(Kuulemma tämän setelin painaminen maksaa suunnilleen saman verran)

-SS-

http://www.sss.fi/2016/12/kolme-autoa-ja-moottoripyora-tuhoutuivat-tulipalossa-perniossa/
http://www.aamulehti.fi/kotimaa/turun-moottoritie-poikki-tunnelissa-lohjalla-syyna-palanut-rekka-24127050
http://www.iltalehti.fi/uutiset/201612082200037586_uu.shtml


(Kuva: Iltalehti)

-SS-

http://www.iltalehti.fi/uutiset/201611302200034145_uu.shtml

-SS-

Mielenkiintoinen lista eniten nousseista hyödykkeistä, 33% pienemmät nousuprosentit merkinnevät hintojen reaalista laskua, yli 33% reaalista nousua.

Korkeampien nousuprosenttien puolella näyttäisi olevan esim. pesuaineita, mutta niissä pesukertojen määrä kilon paketissa on myös noussut. kahvi, peruna, maitotuotteita, margariineja, jogurtteja, kananmunia (?) enemmän nousseita, mutta meijerivoi, se on samassa hinnassa kuin 10 v sitten ? Myös omenat, sianlihatuotteet, makkarat, ym. laahaavat hintakuopassa.

Sähköön ja polttoöljyyn on tullut myös veronkorotuksia, samoin tuota maakaapelointilisää sähkönsiirtolaskuun.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000004886887.html

-SS-

http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-2000003858614.html

– Palkkaa pitää saada sen verran, että kuluineen jää saman verran kuin peruspäivärahasta, kirjoittaa puolestaan fyysikko.

Tuolla fyysikolla on sellainen pieni ajatusharha, että hän olettaa peruspäivärahan olevan jokin
luonnonlaki, johon verrataan sitten virkapalkkoja ja muita keikkakorvauksia.

Monella ansiosidonnaisella vielä olevalla on sama ajatus, palkkaa pitää saada vähintään sama
käteen plus  matkakulut sekä ruokailu, ennen kuin kannattaa ottaa työtä vastaan. Itselle
apulaisen palkkaaminen olisi lähinnä lisävapaa-ajan hankkimista itselle, tällöin mahdollisen ehdokkaan
ansio- tai peruspäiväraha hinnoittelee oman vapaa-ajan, eikä se tällöin todellakaan
ole halpaa. Vaan tällöin tulee otettua se iltavuoro itselle myös.

Siloin kun kyseessä on lapsiperhe, joka elää perustulolla, asumistuella ja toimeentulotuella,
perheen tulonormi nousee niin korkeaksi, että esimerkiksi vain toisen aikuisen
työllistäminen hyvälläkin palkalla romuttaa heidän elintason sillä tavalla,
että tuet alenevat samaa tahtia kuin palkkaa saavat, mitään ei jää käteen.

Sovitellun päivärahan järjestelmä on liian jäykkä, ja tekee pitkiä karensseja ja muuta
byrokratiaa. Kuulemma.

-SS-

http://www.verkkouutiset.fi/talous/konkurssit_tammi-elo2016-55467

-SS-

Sain graniittitiskiltä terälappuja semmoisen korjaussarjan, jossa oli terälaput aidot Claas, ja samanlaiset kuin tuossa nykyisessä terässä, mutta semmoiset boorilla varustetut kupukantaiset kiinnityspultit oli siinä paketissa, vieläpä kahta mittaa, mutterit semmoiset reunasta krympätyt. Ensin mietin, kumpaan suuntaan pitäisi sen pultin olla, kupukanta päällä vai ruodon pohjalla. No mutteri ei mahdu lainkaan olemaan siellä ruodon puolella, joten kokeilin toisin päin, mutteri päällä ja kupukanta sitä ruotoa vasten. Niin olen nähnyt vaihtokonerivistössä noita teriä. Mutta yläpainimen kaari on liian matala, ei mahdu mutteri menemään, vaikka viilaisi pultinpään ihan tasalle.  Onko yläpainimen muotoilu muuttunut ?

Tuota ei tarvinnut miettiä pystyterän asennuksessa, koska siinä vain sen puolikkaan terälapun ja seuraavan kokonaisen päälle ei yletä paininta.

Voin rälläköidä mutterista millin pois, sitten mahtuu. Mutta se krymppiosa poistuu myös. Täytynee pistepuikolla tms. rikkoa kierre, ei avaudu sitten. Mutta siis se painin, pitääkö sekin hankkia.

Terä ja koko pöytähän on melko uusi, mutta yksi sormi ja terälappu menivät piloille kun puin maassa pystyssä olevaa hangonpiikkiä.

-SS-

Herneiden ja härkäpapujen kuivaus ei sopine kaikille kuivurimalleille.
Pitäisikö olla umpinaiset suomulevy tms. ilmaharjat myös alapuolelta ? EIhän
se haittaisi viljankuivausta, mutta estäisi herneiden pomppimisen
tuloilmakanavaan.

http://www.avl.fi/2016/08/kuivurissa-karyaa-heikinsuolla/

-SS-

Kolakuljettimen isossa siivapyörässä on pikkuruinen kitkalevy. Siinä kytkimessä on paininlevyssä kehä muttereita, joiden alla jouset painavat sitä levyä kiinni pyörään. Mitään mittaa ei ole annettu, mitään kierrosmäärää esim. löysästä  kireäksi, ainoa ohje oli käyttöohjekirjassa: Älä koskaan kiristä kytkintä niin kireälle, että se lakkaa toimimasta kytkimenä.

Hmmm... eli näin. Noh, pitää tarkistaa ketjut ja kolat sekä kiristää kettju jos tarpeen. Sitten vedän viisi kierrosta kiinni kaikkia ?

Eihän tuosta mitään tule, että kun puskee 7-tonnariin Elmeriin täysiä, pysähtyy kola siihen paikkaansa.
Elmeristä tosiaan tulee tuplat Mitjaan verrattuna. Mutta on tavattoman sitkeää ja nahkeaa se korsi. Ikävä puida. Kasa kertyy terän taakse. Möyy. Kasa kertyy taas . Möyy. Tympivää. Olisiko se strobiluriini nyt sitten tehnyt kepposet.

-SS-

On vähän ihmettelyä tuossa ruiskussa, viime vuonna jo yritelty.

Eli venttiilissä on painetulo käyttöpuolelta katsottuna oikeassa päässä. Siinä on isompi säätöpyörä ja paksu letku lähtee säiliöön. Ruiskutusventtiili on sivulla päässä, auki ja kiinni-asento ylös-alas - suunnassa. Vasemmassa päässä on hienosuodatin kannen alla ja toinen hiukan pienempi säätöpyörä, siitäkin lähtee paksu letku säiliöön. Lohkoventtiilit ovat auki asennossa pystyssä, ja niissä on muoviset sormipyörät, jotakin painekompensointia säätämässä varmaan. Kaikki osat lähtevät u-lukkosinkilä ulos vetämällä irti.

Ongelma on vasemmassa päässä oleva ylimääräinen lohkoventtiilin näköinen venttiili, josta lähtee ohut letku säiliöön. Säiliössä on ejektori lähes pohjalla siellä pikku letkun päässä. Siansaksasta eli ruåtsin kielestä heikolla soomella käännetty käyttöohje sanoo, että se venttiili on sekoitusta varten, mutta kun sitä pitää ruiskuttaessa auki, vaahdottuu ruiskutusneste pahanpäiväisesti ja tursuaa kannesta  ulos. viime vuoden Puma Extrat meni pieleen juuri tuon takia. Sitten otinkin vanhan Ehon taas käyttöön.  Eli onko kuitenkin joku pesusuutin se. Sitten ne isot paineensäätöpyörät, kummastakin voi säätää ruiskutuspainetta, siinä isommassa näyttää olevan vähän vaikutusta paineeseen vasta ihan auki asennossa laskee. Käyttöohjekirja sanoo, että se vasemmanpuoleinen on jokin ylipainerajan säätö, ja se isompi olisi ruiskutuspaineen säätö.

Vaikka en mielestäni aivan vajakki ole, niin sen venttiilin perussäätö tuntuu jotenkin epäloogiselta tai jopa virheelliseltä. Puhtaalla vedellä kyllä toimii, eikä puomin sulkeminen näytä juurikaan heilauttavan painetta. Mutta näiden kahden paineensäädön keskinäinen suhde on epäselvä. Eli pääventtiili täysin kiinni, sitten säädetään painevaro johonkin sopivaan paineeseen hiukan yli halutun ja sitten löysätään sitä pääventtiiliä kunnes paine on haluttu ?

Tämä siis on tätä, aina vaan tämä 80 - luvun hightekki tuottaa seniorille ongelmia. On semmoinen paineilmavälitteinen vaahtomerkkarikin siinä, sähkönsyöttö on kolmenapainen pistoke, siitäkin tarviisi tietää + ja -, kun ei ole liittimessä ainakaan merkitty. Hieno ohjauspaneelikin olisi hyttiin vietävissä. 

-SS-

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001161384.html

Opel ?

-SS-

http://www.sss.fi/2016/04/somerolta-varastettiin-arvokas-traktori/

Valtra T170 ? Arvokas ? Varas taisi saada vaivoikseen vaan.

Tai jotain.

-SS-

Onko muilla ollut ongelmia suurijyväisen ohran kuivausasteen säätämisessä. Ainakin hygrostaatti jättää 1,5 % kosteammaksi mitä ennen pienempijyväisellä. Vehnät ja rukiit menevät liiankin kuivaksi, mutta ohra jäi itsepintaisesti 14,5 päälle, vaikka oli melkein ääriasentoon jo kiristetty. Pitääkö tässä alkaa pyöräyttää ohrat kaksi kertaa viikon-parin välein, kun kaksitahoista on muutenkin ohjelmassa. No viimeksi meni suoraan eläimille, että ei ollut ongelma, mutta jos vientiin tms. meinaa, onhan siinä säätämistä.

-SS-

Missä vika kun ei ole tehty kausi-ilmoitusta ? Voisi saada jopa veronpalautusta.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka-ja-talous/36-000-tuottajaa-unohti-kausiveroilmoituksen-verottaja-kovistelee-1.142410

-SS-

Muutama kysymys, latasin käyttöohjeen ja siellä mainitaan rataspalkin öljytasolle olevan jokin irtomittatikku jossakin. Siinä korkissa ei ollut, eikä muuallakaan koloissa. Voiko laittaa silmämääräisesti esim. rattaat peittäen tms. Ei viitteisi yrittää päästää kylmää kiisseliä pois ennen kun saa lämpiämään. Sitten tiedän jo tyhjennyksen jälkeen laittaa 16 litraa.

85W-140 hypoidiöljyä näkyy olevan.

Sitten se levykytkin, eli avaan jousien mutterit, pyörittelen hetken ja palautan samaan kireyteen. Sitä pitäisi kuulemma työssä kokeilla, että 45 astetta saisi olla kytkinrunko lämmin ? Eikö se silloin luista koko ajan hiukan ?

-SS-