Luin tilatukiasiaa koskevan EU-asetuksen (nro 1782-2003) joka onkin melkoista kapulakieltä. Pelkkänä kotikutoisena juristina en sieltä löytänyt tilatukioikeuden omistuksen ja hallinnan siirtymiseen muita viittauksia kuin
1) tilatukioikeudet muodostettiin ja myönnettiin niiden aktiiviviljelijöiden omistukseen, jotka vuonna 2006 niitä hakivat, ja joilla oli silloin hallinnassaan ja viljelyssään haettua tukioikeuksien määrää vastaava pinta-ala.
2) tilatukioikeuksien omistusoikeus tai hallinta voidaan siirtää vain aktiiviviljelijälle
Kummassakaan tapauksessa (perintöä lukuunottamatta) ei tilatukioikeus ole voinut muodostua tai siirtyä maata viljelemättömän maanomistajan omistukseen tai hallintaan. Sellaista vaihtoehtoa ei asetus tunne. Suomessa on asiaa tulkittu monin muinkin tavoin, jopa lakitekstissä, puhumattakaan eri instanssien laatimista koulutusmateriaaleista, ohjeista jne. Alkuperäisen asetustekstin valossa näiden kotimaisten tulkintojen pätevyys näyttäisi olevan kyseenalainen. Siinäkin tapauksessa että tilatukioikeuksia on saatu perintönä, ei perintöön tarvitse liittyä lainkaan maaomaisuutta tai maanvuokrasopimusta.
Olen lukenut monenlaisia käsityksiä ja tulkintoja tilatuesta ja tukioikeuksista. Näitä on esiintynyt riittämiin lehdissä ja netissä. Huvittavimpana pidän eduskunnassa käytyä väittelyä; näistä paistaa läpi ettei kaiken takana olevaan asetukseen ole vaivauduttu ajatuksen kanssa tutustumaan.
Asetuksesta, sen sisällöstä ja tilatuesta yleensäkin jäi minulle seuraavia käsityksiä - käsitykset ovat omiani, ja kehotan jokaista tutustumaan asetukseen ja muodostamaan omansa.
- tilatuki on viljelijän yritystoiminnan tukemiseen tarkoitettua tuotannosta riippumatonta tukea. Tukioikeus ja tuki ovat sidoksissa viljelijän harjoittamaan maataloustoimintaan, ei tiettyyn maa-alaan tai maanomistukseen sinänsä.
- tilatukoikeudet ovat niiden aktiiviviljelijöiden irtainta omaisuutta, joille oikeudet vuonna 2006 hakemuksen perusteella muodostettiin ja myönnettiin. Tukioikeudet ovat syntyneet vuonna 2006, niitä ei ole otettu tai siirretty jostakin muualta.
- viljelijälle muodostettujen tilatukioikeuksien kappalemäärä on määräytynyt tuen hakijan hallinnassa viiteajanjaksona 2000-2002 olleiden peltohehtaarien lukumäärän keskiarvona, ei mihinkään nimettyyn maa-alueeseen sidottuna. Kolmen vuoden viitejakson aikana ovat maa-alueet saattaneet vaihtua.
- tilatuki ja siihen liittyvät tukioikeudet ovat uusi järjestelmä, jolla on käytännössä kiintiöity maataloustoiminnan harjoittaminen. Tukioikeuksia - "viljelykiintiöitä" - on laskettu liikkeelle rajattu määrä, jonka maakohtainen katto on ilmoitettu asetuksessa. "Viljelykiintiön" hallinta on rajattu aktiiviviljelijöihin.
- järjestelmä ei koske maanomistajia, ei edes viljelijöitä "maanomistajan ominaisuudessa". Tukioikeuksia ei ole liitetty tiettyyn maa-alaan. Myytävästä tai vuokrattavasta maa-alasta maksettavan hinnan ei tarvitse muuttua. Itse asiassa se ei saakaan muuttua - tilatuki ei saa pääomittua osaksi maan myynti- tai vuokra-arvoa.
- jos myyjällä tai vuokralle antajalla on maa-alan lisäksi myytävänä tai vuokrattavana myös tukioikeuksia, näistä saa kulloisenkin markkinatilanteen mukaisen hinnan. Tukioikeuden myynti tai vuokraus ei oletusarvoisesti sisälly maan myyntiin tai vuokraukseen.
- tukioikeudet on myönnetty viljelytoimintaan. Jos viljelytoiminta aloitetaan nollasta, ei tukioikeuksia aluksi ole. Tässä tapauksessa tukioikeudet voidaan saada kansallisesta varannosta. Perusoletuksena ei ole, että ne saataisiin maakauppojen tai maan vuokrauksen mukana.
- kun viljelijä laajentaa viljelytoimintaansa esimerkiksi ottamalla lisää peltoa vuokralle, ei viljelijällä välttämättä ole hallinnassaan laajennusta vastaavia tukioikeuksia. Tällöin hän voi joko ostaa oikeudet vapailta markkinoilta, tai anoa niitä kansallisesta varannosta. On luonnollista että viljelijän tulee itse tavalla tai toisella hankkia tarvitsemasa lisätukioikeudet. Onhan hän laajentamassa yritystoimintaansa ja tilatukijärjestelmässä siihen tarvitaan lisää "kiintiöitä", jotka ovat tilatukijärjestelmässä rahan arvoista irtainta omaisuutta.
- kun viljelijä tukioikeuksien haltijana myy maatalousmaata tai luopuu vuokrapellosta, hän päättää omistamiensa tukioikeuksien kohtalosta vapaasti erikseen. Hän voi joko myydä tai vuokrata ne eri hintaan luovutetun maan mukana, pitää ne itsellään (korkeintaan 3 vuotta) tulevaa omaa laajennustarvetta varten, tai myydä ne muualle.
Kun asiaa loogisesti ajattelee, selviää että koko tilatukijärjestelmä koskee aktiiviviljelijöitä. Tukioikeuksien siirrot ja niihin liittyvät ehdot ovat viljelijöiden (ja kansallisen tukivarannon) välisiä asioita, jotka eivät koske maatalousmaan myyjää tai vuokralle antajaa lainkaan. Näin toteutettuna ei maatalousmaan myynti- ja vuokrausarvo muutu.
Viime aikoina on peloteltu sanktioilla, mikäli Suomessa säädetty laki on ristiriidassa EU-asetuksen kanssa. Mitään erillisiä "yleissanktioita" tuskin tarvitaan. EU:lla on maksumiehenä oikeus määrätä tuen maksun ehdot haluamallaan tavalla. Niinpä jos säädämme asetuksen vastaisen lain tai teemme asetuksen vastaisia sopimuksia tukioikeuksien hallinnasta, EU voi yksinkertaisesti tukia maksaessaan jättää tällaisen lain ja sopimukset omaan arvoonsa. Asetuksen mukaan tuki voidaan maksaa vain asetuksen ehdot täyttävälle edunsaajalle, eli tukioikeuden todelliselle asetuksen mukaiselle haltijalle. Tuen maksu edellyttää tuen hakemista vuosittain. Ristiriitatatapauksessa tukioikeuksien EU-asetuksen mukainen haltija ei välttämättä älyä tukea hakea ja tilatuki jää kokonaan saamatta.
Tässä vielä otteita asetustekstistä:
= = =
"TILATUKIJÄRJESTELMÄ
1 LUKU
YLEISET SÄÄNNÖKSET
33 artikla
Tukikelpoisuus
1. Viljelijät pääsevät tilatukijärjestelmän piiriin, jos:
a) heille on myönnetty tukea 38 artiklassa tarkoitetulla viitekaudella
ainakin yhdestä liitteessä VI tarkoitetusta tukijärjestelmästä;
tai
b) he ovat saaneet tilan tai sen osan perintönä tai ennakkoperintönä
a alakohdassa tarkoitetut edellytykset täyttäneeltä
viljelijältä; taikka
c) he ovat saaneet tukioikeuden kansallisesta varannosta tai
siirron kautta."
= = =
Viljelijä siis on päässyt tilatuen piiriin, mikäli on täyttänyt jonkin ehdoista a-c. Viljelijän määritelmä:
= = =
"I OSASTO
SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT
2 artikla
a) 'viljelijällä' tarkoitetaan luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä
taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden
ryhmää riippumatta ryhmän ja sen jäsenten oikeudellisesta
asemasta kansallisessa lainsäädännössä ja jonka tila sijaitsee
perustamissopimuksen 299 artiklassa tarkoitetulla yhteisön
alueella ja joka harjoittaa maataloustoimintaa;"
= = =
Viljelijän on siis harjoitettava maataloustoimintaa, jotta voisi päästä tilatukijärjetelmän piiriin, ja siten hallita tukioikeuksia.
= = =
"46 artikla
Tukioikeuksien siirtäminen
1. Tukioikeudet voidaan siirtää ainoastaan samaan jäsenvaltioon
sijoittuneelle toiselle viljelijälle, paitsi kun on kyse perintönä
tai ennakkoperintönä annettavista oikeuksista."
= = =
Tukioikeus voi siirtyä vain toiselle viljelijälle. Poikkeuksena ainoastaan tukioikeuksien periminen. Mikäli perinnön saaja ei ole viljelijä eikä siten voi tukioikeuksen perusteella saada tukea, hän voi myydä perimänsä tukioikeudet. Tässäkin tapauksessa tukioikeus liittyy maatalouden harjoittamiseen, ei maahan. Perinnön antaja ei välttämättä omista lainkaan maata, vaan on viljellyt vuokramaita. Perinnön saaja voi periä perinnön antajan maatalousyritystoiminnan ja siihen liittyvät tukioikeudet, vaikkei perintönä siirtyisi lainkaan maaomaisuutta.
= = =
"43 artikla
Tukioikeuksien määrääminen
1. Tukioikeus myönnetään viljelijälle hehtaarikohtaisesti
jakamalla viitemäärä niiden kaikkien hehtaarien kolmen vuoden
keskiarvolla, jotka viitekaudella oikeuttivat liitteessä VI lueteltuihin
suoriin tukiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 48
artiklan soveltamista.
Tukioikeuksien kokonaismäärä on yhtä suuri kuin edellä mainittu
hehtaarien keskiarvo."
= = =
Viljelijälle 2006 myönnettyjen tukioikeuksien lukumäärä on siis keskiarvo siitä hänellä viitekaudella (vuosina 2000-2002) viljelyssä olleesta peltohehtaarien määrästä, jolle on maksettu viitekaudella tukea.
Asetuksesta 795-2004:
= = =
"Tukioikeuksien vahvistaminen kansallisesta varannosta
6 artikla
Tukioikeuksien vahvistaminen
1. Jos jäsenvaltio päättää käyttää asetuksen (EY)
N:o 1782/2003 42 artiklan 3 ja 5 kohdassa säädettyä mahdollisuutta,
viljelijöille voidaan myöntää tukioikeuksia kansallisesta
varannosta tässä jaksossa säädettyjen edellytysten ja kyseisen
jäsenvaltion vahvistamien objektiivisten perusteiden mukaisesti.
2. Jos viljelijä, jolla ei ole lainkaan tukioikeuksia, hakee kansallisesta
varannosta myönnettäviä tukioikeuksia, hän voi saada
enintään kyseisenä ajankohtana hallussaan olevia (omistamiaan
tai vuokraamiaan) hehtaareja vastaavan määrän tukioikeuksia."
= = =
Aloittavalle viljelijälle voidaan kansallisesta varannosta myöntää tukioikeuksia kaikkien hänen hallitsemiensa hehtaarien mukainen määrä. Maanomistus ei tässäkään vaikuta asiaan, ainoastaan hallinta.
= = =
"3. Jos viljelijä, jolla on tukioikeuksia, hakee kansallisesta varannosta
myönnettäviä tukioikeuksia, hän voi saada enintään hallussaan
olevia sellaisia hehtaareja vastaavan määrän tukioikeuksia,
joiden osalta hänellä ei ole ennestään tukioikeuksia."
= = =
Maanviljelytoimintaansa laajentava viljelijä voi saada kansallisesta varannosta tukioikeudet niille hallitsemilleen hehtaareille, joille hänellä ennestään ei ole tukioikeuksia.
Nämä kaksi viimeisintä kohtaa osoittavat sen, että koko tukioikeusongelma voidaan pyyhkäistä täysin EU-asetusten mukaisesti pois päiväjärjestyksestä kansallisen varannon avulla. Kuten kohdassa 1 sanotaan, päätös kohtien 2 ja 3 soveltamisesta on tehtävissä kansallisella tasolla, siis Suomessa.
= = =
"20 artikla
Vuokratun maan siirrot
1. Viljelijälle, joka on saanut maksutta tapahtuneen siirron,
kestoltaan vähintään kuuden vuoden mittaisen vuokrasopimuksen,
perinnön tai ennakkoperinnön kautta haltuunsa tilan tai sen
osan, joka oli vuokrattuna kolmannelle henkilölle viitekauden
aikana, viljelijältä, joka siirtyi eläkkeelle tai kuoli ennen tilatukijärjestelmän
ensimmäistä soveltamisvuotta koskevien hakemusten
jättöpäivää, myönnetään tukioikeudet jakamalla viitemäärä,
jonka jäsenvaltio vahvistaa objektiivisin perustein ja sellaisella
tavalla, että varmistetaan viljelijöiden tasapuolinen kohtelu ja vältetään
markkinoiden ja kilpailun vääristyminen, hehtaarimäärällä,
joka saa olla enintään yhtä suuri kuin kyseisen viljelijän haltuunsa
saaman tilan tai sen osan hehtaarien lukumäärä.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu viljelijä voi olla kuka tahansa
henkilö, joka saa haltuunsa 1 kohdassa tarkoitetun tilan tai sen
osan perintönä tai ennakkoperintönä."
= = =
Ylläoleva artikla on mielenkiintoinen - sellaiseksi sen tekee kohta 2, jossa tehdään poikkeus viljelijän yleisestä määritelmästä. Tämän artiklan kohtaa 1 sovellettaessa käsitetään viljelijäksi tilan perijä, riippumatta siitä harjoittaako hän maanviljelyä.
Voisi kuvitella, että asetuksen laatija on tarkoittanut tilannetta, jossa perintö tai muu mainittu saanto on saatu viitekauden (2000-2002) jälkeen, mutta ennen ensimmäisten tilatukihakemusten jättöpäivää. Saannon ajankohtaa ei kuitenkaan ymmärtääkseni ole asetustekstissä tarkasti määritelty. Näinollen voisi tätä artiklaa yrittää tulkita jopa siten, että jo viime vuosituhannella perinnöksi saatu maa, joka on viitekautena 2000-2002 ollut annettuna vuokralle, oikeuttaisi maanomistajan (perinnön saajan) saamaan tilatukioikeudet, vaikkei perinnön saaja olisikaan maanviljelijä. Näin olisi mahdollista että vuokrattuna olleiden hehtaarien perusteella tukioikeus syntyisi kahtaalle: maanomistajalle, joka perijänä täyttää tässä tapauksessa "viljelijän" ehdon, sekä vuokramiehelle.
Tästä artiklasta olisi mukava saada asiantuntijan lausunto.
