Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 19

Viestit - Regent

Jos hiehon odotettavissa oleva aikuispaino ylittää n. 700kg, silloin poijitus mielellään 3 vuotiaana.  Perustelu: Hiehon kasvattaminen sopivaan astutuspainoon suurikokoisilla myöhään sukukypsyvillä eläimillä vaatii voimakasta ruokintaa. Se tulee heikentämään tulevaa maidontuotantoa ja kestävyyttä. Euroopassa (ranskassa) hiehot poikivat järkiään kolmivuotiaina.

Pienet rodut, jotka omaavat edes vähän kasvutaipumusta, voi poijittaa kaksivuotiaina. Huono puoli niissä on että jälkeläisiä ei kannata kasvattaa korkeisiin teuraspainoihin. Aikaisin sukukypsä myös rasvoittuu aikaisessa vaiheessa.
Kasvintuotanto / Vs: Luomupellot kuvina
: 30.03.13 - klo:09:53

Meillä luomuviljelijöillä on photoshopissa semmoinen rikanpoistotyökalu. Se automaattisesti käsittelee törkyheinän määritellyltä alueelta, Tyhjät sumentumat täyttää orailla. GRAIN+ työkalulla on kätevä pidentää tähkää.
Kasvintuotanto / Vs: Luomupellot kuvina
: 29.03.13 - klo:11:36
Luomu pakolliseksi. Hirvittää vesistöjen puolesta kun viljanviljelijät mättää liukoista ravinnetta satoja kiloja peltoon ja märässä lääräävät onnetonta satoansa kokoon.
Puolassa samoilla tuotanto panoksilla saisi nelinkertaisen sadon pienemmällä ympäristökuormituksella. Laivat kyllä kuljettaa viljaa tehokkaasti.

 ;)

Puolassa... luomusatokin olisi parempi ja 8 kertaa pienemmillä panoksilla kuin Suomessa  ::)

Niinpä! sais vähän alennettua tuota lihantuotantokustannusta, kun olisi edullista luomuviljaa saatavilla.  ;D
Kasvintuotanto / Vs: Luomupellot kuvina
: 29.03.13 - klo:09:19
 Luomu pakolliseksi. Hirvittää vesistöjen puolesta kun viljanviljelijät mättää liukoista ravinnetta satoja kiloja peltoon ja märässä lääräävät onnetonta satoansa kokoon.
Puolassa samoilla tuotanto panoksilla saisi nelinkertaisen sadon pienemmällä ympäristökuormituksella. Laivat kyllä kuljettaa viljaa tehokkaasti.

 ;)
Kasvintuotanto / Vs: vihantaherne?
: 27.03.13 - klo:11:13

Kun tavoitteena vain ns. emorehu, niin riittäiskö Floridalle (60kg) tukikasviksi 15kg Westerwoldinraiheinää? Täytyykö ostaa tuhottoman kallista vehnän siementä? Viime kesänä kaura oli vain sattumina seoksessa.
Kasvintuotanto / Vs: Rehuvirna-raiheinä
: 18.03.13 - klo:08:55
Jos laitat virna-raiheinä tappaa kyllä kaiken. Näyttäisi siltä että ilmansuojaviljaa nurmea uudistettaessa voi käyttää sen 5kg/ha yksvuotisia raiheinää suojakasvina. Itse laitan Westerwoldia,koska se peittää ja pensoo vähemmän ja on kortisempi.

Virolaiset uusi nurmensa usein tällaisilla seoksilla puhdaskylvönä (tartu agro):

Pitkäaikainen kultuurkarjamaasegu naudoille:

Valkoapila (3kg/ha)
Puna-apila (2kg/ha)
Timotei (5kg/ha)
Nurminata (5kg/ha)
Nurmi Hybridraiheinä (7kg/ha)
Aas - niittynurmikka (3kg/ha)
Punanata (1kg/ha)
Italia Hybridraiheinä (4kg/ha)

Perustetaan puhaskülvis, külvinormiga 30kg/ha


 
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013022516715305_uu.shtml

   Suomessa ei kannata tehdä enää työtä. Kysymys ei ole työ halukkuudesta. Samoilla työntekijöillä kilpailukyky paranee, kun työtekijät siirtyy Välimerelle. Ehkä meidän olisi laitettava mummot lentokoneeseen ja aurinkorannikolle. Kaikki hyötyisivät tästä järjestelystä. Samassa tilanteessa on maatalous. Kuka maksaa sonnin sisäfileesta 50€ kun sitä saa 25€ ;D

Varmaan se, joka haluaa aidon sonnin sisäfileen, eikä hevosen sisäfileen joka vaan myydään nautana  :o

  Lihantuotantoa ei taida pelastaa muu kuin rajasuoja. Kuka sen laittais? ;D

Ainakin naudanlihan osalta tuottajahinnat ovat Suomessa Euroopan alhaisimpia. Hinta fileelle syntyy jossain muualla kuin tuottajalla.
> on maksanut 1,6 senttiä ja nyt 4,2 senttiä

Niin niin...mutta mitä sitten?

Ei mitään  ;D Samassa aikaikkunassa maitolitran hinta on kohonnut enemmän kuin mitä vilja on kallistunut. Maidontuotannon talousongelmat eivät todellakaan johtu pelkästään viljan hinnasta, vaikka asiaa pyritään täällä näin esittämäänkin..
Täälläpäin maidontuottajat vilejelevät itse viljansa joten saavat vielä korotetut tuet siiheen. Ja näyttää sitä riittävän myyntiinkin.

Viljanviljely ny on niin helppoa hommaa ettei siitä tartte maksaa. Ainakin lihantuotannossa laskeskelin notta jätän tältä vuodelta kaiken ostorehun ostamatta. Ei kannata. Pulttia otsaan jos ei saa lisää peltoa omaan viljelykseen.
Suorakylvö ostopalveluna joten viskakylvöllä tulis kyllä säästöö

Säästöä ei synny jos viskaamisen jälkeen vielä äestät ja jyräät

No tässä yritänkin keksiä joku toimiva kertayliajo systeemi.... :o

Joskus toimii, kun syksyllä polettaa/ ajaa varovaisesti lapiorullaäkeellä ja keväällä kylvää yhdistelmällä viska keulassa ja jyrä perässä heti lumien sulettua. Miksei ilmastaminen keväälläkin olisi paikallaan.

Snellmanni näköjään maksaa 10c/kg lisää lehmälle jota ei ole kytketty(parsinavetta)? Hienoa että teurastamotkin alkaa kiinnostumaan eläintenhyvinvoinnista.
.  Himojalostajiin kannattaa ottaa ehkä hiukkasen etäisyyttä...  :-X

Mikko puhuu asiaa, aloittelija helposti lankee näiden "jalostajien" myyntipuheisiin.

Ovaten muuten aika puusilmää porukkaa ja helvetin torasia keskenään. Mitään rakentavaakaan kritiikkiä eivät tahdo ymmärtää, palaute ei pelaa, vaan se torjutaan vihamieleisenä hyökkäyksenä ja vastaus on useinmiten painokelpotonta tekstiä ja myydyn eläimen ongelmat asiakkaan vika. Kolleega jalostajan karjaa mollaan heti kun selkä kääntyy ja eteenpäin ollaan niin kaveria. Jos myyntipuheet on tälläisiä, niin mä olen aina todennu pidä tunkkis.  >:(
On toki asiansa osaavaakin porukkaa jalostajissa, siitä ei pääse mihinkään, mutta valitettavasti yleiskuva muodostuu tästä osasta "jalostajia", jotka ovat ihan väärissä hommissa.

Ikaalisissakin parhaat ja antoisimmat ammattikeskustelut käytiin ei-"jalostajien" porukoissa.  8)
"Jalostaja"pöydissä lämmiteltiin vaan omia tuulimyllyjä.  8)

Suomessa nyt jalostetaan erittäin tiukasti vain yhtä osa-aluetta - kasvua. Paskat on kohta housuissa.

Mites vaihtoehto että hankit uudistus hiehot kantavina ja pidät sitten samaa sonnia. Myyt kaikki vasikat syksyllä pois. Olisi nimittäin erittäin yksinkertainen systeemi ja työmäärältään vähäisempi. Yhden kalliin siitossonnin hinnalla saa monta hiehosta, varsinkin jos keskikokoistenrotujen risteytyksiä.   
Pitäs kai tuo 50 hehtaarin ala riittää aloitustukeen ilman eiläimiäkin.. Vai mitä tukea tarkotat :o

neuvoja heppu meinas,ettei riitä ku alempaan tukiluokkaan(5000e)koska urakointi n.70% tuloista...ja kyllä meidän laskuopin mukaan maatalouspuolen tulotkin olisi pitäneet riittää korkeampaan avustus-ja investointi tukeen,mutta ei.
Ja ei tässä toki avustusten perässä pelekästään juosta,vaan tarkoitus oli kysellä "viisaammilta" kokemuksia kyseisten eläinten pidosta. tilat on kyllä tarkoitus rakentaan siihen malliin,että eläimet viihtyy ja itsekin "ilikiää"katsella maisemia. :o

ratkaisevaa ajattelussa olisi ehkä työnkäyttö... eli vaikka sulla olis "vain" 30 emoa, menee niiden hoitoon kummiskin aikaa... joutokaudella 1-1,5 h päivässä ruokinta ja KUIVITUS. (päivittäin jos alaa ei ole tolkuttoasti tai on parsipihatto) myös koneiden vaihteluun on varattava aikaa jos ei ole erillistä navettakonetta.  viikottain pa*kan kolailua ja paalien kuskausta. Poikimakaudella sit 4 h välein vähintään paikalla ja jos ammu tai vassu tarttee apua saattaa 5 h hujahtaa extempore... Eli pointtina se että kun jokapäivälle varaat 1-2 h elukoiden paimenteluun ettet kuseta ihtiäs. eli urakkapäivä lyhenee about 6 tuntiseks normityöajoilla. Onko käyttöasteita järkeä tuota pudottaa on sun pohdittavanas...  ::)

Mitä järkevän emotilan kokoon tulee olen pp:n kanssa eri mieltä edelleenkin. Järkevällä pääomien käytöllä ja tehokkaalla tuotannolla esim. 50ha tila pärjää varsin hyvin.. (AB:stä en toki osaa sanoa   :-\)Myöskään luomun ylistäminen tukiautomaattina joutaa romukoppaan, kiitos HV-tuen ja sen optimoinnin... 8)

Luomun ylistäminen tukiautomaattina joutaa kyllä romukoppaan, kuin myös tämä HV-tuki. HV vaatii max eläinyksiköitä, jotta jotain jää vaatimusten jälkeen. Se taas tarkoittaa typerää väkisin elukoiden jemmaamista. Tuen saa hukattua Kuivikkeina ja hömppäheinänkeruuna. Luomu ja emolehmä vain kuuluvat yhteen. Säästöä syntyy enemmän kuin arvaatkaan, kun mitään ei saa käyttää. Emoille sopivaa satoa kasvaa kuin itsestään, kun noudattaa viljelykiertoa ja luomulisä ei vaadi raskasta ja kallista ruokintaa sonnien osalta, kuten pihvilisät. Katetta saa teuraille tätä kautta - säästönä.

ahneudella ja optioinnilla on rajansa. HV-tuki ei pääomitu peltoon, se on yksi sen parhaista ominaisuuksista  ;D Tuo säästö luomuun siirtymisessä ei oikein avaudu mulle. Väkilannat on äkkiseltään ainoa mitä tulee mieleen... Mut korkeasta hinnasta huolimatta kohtuuden rajoissa käytettynä rahoille on saanut vastiketta ainakin toistaiseksi...  ::) Sonnien säästöruokintaa en ole koskaan ymmärtänyt, enkä ymmärrä. Jos sonnin kasvattaminen ei oikeasti kiinnosta, silloin vassut kandee kyllä myydä ja lisätä emoja...

Onko ikaalisista kuulunna muuttuuko HV-tuki jotenkin kun luentoa pitivät/pitävät?

Kyllä se HV:kin pääomittuu peltoon, kun keräillään hömppäheiniä ilmaiseksi tukiviljelijöiltä jotta saadaan eläinmäärä tappiin. Onpahan sitten paskaa levitettäväksi.

Luomussa tulee väkilannotteiden lisäksi paljonkin säästöä. Kasvinsuojeluaine-, kuivike-, väkirehu-(niitä ei hirveä ostaa) ja paalimuovikulut laskee selkeästi :-D Eläinmäärän vähentäminen parantaa kannattavuutta, eli tulee syötettyä vähemmän tukia eläimille.

Emojen lisääminen ei ole järkevää. Pieniä kasvavia elikoita pitää 3 yhden emon vaatimalla kuivike, pinta-ala ja rehu tarpeella talven yli. Rehu vain pitää tehdä aikaisemmin.
Pitäs kai tuo 50 hehtaarin ala riittää aloitustukeen ilman eiläimiäkin.. Vai mitä tukea tarkotat :o

neuvoja heppu meinas,ettei riitä ku alempaan tukiluokkaan(5000e)koska urakointi n.70% tuloista...ja kyllä meidän laskuopin mukaan maatalouspuolen tulotkin olisi pitäneet riittää korkeampaan avustus-ja investointi tukeen,mutta ei.
Ja ei tässä toki avustusten perässä pelekästään juosta,vaan tarkoitus oli kysellä "viisaammilta" kokemuksia kyseisten eläinten pidosta. tilat on kyllä tarkoitus rakentaan siihen malliin,että eläimet viihtyy ja itsekin "ilikiää"katsella maisemia. :o

ratkaisevaa ajattelussa olisi ehkä työnkäyttö... eli vaikka sulla olis "vain" 30 emoa, menee niiden hoitoon kummiskin aikaa... joutokaudella 1-1,5 h päivässä ruokinta ja KUIVITUS. (päivittäin jos alaa ei ole tolkuttoasti tai on parsipihatto) myös koneiden vaihteluun on varattava aikaa jos ei ole erillistä navettakonetta.  viikottain pa*kan kolailua ja paalien kuskausta. Poikimakaudella sit 4 h välein vähintään paikalla ja jos ammu tai vassu tarttee apua saattaa 5 h hujahtaa extempore... Eli pointtina se että kun jokapäivälle varaat 1-2 h elukoiden paimenteluun ettet kuseta ihtiäs. eli urakkapäivä lyhenee about 6 tuntiseks normityöajoilla. Onko käyttöasteita järkeä tuota pudottaa on sun pohdittavanas...  ::)

Mitä järkevän emotilan kokoon tulee olen pp:n kanssa eri mieltä edelleenkin. Järkevällä pääomien käytöllä ja tehokkaalla tuotannolla esim. 50ha tila pärjää varsin hyvin.. (AB:stä en toki osaa sanoa   :-\)Myöskään luomun ylistäminen tukiautomaattina joutaa romukoppaan, kiitos HV-tuen ja sen optimoinnin... 8)

Luomun ylistäminen tukiautomaattina joutaa kyllä romukoppaan, kuin myös tämä HV-tuki. HV vaatii max eläinyksiköitä, jotta jotain jää vaatimusten jälkeen. Se taas tarkoittaa typerää väkisin elukoiden jemmaamista. Tuen saa hukattua Kuivikkeina ja hömppäheinänkeruuna. Luomu ja emolehmä vain kuuluvat yhteen. Säästöä syntyy enemmän kuin arvaatkaan, kun mitään ei saa käyttää. Emoille sopivaa satoa kasvaa kuin itsestään, kun noudattaa viljelykiertoa ja luomulisä ei vaadi raskasta ja kallista ruokintaa sonnien osalta, kuten pihvilisät. Katetta saa teuraille tätä kautta - säästönä.
Jos laidunta on reilusti, niin kesät menee emojen kanssa leppoisasti. Pidän tasan niin paljon lehmiä kuin laidunala antaa myöten. Täysikasvuisen naudan ruokkiminen ja kuivittaminen ympärivuoden on kannattamatonta. Luomuun ehdottomasti. Täytyy muistaa että pääosa maapallon emokarjoista on ns. sivubisnestä. Eläinten valinnassa helppous ja taloudellisuus ovat tärkeimmät valintakriteeri. Myös hedelmällisyys on tärkeää, koska lyhyt ja ytimekäs poikimakausi on ehdoton sivutoimiselle. Muilla ominaisuuksilla ei niin suurta merkitystä.
Sivuja: 1 ... 3 4 [5] 6 7 ... 19