkakauraa on suomenmaahan kylvetty tänä kesänä "kerääjäkasvina"!!!
Ulkomaisessa siemenessä lienee hukkista enemmänkin.
Karjatalousvaltaisessa nurmiviljelyssä, who cares ?
Kirjoituspöydän takaa suunnitellen, hallinnolla jäi tämäkin
asia miettimättä kokonaan, miten se väistämätön hukkakakaura-
lisäys viljapelloista pois otetaan.
-SS-
Tänään Reetta-ruis alle 17%. Satotaso on tyydyttävä, kärryllinen paikastansa.
Yhtäkkkiä koko aukea on melkein puoleksi puitu. Kuvastaa syysviljojen ja varsinkin rukiin
suosiota.
Kyntökoneet tuolla kulkevat puimurin perässä; hybridiä varmaankin laittavat uudelleen...
tai syysrypsiä ?
-SS-
Joo luin tuon jutun ja aloin työstämään puuttuvia dokumentteja.
Tein 2015 viljelysuunnitelman tänään 
Huomenna alan tarkastamaan lohkokortteja
Noh nyt niitä dokumentteja sitten tarvitaan koska tiistaina jysähtää.
Sen verran tein salapoliisintyötä että valvoja on kesällä palkattu nuorehko henkilö.
Mitenkäs tuo viljelysuunnitelma?? Viljelysuunnitelmani eroaa lopullisesta toteutuksessa parilla lohkolla kasvien ja lannoitteiden osalta. kuitenkin sanotaan että "Viljelysyynnitelma on myös aiesuunnitelma ja sen sisältöä on tarkennettava kylvöjen yhteydessä". Ihan tarkoituksella tein tuon eron lopulliseen lohkokorttiin.
*vuokrasopimukset. Kyl mie kauhiast ihmettelen että miksi vuokrasopimuksia pitää tarkistella.
*lannoitteiden kuitit ja varastosaldot
Kaiken kaikkiaan 7 kohtaa jotka käydään läpi. Helpoimpana ruiskuttajan tutkinto ja ruiskun testaus paperi
No jotta et kerää tukia jonkun kuolleen viljelijän lohkoilta joiden numerot satuit tietämään ja jotka nyt kasvavat metsää, siksi kait ne sopimukset pitää tarkistaa. Tosin, en tiedä sitten, suullinen sopimus on tietääkseni yhä laillinen jotta miten se sitten tarkistetaan.
Varastosaldoista tahtoivat tietää sitten vaan sen mitä oli 'keväällä' ennen uusien hankintaa tallessa, ja ei sekään oikeasti niitäkään kiinnostanut. Kunhan jotain on paperilla.
Tosin voihan tämä vaihdella tarkastajasta ja tarkastettavasta toiseen
...hmm, mielenkiintoinen tuo lohkokortti asia, en ole koskaan ajatellut että tekisi suunnitelman muulle kuin sille mitä viljelee (Vaikka kuinka muuttaisi kasvia niin aina ajatellut että sille uudelle kasville pitäisi suunnitellakin uusiksi), mutta kait sen voi niinkin tehdä.
Viljelysuunnitelmalla ei ole mitään merkitystä kuin se, että se on olemassa.
Niin... tuo on kyllä erittäin totta.
Ei kai kukaan tee erillistä viljelysuunnitelma vs. lohkortit? Lohkokortitkin tulostetaan vasta syksyllä, kunhan kaikki tiedot on naputeltu koneelle.
Suunnittelen Peltotuki Prossa viljelyt ennen 28.04, sillä tarkkuudella, mitä on siementä ja apulantoja varastossa. Syysvehnän toteutuneet ovat suunnitteluosassa, en ole kopioinut toteutuneisiin. Kasvinsuojeluohjelman myös laitan. Sitten printtaan kaikki sivut 28.04., vipupalvelulle myös menee.
Sitten olen miettinyt, juurikin tuo kesän suunnittelu ja toteutunut, senhän voisi sen suunnitellun heti kylvöjä tehdessä kopioida "toteutunut" - välilehdille ja sen jälkeen kirjaa vain sinne toteutuneisiin. Tällöin Peltotuessa olisi säilössä sekä alkuperäinen suunnitelma että toteutuneet tapahtumat.
Tänä vuonna kuitenkin vielä olen täydentänyt touko-kesäkuussa sitä suunnittelu-osiota, ja siirsin kaikki kohdat vasta heinäkuulla. Aina voi palauttaa varmuuskopioita sitten, jos pitää suunnitelman kehittymistä tarkastaa.
-SS-
Kuinkas lähelle valtaojaa saa glyfosaattia nykyehtojen mukaan vetää?
Sain noita ehtoja lukiessa sen käsityksen että 1m(täydentävät ehdot), koska kyseessä valtaoja eikä vesistö. Vesistölle olis 3m kun on sitoutunut ymppiin.
Sillä tavalla, että rengas ei putoo ojaan. Pajut saa kyytiä.
-SS-
Arskassa sammuu syöttölaite ja poltin, jos tulee elevaattorihäiriö. Puhallin jatkaa puhaltamista, ei jää kuumaa viljaa niin paljon kuivausosan sisään.
Sitten jos poltinhäiriö, elevaattori, syöttölaite ja puhallin jää päälle.
Ylilämpösuojassa on sisällä semmoinen säätö, missä on se laukaisulämpötila ja uudelleenkytkentälämpötila. Arskassa kyllä täytyy resetoida ohjaus jos ylilämpö on lauennut. Poltinta ei saa itsekseen kuittautumaan. Tai en osaa käyttää.
Puhaltimen pyörimistä valvotaan kontaktorin apukärjeltä. Tarkoitus olisi laittaa painekytkin ilmakanavaan, että jos puhallus loppuu, ei poltin saa virtaa. Nimittäin remmien katkeamisen varalta, kun ei ole suoravetopuhallin.
-SS-
Tänään ruista haukkasi kaksi Claasia ja kaksi isommanpuoleista Sampoa. Pölypilvet ovat kauhiat, ja tänään kosteus oli siinä alle 18. Eli tyhjennystorvesta tulee hyvin valuen, kasan kukku leviää.
Lakopaikat ainakin kannattaa ottaa pois; tänäkin aamuna oli Lohjalla päin sankkoja sumuja.
-SS-
äijät vetää ruista 80luvun mukaan ens viikolla alotellaan painaan limalakosta kleisoniin odotus arvot hyvät ja puintikosteus on 14
Syysvehnä on täälä rintamailla silloin jo vuorossa.
Liimalako-Reettaa ei kannata jättää edes sadekuurolle alttiiksi, paikoitellen kerääjäkasvi-luoho on alkanut kasvaa läpi.
Tiedoksi SKN:lle, Claas menee mukisematta vastalakoon, sivulakoon, mutta aivan myötälakoon ei tähkä oikein nouse pöydälle, kampaa vaan.
-SS-
Tänään ruista haukkasi kaksi Claasia ja kaksi isommanpuoleista Sampoa. Pölypilvet ovat kauhiat, ja tänään kosteus oli siinä alle 18. Eli tyhjennystorvesta tulee hyvin valuen, kasan kukku leviää.
Lakopaikat ainakin kannattaa ottaa pois; tänäkin aamuna oli Lohjalla päin sankkoja sumuja.
-SS-
Reilu viikko puinteihin. Raiteita on alkanut ilmestyä laihoihin.
Typpiliuosta, typpiliuosta. Ihan totta.
-SS-
Hybridirukiista luopumiseni syyt: (3 vuotena viljelty, nyt 3 vuotta taas populaatioreettaa)
- Hybridit eivät kunnolla kestä monta peräkkäistä ruisvuotta samalla pellolla
- Hybridin kylvöaika on haastava, kesanto, syysrypsi lienevät ainoat kunnolla toimivat. Nytkin ohra venyy syyskuulle. Reettaa voi hyvin kylvää 15.09 asti.
- Hybridin kylvöalustan pitää olla parempi kuin tavan rukiilla, jotta ei jää kokkareiden alle se yksi oras
- Etanat pitävät elokuun kylvöksistä
- Rikkakasvin torjunta pitkällä populaatiorukiilla lähes tarpeeton. Tukahduttaa luohon. mitä ohrankorkuinen hybridi ei tee.
Tavan ruis on kylvä-ja-unohda viljaa, jos ihan ei halua kaameita jättisatoja. Reettaa näkyy viitisen tonnia työntävän, näillä vähennetyillä lannoitustasoilla juurikin optimaalinen. Nytkin on jo reippaasti typpeä ja vieläkin reippaammin fosforia imutettu maasta tuolla Reetalla.
-SS-
Täytyy huomenna raijata romut ruislaihon viereen, ja kukaties ottaa siivu... tai kaksi. Kosteus tuskin on vielä alle 20, mutta kelivara ei ole koskaan pahitteeksi, jotain kuitenkin hajoaa heti alkajaisiksi.
Ja terpaalia on suht' reilusti ruutattu etelän mittapuuta ajatellen, eikä kaikki tähkät roiku, paljolti on sellaista lappeellaan olevaa tähkää - annosteluvirhe?
Ja totta, jos elettäs 80-lukua niin jäljellä ei olis ku sänki enää, niin valmista laiho kuitenkin jo on.
Näyttää ankeelta pitkän tähtäimen jenkkiennuste kuun vaihteen tienoilta eteenpäin, poutaa sitten vasta taas syyskuun lopulla....
Reetta oli pystyssä kohdassa 23 %. Lakopaikassa alle 20. Yhden kuivurillisen otan ja sitten saa jäädä odottelemaan. Korsi oli semmosta sitkeän nihkeää, pari kertaa claasi möyyäsi , mutta naapuripellon klaasi oikein kiljahti remmit ja paukahti töks tukkoon. Jäin rasvaprässi kourassa oottelemaan, että aukeeko, noissa satasarjan glaaseissa taitaakin olla takaisinpyöritys pöydässä, on se hieno. Parhaissa paikoissa korsi on kaksimetristä, ja lakopaikan joutuu ottamaan melko pohjalta.
Etä huokasee se klaassikin, kun hyvin kasvaa.
-SS-
Elevaattorin laakerit varmaan rasvattu. Sähkömoottorin laakeria voisi kuulostella. remmien kireys aikas piukka. Elevaattorihihna sellai jämäkästi.
Syöttimen tarkastus, että joka varistin toimii.
Kyllä vanha kuivuri toimii, meillä suurin muutostyö oli Bentonen vaihto Oiloniin. Oilonin ohjaus on erilainen, piti tuoda kolmivaihevirta ja apurele. Automatiikka pelkästään releillä, jonkin verran sai raapia päätä, kun kuvia ei ollut tehtaallakaan.
-SS-
