Sen unohdin sanoa, että Urho ja Aura tappelivat juolavehnää, luohoa ja timoteitä vastaan talvehtiessaan, mutta näistä kahdesta uudemmasta eipä ole siihen kisaan ei. Pellon pitää olla PUHDAS, tai sitten Broadway/Axial /Puma viljelyohjelma päällänsä.

Lyhyydestä siis on haittaa, kun pitäisi yltää kasvamaan niittynurmikan yläpuolelle.
Skagenin vanhemmista ainakin yksi on Tarso. Voi helvata sitäkin kääpiötä.

-SS-

Hyviä ovat juu. On ratio ja ilmastointilaite hytissä.

Vihtiin taisi tulla hyppäävä hirvi, taisi Sampo lähteä ?

-SS-

Toriassa on kyl kovat speksit, jos haluaa hyvän monitahoisen ohran, noita borealin pikkujyväisiä en taho

Kaarle. No siit näkee vasta tulevaisuudessa, millanen ohra se on, mut suorakylvössä kun on, siis sänkeen aitosuorakylvöä, niin pakko ottaa joku aikanen mt ohra ohjelmaan, iso perintötila kun on.

Kaarle. 7300 kg/ha Justus 6700 kg/ha. Ei mitään pellonflisua, 22 ha kokonaisalan keskisato.

http://www.farmit.net/ohra/2015/08/24/huippusatoja-kaarle-ja-justus-ohrista

-SS-

Mietinnässä on uusi syysvehnälajike Urhon tilalle. Kumpi sopii paremmin poudanaroille savirinnepelloille? Lunta on vähän ja kevät aikainen täällä lounaisrannikolla! Onko aikasuudessa eroja, paperilla kasvuaika on aika sama. Kumpi on sopivampi " yksikertaisempaan" viljelyyn eli ei lumihomeentorjuntaa eikä jaettua lannoitusta ja korkeintaan yksi tautitorjunta tähkälle?
Muita suht sopivia lajikkeita? Olivinin voi unohtaa, Gunboa ollut aikasemmin viljelyssä.

Ensinnäkin, onko varoja lannoittaa ? Urho tuottaa valkuaista ja satoa
puolella siitä lannoitemäärästä mitä Skagen tai Ceylon, mutta tietenkin yläraja
tulee nopeasti vastaan.

Jos ei meinaa laittaa ravinteita tursuavaan sokerijuurikaspeltoon, syyslannoitus
kevääseen säästäen, niin 170 kg keväällä on minimi, kahdessa erässä, jos
haluaa valkuaisen hyvänä vuonna nousevan yli 10:n. Sopii siis ympin
ulkopuolella nitraattidirektiivi-pelloille.

Jos syksyllä on pohjalle laitettu 100 tn (pimeää) kanankakkaa, ei mitään ongelmaa.

Ceylon on pari päivää aikaisempi, tai jos puintikosteudessa huomioi, noin 4% - yksikköä
Ceylon on aavistuksen kestävämpi keltaruostetta vastaan.
Ceylonin korsi on lujempi, huom. 300 kg typpilannoitusta koskee tämä.
Kumpikin tarvitsee kasvinsuojeluohjelman, jollei sitten vain papu- tai rypsipeltoihin
kylvä.
Skagen talvehtii hivenen paremmin. Näkee vaakasuorissa pellonkohdissa.
Skagenilla on näyttöä viime syksyltä kymppitonnarina.

Gunbo itse asiassa on Ceylonin oloinen, pitempikortinen ja vaalea, mutta niin kovin myöhäinen.
Kunnolla lannoitettuna, syksyllä 70 kg N ja kasvukaudella 150 + 50 kg, Gunbo pärjää
mille tahansa uutuuslajikkeelle.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 26.08.15 - klo:12:18

Lainaus käyttäjältä: SAS - 26.08.15 - klo:10:39

Ittellinen mies poistaa viestin silloin juuri kun se ite tahtoo näin toimitaan .
Kollosen tollokin niitä poistaa harvase päivä mutta sitä ei navettapiikulainen
eikä loimaan myrkyttäjä moiti.

Sää ootkin inisevä ämmä joka vänkää puutaheinää kunnes jää alakynteen ja vaihtaa nopeasti aihetta tai poistaa viestinsä.

Hamekangaskaupan kulta-asiakas, SAS.

kuinka hyvin skänä luonnehtikaan nyt navettapiikaa jestas, todellakin sitä se munan puute ja tuleva täysikuu saa aikaan.

Muistatko siitä toisesta juonteesta "kotipesälle pääsyä". Joukahainen ei varmaan päässyt siihen peliin mukana ollenkaan ?   

Se on voi voi.

-SS-

Vuoroviljely, apilapitoinen nurmi muutaman vuoden välein tekee hyvää. Apila kuohkeuttaa maata syvän juuriston vaikutuksesta, siinä on kasvumassaa maan alla lähes samanverran kuin maanpinnalla.

Jaa no elokuun kuiva kituutti tuon yhden luomuapilapellon lähes mullokselle. Kuvastaako se sitten juuriston kokoa ?

Rukiinjuuret menevät syvälle, Västankvarnissa oli kaivettu näytekuopatkin. Eli jos ei apilalle ole käyttöä,
yhtä hyvin voisi miettiä rukiin kasvatusta ?

Ja sitten joku 20 t painava pöttinkeri noukinvaunu, ja 30 tonnin lietemultaaja siinähän apilanjuuren reikä taas umpeen meni.

-SS-

Jos nyt pojat lopettasitte tuon älyttömän leuhottamisen kuten täällä pohjamaalla tavataan sanoa.

Niihän ne sanoo, kun itselleen ei ole onnenkantamoista tullut.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 26.08.15 - klo:18:49

Lainaus käyttäjältä: SAS - 26.08.15 - klo:18:41

Näköjään on selitettävä eli harvinaisen epävakainen on syksy eli hyvin harvassa on puintipäivät (poutapäivät,kuivat päivät jne) tuliko selväksi.
Ennuste rajat ennallaan.

Määrittele "harvinaisen epävakainen".

-SS-

Ookko sää hieman yksikertainen jos vielä kerran : poutapäivät ovat harvassa kun normaalisti niitä voi olla jopa muutama päivä syyskuulla ja jopa enemmänkin.Joko käsitit ? Välttämättä ei puintiin kelvottoman päivänä sada mutta kasvusto ei kuiva.Myös lehtien irtoaminen vaikeuttaa puintia kasvusto ei kuiva.

Kun et näämmä osaa määritellä ennustettavaa mitattavaa suuretta, et sitten osaa ennustaakaan.

-SS-

Näköjään on selitettävä eli harvinaisen epävakainen on syksy eli hyvin harvassa on puintipäivät (poutapäivät,kuivat päivät jne) tuliko selväksi.
Ennuste rajat ennallaan.

Määrittele "harvinaisen epävakainen".

-SS-

Mää telotin mun 8 tuuman pilnääsin jakoavaimen.
En oo viäl löytäny.

Salon itäisissä osissa ja Teijolla puhutaan, että teloitti jotakin kun hävitti.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SAS - 10.06.15 - klo:21:47

Tampereen yläpuolella ei kaura ehdi jos on kylvetty kesäkuulla niin kurja kesä on tulossa.Kaura on maito asteella syyskuun lopussa ei onnistu.
Kuten jo keväällä varoitin kauraa ei kannatta kylvää Tampereen pohjoispuolella sille naurettiin ,mutta katsotaan sitten syksyllä kuka vielä nauraa.

Tässäkin ennustuksesi meni täydellisesti poskelleen 

Kyllä minäkin tässä vaiheessa alkaisin kallistua, jotta ehkä ei ihan nappisuoritus ennuste ollut. Vaikka siis syyskuun loppuun on vielä aikaa.

-SS-

SuorakylvöSimolla on 5000kiloo kova tavote, varsinkin ohralla. Onhan toki se hyvä puoli et säästyy löpöä peltoliikenteen lisäksi kuivaamisessa...

Suorakylvösimo toisaalta voi rullailla suorakylvimellään 500 ha siinä kun SKN kyntäskelee puoltasataa hehtaaria. Suorakylvösimo ottaa kelalta vai mistä ne nyt tulee, tukia neljännesmiljoonan, ja vähäisen sadon voi kipata vaikka kuoppaan pois silmistä, ja SKN hankkii tukia 25 k€ ja kasitonnareistaan vaivoin esim. rehuvehnää 60 k€

Että voi kysyä, kumman luo se raha liikkuu, Suorakylvö-Simon vai Aimo Kyntäjän ?

-SS-

Sellainen tieto, että jokavuotiset syyssateet jäisivät kokonaan tulematta, osoittaisi ennustajaltaan jonkinlaista älyllistä viitseliäisyyttä ja uskallusta riskinottoon. Itsestäänselvyyksien ennustamiselle ei paljon korvaansa kannata lotkauttaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SAS - 25.08.15 - klo:20:24

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 25.08.15 - klo:19:55

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 25.08.15 - klo:15:37

Kysyn vaan, että kuka helvetti suunnittelee koneen niin että 'kaikki' moottorissa on sen takapuolella...

...suodattimet, siirtopumput ja varmaan kaikki muukin mihin en ole vielä koskenut.

Öljytikku on sentäs siirretty näkösälle, senkin oikea paikka on siellä välissä, ja ettei vaan olekin siellä vielä varalla 

Ulkolaiset on aina tehty takaperoisesti.

Et sitten ole koskaan vaihtanut 310 Sampoon laturin hihnoja tai starttia? Hiljaisempikin mies alkaa kiroilemaan niitten hihnojen kanssa.

Laturin ja hydraaliikkapumpun hihnna oli helppo tuohon 360:een, kun aukaisi sen kuminivelen ja kampesi moottoria hiukan ulos, sitten sujautti hihnat siitä kuminivelen laatan välistä akselille.

Starttia ei ole tarnu vaihtaa, muutenhan Sampo 360:ssa on huoltohommat viheltelyä, miten monessa puimurissa voipi vaihdella suodattimet ja muut istuen jakkaralla hallin lattialla tukevasti.

Ei tarvii ähkiä jossakin säiliössä ja kurkotella reiästä pää alaspäin kulkuset kahden pualen ruuvin teräväreunaista suojakourua, niin kuin Claasissa.

-SS-

Kuivuria pitänee nyt sadepäivinäkin lämmittää,
vaikka ei olisikaan viljaa. Saisi vajennusta säiliöihin,
niin pääsisi tankkaamaan halpaa.

-SS-