Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 1008 1009 [1010] 1011 1012 ... 1029

Viestit - -SS-

Kyllähän varastokirjanpitoa pidetään jo lohkokorteilla. AInakin ravinnetaseiden laskijat joutuvat kirjaamaan maksimisadoja korteille jotta saa lannoittaa seuraavanakin vuotena.

No ei se  ihan näin mene. Ravinnetaseissa on ravinteiden hyväksikäyttösuhteen muutos se olennainen tekijä. Eli vaikka ravinnetaseet sellaisenaan eivät olisi hyvät, vain niiden muutos huonompaan suuntaan aiheuttaa toimenpiteitä. Käytännössä kuivan katovuoden jälkeen seuraavakin on katovuosi, pakkovähennysten takia, kunnes sen jälkeen taseiden muutosprosentit tasoittuvat ja pääsee taas lannoittamaan, tietenkin 5 v ajalta saatujen maksimisatojen luvalla.

Sanotaan näin, että ravinnetaseet-lisätoimenpiteen valinneen pitäisi säästää 20% vuoden sadosta "piilovarastoon" ja tasoittaa myynnit täsmälleen samansuuruisiin vuosieriin ja sen perusteella sitten tehdä ravinnetaselaskenta. "Ravinnetaseet" on oikeasti hölmö laskentatapa, jossa lähinnä viljelytoimenpiteistä riippumaton satovaihtelu, ja siitä johtuva ravinnetaseen muutos, muka voitaisiin kompensoida seuraavien vuosien lannoituksella ?

-SS-
Luomutuotanto on nyt tilastoitu tavanomaista kannattavammaksi. Jos tilanne jatkuu näin, niin voidaanko olettaa luomutukien alenevan? Eikö osa tuesta ole korvausta huonomman kannattavuuden vuoksi? Tää vaara tässä nyt piilee.

Miksi piilisi jokin vaara ? Eihän selvästi kannattavampaa isojen tilakokonaisuuksien viljelyä ole alettu tosissaan kuristamaan, vaan rahaa jää enempi. Miksi luomuviljely olisi jotenkin eri asemassa ?

Tuilla ohjataan nykyisin lähinnä rakennemuutoksen nopeuttamista ja ympäristöideologisia tavoitteita, ei niissä ole pitkään ollut mitään perheviljelmän tukemistavoitetta. Luomuviljely ja varsinkin laajamittainen teholuomuviljely on tulevaisuudessakin tukipolitiikan suosintalistan kärjessä.

-SS-
Lainaus käyttäjältä: (lainaus lehtiartikkelista)
Lisäksi meillä on paljon vuokrapeltoa, eikä toisen peltoja ole järkevää salaojittaa”, sanoo Niko.


Eikös nämä joskus muinoin kehuneet lehdessä miten kaikki vuokramaat kunnostetaan, kalkitaan ja ojitetaan

Se oli sitä aikaa kun vielä edellinen sukupolvi oli kuvioissa mukana. Lehdessä kirjoittivat mm., että "kannattavan viljanviljelyn edellytys on alhainen vuokrataso" . Uskalsivat näpäyttää myös maanomistajia, että liika ahneus vuokrapyynneissä ei ole hyvästä.

Mutta täällä näykitään aivan turhaan tunnettua maanviljelyssukua, useimmilla täällä kirjoittavalla on vaan jäänyt uskallus puolitiehen, josko on tarjottu isoja tiluksia vuokralle, askel pankkiin on jäänyt ottamatta, kun miljoonalainoja pitää hakea maanostoon,  ja yritteliäisyys monella saralla on tuonut sitten pääomia, jotka varmaankin laitetaan maatalousmaahan eikä mihinkään ulkomaan spekulointiosakkeisiin.

Ne tilukset siis on ihan rahalla ostettu, ei ole ollut alan perintörälssiä ainakaan vanha sukupolvi.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syysviljat 2012
: 01.09.12 - klo:16:49
Magnifikia tilasin 20ha alalle, saas nähdä mitä
Siitä sitten tulee.

Joku 140 tonnin kokonaissato seuraavana syksynä tai sitten jo keväällä 20 ha punaruskeaa kuolevaa orasta.

Maanviljely kun on semmosta onnenkauppaa.

-SS-
Minulla saha kaksi vuotta vanha. Sahassa ollut ihmeellinen vika uudesta lähtien. Sammuu omia aikojaan 2-3 kertaa tankillisella. Virtalähde vaihdettu 2 kertaa. Ei auta. Huoltomies ei saa kuntoon. Bensasuodatin ja tulppa vaihdettu, ei niissä vikaa. Onko muilla yhtä huonoja kokemuksia sahasta?

Jos siinä on peukalokaasu, jossa samalla pysäytin, niin siellä mekanismissa on sisällä semmoset kaksi liuskaa, joiden pitäisi itekseen mennä kiinni kun sen kaasun kääntää ykköselle (vipu nousee hiukan yläs akselillaan 1-asennossa) . Ei vaan aina mene ne liuskat, olen ottanut sen kaasumekanismin auki ja taivutellut ne liuskat niin että sattuvat kunnolla kiinni. Olivat uutena liian herkällä.

Eli voi se olla semmoinenkin vika

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2012
: 31.08.12 - klo:19:01
Taitaa tulla viljaa reilusti valtakuntaan (ainakin näiden viestien perusteella) joten taitaa hinnat laskea. Olikohan se sittenkään viisas sijoitus laittaa rahansa siihen 170:n euron ohraan.

Juu myy hetikohta nyt kun muut ei ole vielä kerinneet puidakaan. Ei kai se viljanhinta enää voi montaa kymppiä tonnilta noustakaan. Ja pystyy sit tuhlaamaankin vaikka joululahjaksi itselle alvivähennyksiä.

Naapureilla näyttäisi tulevan kärryllisiä ihan toiseen malliin kuin muutamana aikaisempana vuonna, itsellä on himmailuvuosi, ja onkin ollut helppoa kun laiho valmistuu ajoissa. Arvattavasti satokilpailuissa tänä vuonna tulee kympin satoja.

Ehkä täällä etelässä tuleekin väliaikainen ylituotantoruuhka päällensä, jahka isot toimijat saavat leksioonit käyntiin.

-SS-
Tänä vuonna näyttäisi kasvuaikaa tar***** kevätvehnälle noin 122 päivää. Eli lämpösummapäivät eivät oikein toimineet tänä vuonna.

Mut niin se ennen vanhaankin tällainen kevätvehnä meni syyskuulle, etelässäkin.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2012
: 31.08.12 - klo:00:33
Etelä-Suomessa mallasohraa ja kauraa on puitu torstaina hyvin monessa paikassa. Kevätnisua en nähnyt paljonkaan puitavan, mutta itse otin varaslähdön ja otin vähän kuivempia rinteitä pois Demonstrant kevätvehnää. Kosteus muuten noin 20%.

Kyllä vehnä vaan on hienoa rukiiseen tai ohraan verattuna, kun rukiin vihnekasat, joita ei meinannut milllään saada kraapittua ja puhallettua pois kohlimista ja viettopinnoista, niin nisu on hionut kaikki pois ja pellin kiiltäväksi.

-SS-
Tulot verotuksessa kertoisivat sen tarvitseeko tämän kokonen tila tuollaista tukimäärää.Toivottavasti SS saa tämän selville.
Jos tulot ovat montasataa tuhatta herää kyllä epäilys että pitäisikö "Hemilän malli " ottaa pikaisesti käyttöön.


On yleistä tietoa, että isot viljanviljelytilat eivät tuo tuloja kuin maksimissaan 50-100 tuhatta äyriä, jokin toinen siviiliammatti on monella, maatalousneuvonnassa, jalostavassa teollisuudessa tai politiikassa.

Kulut ne on isollakin tilalla, monet saattavat luulla suuruuden ekonomian tuovan rajatulon lähemmäksi kannattavuutta, mutta ei niitä isoja aloja millään kovin halvoilla koneilla viljellä, eikä suurilla aloilla välttämättä keskisadot nouse mihinkään täppäriluokkaan, juuri venyvän kylvöajan ja sääriskien vuoksi. Ja alkaa sitä huonompaakin peltoa osua kohdalle kun sitä riittävästi kerää. Lisäksi palkolliset sen ylijäävän rahan vievät, kalliimpaa on palkollisen tehdä kyntöjä kuin isännän itsensä pilkkahinnalla.

Tämän ilmiön voi siis nähdä kummallakin tavalla, tukevan nykyisenlaisten maataloustukien tarvetta, tai vastaavasti kiistävän maataloustukijärjestelmän nykymallin oikeutuksen. Näkökulman valinta on ideologinen kysymys.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Viljan laatu 2012
: 28.08.12 - klo:17:39
Skagen hlp 82, sako 350 valkuainen 11.2

Ei tehty oikein mitään toimenpiteitä kevään jälkeen. Ei kerinnyt tänä vuonna kohkata.

Reetta sako 240 jotain hlp. 78 . Sekin kylvä- ja unohda - pellolta.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Syysviljat 2012
: 28.08.12 - klo:17:36
Uskokoon ken tahtoo......

http://www.farmit.net/kasvinviljely/2012/08/28/ravinteet-syysvehnan-kayttoon-tautientorjunnalla

Tuossa on vaikea hahmottaa, kumpi tautiruiskutus vaikutti enemmän. Siinä suhteessa vajavainen informaatioarvoltaan, koska joillakin alueilla ja joinakin talvina talvituhoruiskutus tuo sen tuhon. Arktika onkin juuri kesäisen tautitorjunnan mallilajike, koska on niin voimakas vaste tuolle kesäruiskutukselle.

-SS-
Mikäs ölis sitten sopiva määritelmä sopivan koon ylärajaksi? Teoriassahan voidaan "tehostaa" niin kauan että esim. Monsanto hoitaa kaiken viljelyn. Saksassahan joku välkky oli jo esittäny että esim viljakauppaketjut hoidattais viljelytyöt kyläkunnittain urakoitsijoilla. Viljelijältä vaan talvella nimi paperiin ja keväällä kattelee mitä agrin setä on käskenny urakoitsijan meidän kylälle kylvämään. Rationaalista ja tehokasta? Mitä virkaa on tässä mallissa viljelijällä? Joutaa pois ketjusta. Maanomistuksenhan voi lakkauttaa ja antaa ne maat elintarviketeollisuuden käyttöön? Siinähän sitten ruoka halpenee...?

Just näin. Rakennemuutoslobbarit ovat siinä muodoin ristiriitaista väkeä, että jatkuvan volyyminnoston sanoman takana todennäköisesti on oman edun ketunhäntä kainalossa, eli että se rakennemuutos voisi sittenkin pysähtyä heihin, ja he voisivat poimia suuruuden ekonomian marjat, säännellyn ja valtion suojaaman bisneksen huomassa. Vaikka seuraava vaihe olisi yhdistää esimerkiksi koko valtion pellot jonkun sijoitusyhtiön hallintaan, ja alkaa pelata sitten isoa kovaa maailmanmarkkinoiden kilpailussa.

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2012
: 28.08.12 - klo:00:36
Nii siis lakoontuminen riippuu kokonaan käytetystä lannoituksesta. Jos hiukan himmailee, on vanhanajan syysvehnä, esimerkiksi Aura, mitä mainioin talvenkestävä syysvehnä. Valkuaistakin tulee mukavasti, oikein hyvää pullajauhoa tulee.

Nämä sadalla typpikilolla - seitsemäntonnia - lajikkeet vaan ovat niin eri maailmasta; lyhyttä pystyä polvipituista; voi ajaa juoksuvauhtia ja kärry täynnä ennen kuin kerkiää Kenny Rogersin "The Gamblerin" kuunnella pelttoreistaan.

Siis talvituhot ovat sitten tavanomaista, mut pelimiehiähän syysviljan viljelijät on. Seuraavan videon kaveri pistää vielä neljäntenäkin vuonna koko alan syysvehnälle, olihan tässä jo kolme hyvää syysviljavuotta !  ;D

http://www.youtube.com/watch?v=a6vHzIH4FlY

-SS-
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2012
: 27.08.12 - klo:21:33
....Magnifik-syysvehnää .... syysvehnää jopa 7000 kg/ha.
... Arktika-syysvehnää ajattelin testailla pienellä alalla, poikkeuksellisesti oikein sertinä. ;D

Mikä erityisesti kiinnostaa Arktikassa ? Pikaisesti tarkastellen ei välttämättä leivontalaatukaan paljon Magifikista nousisi ?

-SS-
Tuskin muu kuin reilu 100euroa halvempi hinta ku muissa agrin lajikkeissa. ???

Mää tulin sihen tulokseen et otetaan sertinä Skagenia lisää. Osa TOSsilla. Itävyys ollu vähän heikonlaista TOSsissa, 70% luokkaa........

Olis sitä Arktikaakin voinu ottaa mut pelottelit niin paljon et jätin väliin. :o

No mitäs minä, tympeen näköistä lahmalakoa vaan tuolla hyvissä syysvehnälaihoissa, melko vähillä sateilla, tuli ihan Aura - tai Vakka mieleen, itse ei viitti kun on tuota lahmalako-ruista ollut ihan puuhaksi asti.

Mutta yli kahdeksan tonnia Reetasta pystykasvustosta, tuolla Farmitissa kun mainostettiin. Pitää alkaa opiskella, jokaviikkoisen Moddus-ruiskutuksen saloja....Kyllä semmoisella 0.3 litralla kerrallaan moddusta 4 kertaa ennen tähkälletuloa, kesäkuun alusta lähten, kyllä sillä Arktika pystyssä pysyy. Ja 300 kg typpitasolla satoakin varmaan 11 tonnia ?

-SS-
Tunnetusti heikot pakat näissä nyykkäreissä.http://www.nettikone.com/new-holland/ts-115/1097048

Oliko tuo myynnissä oleva se Electroshift vai  Dual Power hydraulisella suunnanvaihdolla ?

Päälle 450 Nm momenttia kai siinä jo pakka antautuu kovasti vedätettäessä. Taisi olla Foortin perintö hiukan liian kireeksi päkistetty jo tuossa mallissa.

-SS-
Sivuja: 1 ... 1008 1009 [1010] 1011 1012 ... 1029